Elvytä, leikkaa, elvytä
Nykyhallituksen talouspolitiikka ei ole erityisemmin edellistä kireämpää. Jos EU:n vanhat finanssipoliittiset säännöt olisivat käytössä, Suomi rikkoisi niitä kaikkia.
Varsinkin sosiaalisessa mediassa tulee usein vastaan kommentteja edellisen hallituksen ”vastuuttomasta rahankäytöstä” ja toisaalta nykyhallituksen kovista leikkauksista. Onko finanssipolitiikan suunta siis muuttunut?
Finanssipolitiikalla tarkoitetaan julkisen sektorin menoja ja veroja koskevia päätöksiä. Finanssipolitiikan kiristys tarkoittaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia, elvytys taas veronalennuksia tai julkisten menojen kasvattamista.
Finanssipolitiikan kireyttä mitataan tavallisimmin julkisen sektorin niin sanotulla rakenteellisella alijäämällä. Esimerkiksi työttömyysturvamenot kasvavat, kun työttömyys laskusuhdanteessa lisääntyy. Verotulot taas kasvavat vauhdikkaimmin nousukaudella.
Rakenteellisesta alijäämästä tällaiset suhdanteista riippuvat muutokset on siivottu pois. Finanssipolitiikka on kiristävää silloin kun rakenteellinen alijäämä pienenee ja elvyttävää silloin kun rakenteellinen alijäämä kasvaa.
