Erkki Aho: Peruskoulua ei tehty yksimielisinä

Kriittisimmin uudistukseen suhtautui kokoomus, kirjoittaa kouluhallituksen ex-pääjohtaja.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Yhdessä, mutta ei yksimielisinä

Yrjö Larmola vakuuttaa (SK 49/2017), että peruskoulua tehtiin yhdessä. Yhdessä kyllä, mutta ei yksimielisinä. Se on demokraattisessa yhteiskunnassa aivan luonnollista, varsinkin kun on kyse syvällisestä uudistuksesta, jossa aikaisempi yhteiskuntajärjestys haastettiin.

Kriittisimmin uudistukseen suhtautui kokoomus. Tästä tarjoaa tuoretta todistusaineistoa Ville Okkosen erinomainen väitöskirja Peruskoulua vastaan  – yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975, josta on esittely lehden edellisessä numerossa (SK 48/2017).

Tutkimus laajentaa näkemystämme peruskoulu-uudistuksesta. Yksityisoppikoulujen puolustaminen ei ollut vain kiinteistöpolitiikkaa, kuten me uudistajat hieman väheksyen aikoinaan totesimme. Kyse oli ennen kaikkea yksityisomaisuuden suojasta, joka kiihkeimpien vastustajien mielissä nousi lähes elämän ja kuoleman kysymykseksi. Jos kunnallispoliitikkojen hallinnoima peruskoulu toteutuu, tie sosialismiin on avoinna. Näin tutkimus avaa kiitettävästi myös vastustajien motiiveja ja luo pohjaa jatkokeskustelulle.

Larmolan puheenvuoro sen sijaan tulee kumpujen yöstä. Hän löytää vielä yhden propagandasodassa käyttämättömän kunnallista peruskoulua luonnehtivan kielikuvankin: uudistusta vastustettiin, koska ”Erkki Ahon koulut olivat numeroituja astioita, jotka syksyisin valutettiin tasa-aineista koulutustarjontaa täyteen”. Ahon koulut olivat niitä kunnallisia peruskouluja, joiden varaan järjestelmä luotiin ja joissa tapahtuneen työn tuloksena koululaitoksemme on nyt maailman huippua.