Salaliittoteoriat ja Owen Meany

Kolumni: Salaliittoteoriat tarjoavat järjestystä kaoottiseen ja arvaamattomaan, pelkoja täynnä olevaan ajanjaksoon.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Rakastan romaaneja, joissa kaikki loksahtaa kohdalleen. Sellaisia kuin John Irvingin Ystäväni Owen Meany.

Owen on poikkeuksellisen pienikokoinen lapsi, josta kasvaa poikkeuksellisen pienikokoinen aikuinen. Hänen äänensä on korkea ja kimakka. Hän uskoo olevansa Jumalan välikappale – johonkin. Parhaan ystävänsä Johnin kanssa Owen alkaa teini-ikäisenä treenata koripallokentällä liikesarjaa, joka päättyy siihen, että John nostaa Owenin ilmaan ja Owen pudottaa pallon koriin.

Kun Yhdysvallat lähtee sotimaan Vietnamiin, Owen alkaa nähdä unta palmuista, vietnamilaislapsista, joiden hengen hän pelastaa, ja omasta kuolemastaan. Hän vakuuttuu siitä, että Vietnam on hänen kohtalonsa, ja yrittää värväytyä sotaan. Rintamalle häntä ei kuitenkaan päästetä, vaan pidetään kotimaassa. Kun unessa nähty päivämäärä tulee kohdalle, Owen ja John ovat helpottuneita. Owen ei ole Vietnamissa; uni on ollut pelkkä uni.

Vaan kohtalo ei anna periksi. Lentokenttää, jossa Owen on vastaanottamassa Vietnamissa kuolleiden amerikkalaissotilaiden ruumiita, reunustavat palmut. Kentälle tuodaan orpojen vietnamilaislasten ryhmä. Äärinationalistinen mies heittää lapsia kohti käsikranaatin. Owen saa lapset tottelemaan kimakalla ja kuuluvalla äänellään. Hän ja John toimivat niin kuin ovat harjoitelleet vuosia; he sieppaavat kranaatin, John nostaa Owenin ilmaan ja tämä painaa kranaatin ikkunasyvennyksen katveeseen.