Elämän värikartat
Ehkä elämän maalipurkkiin tarvitaan musta surun väriraita, jotta valkoinen näyttää valkoiselta.
Kirjeessä luki: ”Muista, että maailma ei ole mustavalkoinen.” Sain sen lähes kolmekymmentä vuotta sitten viisaalta alakouluvuosieni opettajalta. Hän kirjoitti oman kirjeen jokaiselle vilkkaan luokkansa oppilaalle.
Melkein kaikista meistä tuli enemmän tai vähemmän kunnon kansalaisia, vaikkei rehellisyyden nimessä ihan jokaisesta. Siihen eivät kirjeet tai edes koululuokan tiivis yhteisö meitä kantaneet.
Mutta pitääkö syvälle mieleeni painunut viisaus paikkansa?
Jo yleinen elämänkokemus kertoo, että mitä monimutkaisempi asia on tai mitä useampia ihmisiä se koskee, sitä harvemmin sen värimaailma voi olla mustavalkoinen. Onhan yhden terroristi toisen vapaustaistelija.
