Elämän uusi tarkoitus
Klassikkoteoksesta Linnunradan käsikirja liftareille muistamme, että elämän tarkoitus on luku 42, Jukka Ukkola kirjoittaa.
Moni on huomannut viimeistään tänä kesänä, että lintujen lauluäänet ovat muuttuneet, osittain loppuneet kokonaan. Esimerkiksi heinäsirkat eivät enää siritä ja talitiaiset sanovat nykyisin lyhyesti ”tityy” eivätkä ”titityy”, kuten pitäisi. Satakielet ovat enää vain tusinakieliä, korkeintaan tiukieliä. Viikon luontoäänet radiossa kuulostavat pelkältä suhinalta jokainen, vaikka kuuluttaja kuuluttaa, että siellä visertää milloin huuhkaja, milloin viiksitimali.
Satunnaiset tuttavat väittävät, että tuommoiset kuvitelmat johtuvat vanhenemisesta ja kuulon heikkenemisestä. Tiukkapipoisimmat jopa kehtaavat huomauttaa, että heinäsirkka ei ole lintu, vaikka nimensä perusteella voisi olla, toisin kuin hepokatti, joka voisi olla kissa.
Jätän pilkunviilaajat omaan arvoonsa. He yrittävät vain luistaa ihmiskunnan vastuusta ja selittää kaiken luontoon kuuluvaksi. Miten muka heinäsirkkojen vanheneminen vaikuttaisi minun kuuloon – eiväthän ne edes elä kovin vanhoiksi, ja aina niiden joukossa on myös nuorempia yksilöitä. Tosin sen verran voin myöntää, että en ole omin korvin kuullut talitinttien laulunmuutosta, mutta olen siitä omin silmin lehdistä lukenut, ja kyllä lehtiin pitää luottaa enemmän kuin satunnaisiin tuttaviin.
