Kysytään ekonomistikoneelta
Uusi palvelu kaivaa esille, mitä taloustieteilijät ajattelevat esimerkiksi yritystuista ja robottiverosta. Vastauksiin mahtuu myös yllätyksiä.
Tietoon perustuva päätöksenteko vaatii, että päätöksentekijöillä on tietoa, johon päätökset perustaa. Aika suuri osa poliittisista päätöksistä liittyy rahaan, ja siksi nimenomaan taloutta koskevalle tiedolle on tarvetta. Miten paljon valtion ja kuntien pitäisi kerätä veroa ja millä tavalla? Mihin yhteiset rahat pitäisi käyttää? Miten paljon rahaa tarvitsee koulutus, miten paljon terveydenhuolto? Miten sote-uudistus pitäisi toteuttaa, mitä tehdä eläkejärjestelmälle ja mitä valtion velalle?
Eipä ihme, että taloustieteellisen tiedon kysyntä on kasvussa, kateellisten mielestä ehkä liikaakin. Taloustieteilijät, tai tuttavallisemmin ekonomistit, näkyvät mediassa enemmän kuin muut yhteiskuntatieteilijät. Ekonomisteja kutsutaan asiantuntijoiksi muodollisiin ja epämuodollisiin kuulemisiin sekä värvätään erinäisiin talouspolitiikkaan vaikuttamaan pyrkiviin organisaatioihin.
Taloustieteilijät taisivat saada aika ison siivun Suomen Akatemian strategiseen tutkimukseen jakamasta rahoituksesta ja helsinkiläiset yliopistot ovat perustamassa ekonomisteille ihan uutta tutkimusyksikköäkin.
Viime vuosina myös ekonomistien yhteiskunnallinen osallistuminen on lisääntynyt. Oma twitterkuplani on nykyisin tötteröllään ekonomistikommentteja, monet tiukan tieteellisesti perusteltuja. Jotkut meistä kirjoittavat edelleen tällaisia perinteisempiä lehtikolumnejakin. Itse olen mukana myös talouspolitiikan arviointineuvostossa. Tämä pääasiassa yliopistojen taloustieteen professoreista koottu paneeli ottaa säännöllisesti kantaa hallituksen talouspolitiikkaan.