Korkea, mutta miten tärkeä?

Euroopan unionin ulkopoliittisen edustajan valinta on jälleen ollut vaikeaa. Korkean edustajan tehtäväkenttäkään ei ole yksinkertainen.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Hanna Ojanen
Suomen Kuvalehti

Ulkopolitiikan korkean edustajan paikka on aina ollut ristiriitainen. Kun se luotiin, haluttiin yhteiselle ulkopolitiikalle näkyvyyttä, jatkuvuutta ja vahvuutta. Vahvaa ja itsenäisesti toimivaa edustajaa ei kuitenkaan haluttu. Tehtävään onkin valittu pikemminkin tuntematon kuin tunnettu, kokematon pikemminkin kuin kokenut.

 

Korkean edustajan tehtävä perustettiin 1999, ja sen ensimmäinen haltija, espanjalainen Javier Solana, oli aiemmin toiminut paitsi ministerinä, myös Naton pääsihteerinä. Häntä seurasi aiemmin kauppakomissaarina toiminut Ison-Britannian Catherine Ashton 2009–2014, ja viimeiset viisi vuotta Federica Mogherini, joka oli sitä ennen ollut Italian ulkoministeri. Nyt ehdolla oleva espanjalainen Josep Borrell on toiminut Euroopan parlamentin puhemiehenä.

Tarkoittaako ”korkea” tässä myös tärkeää? Vaikeaselkoinen nimeke ei auta tehtävän ymmärtämisessä.