Syyttä syytetty lääketiede
Kolumni: Vaadimme lääketieteeltä vääränlaisia asioita ja annamme sille roolin, joka kuuluisi jollekin muulle, kirjoittaa Tiina Raevaara.
Lääketiedettä syytetään monesta. Vika on kuitenkin usein muualla: vaadimme lääketieteeltä vääränlaisia asioita ja annamme sille roolin, joka kuuluisi jollekin muulle.
Aika ajoin mediassa esiintyy kiihkeitä puheenvuoroja siitä, kuinka masennusta hoidetaan väärin tai kuinka vaikkapa sinänsä normaali suru medikalisoidaan masennukseksi. Syyllisen penkillä istuu lääketiede.
Viime aikoina masennuksen hoitoa on arvostellut evoluutiopsykologi Markus Rantala, jonka mielestä masennusta pitäisi ensisijaisesti hoitaa keskittymällä elämäntapamuutoksiin, muun muassa ruokavalioon, liikkumiseen, luonnossa oleiluun, stressin vähentämiseen ja sosiaalisten suhteiden parantamiseen. Iltalehden haastattelussa hän kertoi itse kieltäytyneensä masennuslääkityksestä, jota hänelle tarjottiin avioeron laukaisemaan masennukseen.
Muita julkisuudessa masennuksen hoitoa arvostelleita ovat psykiatri, psykoterapeutti Ben Furman, joka on kutsunut suomalaisia masennuksen Käypä hoito -ohjeita ”maailman lääkekeskeisimmiksi”, sekä psykologi Aku Kopakkala, joka irtisanottiin Mehiläisen kuntoutusjohtajan työstä hänen kritisoituaan masennuslääkitystä.
