Demokratian rapautuminen on todellinen riski myös Suomessa
Poliittisen järjestelmän uudistusta ei pidä tehdä siksi, että demokratia hankaloittaa ajankohtaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, kirjoittavat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila ja vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
3
MIN
Suomessa on tänä keväänä esitetty arvioita, että vaalien jälkeen rakennetulla enemmistöhallituksella on parlamentaarisessa demokratiassa mandaatti käyttää valtaa neljä vuotta ja kansalaisten vaikuttamisen paikka on lähinnä – tai jopa yksinomaan – vaaleissa.
Tulkinta istuu huonosti Suomen poliittiseen järjestelmään. Demokratiassa on kaksi olennaista ulottuvuutta: vallan jakautuminen ja kansalaisten osallistuminen.
Suomalaiseen ja pohjoismaiseen traditioon kuuluvat puolueiden ohella kansalais- ja etujärjestöt ja media, joissa on tilaa erilaisille näkemyksille ja vallankäyttäjien arvostelulle. Kansalaisyhteiskunta työmarkkinajärjestöistä paikallistason yhdistyksiin ja aktivismiin on tunnustettu osa toimivaa demokratiaa.
