Asteroidin kokoinen aukko: Yleistoimittajien tiedeosaamisessa perusasiatkin ovat hukassa

KOLUMNI: Media ei suhtaudu tieteeseen samalla vakavuudella kuin politiikkaan, talouteen ja urheiluun, kirjoittaa Pasi Kivioja.

Profiilikuva
kolumnit
Teksti
Pasi Kivioja
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Pitäisikö tieteestä kirjoittavien toimittajien tohelointiin suhtautua ymmärtäväisemmin kuin vaikkapa urheilu- tai politiikantoimittajien virheisiin vain siksi, että pikkuasioista on turha nipottaa?

No ei.

Tähtitieteeseen erikoistunut toimittaja Jarmo Korteniemi kysyy tuoreessa Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia -kirjassa (Vastapaino), miltä kuulostaisi suksihiihdon MM-kisat, Kimi Räikkösen formula-kuorma-auto tai Seppo Rädyn šakkiottelun loppurepäisyn tulos? Arvelen, että toimittajan osaamiselle löytyisi pian muuta käyttöä organisaation syövereistä.

Korteniemen mukaan avaruutta käsittelevät uutiset kuitenkin vilisevät juuri tällaisia virheitä, joissa perusasiatkin ovat hukassa. Toimittajat kehittelevät uudissanoja, joiden merkitystä voi vain ihmetellä. Puhutaan esimerkiksi ”avaruussatelliiteista”, mutta ei sentään ”ilmalentokoneista”. Entä mikä vempain on teleskooppikaukoputki?

Tähtitiedettä koskevissa uutisissa komeetat muuttuvat ”jossakin vaiheessa pyrstötähdiksi” (ne ovat sitä aina), osittaiset auringonpimennykset ”liki täydellisiksi” ja isoimmat löydetyt asteroidit ohittavat Maan lähempää kuin yksikään aiemmin (yleensä liioittelua).