Asenteet hidastavat naisten urakehitystä

Naisten on luovuttava liiallisesta itsekritiikistä, kirjoittaa Leena Linnainmaa.

Profiilikuva
naisjohtajat
Teksti
Leena Linnainmaa
Suomen Kuvalehti

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa EU-maiden huipputasoa. Se on noussut kymmenessä vuodessa 7 prosentista 23 prosenttiin ilman kiintiölainsäädäntöä. Ratkaisevassa asemassa on ollut listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka edellyttää, että pörssiyhtiön hallituksessa on molempia sukupuolia.

Vaikka pelkästään miehistä koostuvat hallitukset ovat harvinaisia suomalaisissa pörssiyhtiöissä, naisjäseniä on edelleen miehiä vähemmän. Tämä johtuu siitä, että suurten yritysten liiketoimintajohdossa on erittäin vähän naisia. Kun pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä naisia on 19 prosenttia, liiketoimintojen johtajista vain 9 prosenttia on naisia. Suurin osa johtoryhmiin edenneistä naisista johtaa tukitoimintoja. Hallituksen jäsenten enemmistöltä edellytetään liiketoimintajohdon kokemusta.

 

Taustalla vaikuttavat sekä naisten että työnantajien asenteet. Naisten koulutusvalinnat sekä roolimallien, mentorien ja verkostojen puute ovat osa ongelmaa. Työnantajatkaan eivät aina rakenna urapolkuja lupaaville naisille samoin kuin lupaaville miehille.

Käytännön kokemukset ja tutkimukset osoittavat myös liiallisen itsekritiikin hidastavan naisten urakehitystä. Osa headhuntereista kertoo, että naiset eivät suhtaudu alustaviin työtarjousyhteydenottoihin riittävän positiivisesti ja jäävät siten pois monista rekrytointiprosesseista.