Anu Koivunen: Vihdoinkin Suomessa tehdään ”ruotsalaista” kulttuurijournalismia!

Kerma-ohjelmassa kuuluu ruotsalaisen kulttuurijournalismin erityispiirre: kulttuuri ja taide nähdään tärkeänä osana yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua, kirjoittaa Anu Koivunen.

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Turun yliopistossa.
2 MIN

Odotan keskiviikkoja ja Uuden Jutun Kerma-ohjelman uusia jaksoja. Vihdoinkin Suomessa tehdään ”ruotsalaista” kulttuurijournalismia! Maaliskuusta lähtien ohjelmissa on keskusteltu Ylen ohjelmapolitiikasta, wokesta, antiamerikkalaisuudesta, kriitikon vallasta, canceloinnista, syömishäiriöistä ja uskonnosta, euroviisuista, kesätapahtumista, kirjoittamisesta ja siitä, onko lukeminen seksikästä (SK 28/2025).

Aiheet voisivat olla vaikkapa Ylen Kulttuuriykkösen sisältöä, mutta Kerma erottautuu otteellaan. Kun ohjelmassa ei haastatella ketään eikä sitä rakenneta vieraiden varaan, kaikki on toimitta­jien Sonja Saarikoski, Oskari Onninen, Vaula Helin ja Hilla Körkkö sanailun varassa. Erimielisyys ei ole ongelma vaan keskeinen valuutta. On kiihkeitä mielipiteitä, on nokkeluutta ja näpäytyksiä, perehtyneisyyttä ja pätemistä, mutta ennen kaikkea vakavaa puhetta taiteesta ja kulttuurista merkityksellisinä asioina ilman, että sitä hetkeäkään pyydellään anteeksi.

Kermassa kuuluu ruotsalaisen kulttuurijournalismin erityispiirre: kulttuuri ja taide nähdään itsestään selvästi tärkeänä osana yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua. Ohjelmaa tehdään muutoinkin itsetietoisesti kansainväliset verrokit mielessä ja joskus kerrotaan avoimesti, että aihe on napattu The New Yorkerista.