Saksassa puhutaan saksaa ja piste
Helsingissä ulkomaalainen voi asua vuosia ilman, että oppii suomea tai ruotsia. Saksassa sellainen ei onnistu. Pakon edessä kieltä uskaltaa puhua niin paljon kuin osaa.
Opiskelin koulussa viisi vuotta saksaa. Berliniin muutettuani olen saanut todeta, että se kannatti.
Suomalainen koulusaksani on riittävä perusta sille, että pärjään töissä ja arjessa jotenkuten. Töitä on kuitenkin tehtävä, varsinkin siinä, mitä tulee puhutun kielen ymmärtämiseen.
Vaikka luen Frankfurter Allgemeine Zeitungia ja seuraan Bundestagin debatteja, en välttämättä heti ymmärrä, jos postitoimiston huonotuulinen virkailija kysyy, miksi pyydän häntä tulostamaan, kun voisin käydä tekemässä sen itsepalvelussa. (Berliinin palvelutaso on omalaisensa.)
Perheeni rakkain harrastus on ratsastaminen, ja käymme säännöllisesti tallilla Berliinin eteläpuolella. Siellä saa toden teolla harjoittaa suullista saksaa.
