Osittain avoin ja kansainvälinen
Asenteet kielivähemmistöjä kohtaan kovenevat. Monet suomenkieliset eivät enää yksinkertaisesti tunne Suomen ruotsinkielisten seutujen historiaa.
3
MIN
Kun pelasin 1980- ja 1990-luvuilla jalkapalloa kaksikielisessä Pargas IF:ssä, meillä oli valmentaja, joka ei puhunut ruotsia.
Valmentaja puhui suomea, me tytöt ruotsia, kaikki sujui.
Myös isäni työpaikka kaivoksessa oli kaksikielinen. Kun ilmoittauduin kaivoksen portilla, puhuin ruotsia. Vahti soitti toimistoon ja sanoi suomeksi ”Täällä on Lennun likka”.
Isäni, syntynyt ruotsinkielisessä maatilaperheessä vuonna 1939, oli oppinut suomen jo lapsena. Se tuli työn sivussa, sillä pelloilla työskenteli sekä suomen- että ruotsinkielisiä.
