Elämämme tekstien tekijät

Kolumni: Monilla aloilla työntekijät kokevat huonoa omaatuntoa kirjoittamiseen kuluvasta ajasta, kirjoittaa Lari Kotilainen

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Lari Kotilainen

Virkakieli-sanalla on huono kaiku. Viranomaisten kielen ihmeellisyyksille on naureskeltu. Tekstien kapulakielisyys on nähty milloin vitsin aiheena, milloin laittomuutena tai jopa demokratian esteenä. Virkakielen kehittämiseksi on perustettu kampanjoita.

Edellisille on yhteistä kansalaisen näkökulma, mikä onkin ymmärrettävää. Julkisen sektorin toimijoiden tekstit vaikuttavat monin tavoin elämäämme. Jos emme kansalaisina pysty tekstejä tulkitsemaan, tunne on ahdistava: mitä minun puolestani nyt on päätetty.

 

Toisaalta virkatekstit ovat nekin kaikki jonkun kirjoittamia, vieläpä usein muun tekemisen ohessa rutiininomaisesti tuotettuja. Tämä tekijöiden näkökulma tulee kiinnostavalla esiin Ulla Tiililän ja Kati Karvisen toimittamassa teoksessa Elämän ja kuoleman tekstit, jossa käsitellään sosiaali- ja hoitotyön viranomaisten työtekstejä. Teos on nykyaikaista avointa tiedettä parhaillaan: Google-haun päässä omalta laitteeltasi.