17.1.2014
Muutama vuosi sitten sähköt katkesivat osassa Lappia juuri pahimpien pakkasten aikaan ja osa ihmisistä oli vaarassa talojen lämmityksen mennessä sen siliän tien. Ehdotin silloin, että jokaiseen taloon pitäisi rakentaa tulisija, jota voisi käyttää hätälämmitykseen. Suomessa on runsaasti puuta – tosin ihan pohjoisessa pelkkää varpua – joka pelastaa pakkasista. Sukupolvien ajan on totuttu selviytymään luonnon kanssa, mutta byrokratian kanssa on vaikeampaa. Myös nyky-yhteiskunnassa tarvitaan huoltovarmuutta. Luonto on yhä tallella. Suomi on kovin riippuvainen Venäjän energiasta. Sen maan käytös taas tunnetaan Ukrainasta.
Aina valpas sääntelijä on nyt liikkeellä takkojen kieltämiseksi (IS 13.1.). Taas touhutaan laukausta omaan jalkaan, asiantuntijavoimin. Suomessa on kehitetty viime vuosina kukoistava uunien tuotanto, esimerkiksi vuolukivestä, ja uusia tehokkaita tekniikoita hyödyntäen myös vientiin. Nyt se siis pitäisi romuttaa. Eikö olisi viisaampaa kehitellä uuneja eteenpäin ekologiseen suuntaan kuin ryhtyä rustailemaan jälleen uusia kieltoja tähän kielteiseen maahan. Eikö rikkidirektiivistä ole opittu mitään? Kuka ottaa huomioon kansan edun?
