Olisiko Mandelalla meillekin jotain?
”Huomasitko, että Nelson Mandelan hautajaisissa ei puhunut yksikään eurooppalainen”, totesi Pohjoismaisen Afrikka-instituutin toiminnanjohtaja Iina Soiri minulle eilen Uppsalassa.
Totta. Eteläafrikkalaisten lisäksi hautajaisissa puhuivat kyllä Yhdysvaltain, Intian, Kuuban, Brasilian ja Namibian presidentit sekä Kiinan varapresidentti.
Mutta puhujakorokkeelle ei kutsuttu yhtäkään eurooppalaista valtionpäämiestä.
Soiri sanoi, ettei ole yllättynyt. Kuka Euroopan nykyjohtajista olisi voinut muistella lämmöllä suhteitaan Etelä-Afrikan vapautusliikkeeseen ANC:hen rotusorron vuosilta? Angela Merkel, Carl Bildt tai David Cameron? Tuskin. Euroopan oikeistolaisjohtajat pysyivät ANC:stä ja Mandelasta käsivarren etäisyydellä kaikki rotusorron vuodet ja vielä paljon pitempään. Näin kauniisti ilmaistuna.
Esimerkiksi Margaret Thatcherille Mandela pysyi terroristina, kunnes Mandela nimitettiin presidentiksi. Yhdysvaltain terroristiepäiltyjen listalla Mandela pysyi aina vuoteen 2008 asti.
Soiri arvelikin, että ehkä Mandelan hautajaisjärjestelyt kertoivat enemmän Euroopan tilasta kuin Etelä-Afrikasta.
Afrikka ja Eurooppa ovat vuosisatojen ajan kietoutuneet tiiviisti kiinni toisiinsa niin hyvässä kuin pahassa. Eurooppalaiset tänä päivänä mielellään unohtaisivat sen, että vuosisatojen ajan Afrikkaa ryöstettiin surutta ja ihmisiä lahdattiin täysin mielivaltaisesti. Kun maat itsenäistyivät, maanomistus ja rikkaudet jäivät monessa valtiossa pienen valkoisen vähemmistön käsiin.
Sen jälkeen eurooppalaiset ovat halunneet esiintyä hyväntekijöinä ja viisaina isoveljinä, jotka kyllä aina tietävät paremmin, miten maanosan valtioita pitäisi rakentaa.
Samaan aikaan eurooppalaiset yhtiöt ovat surutta jatkaneet mantereen luonnonvarojen ryöväämistä ja lahjusten jakamista milloin heimopäälliköille, milloin ministereille.
Tänä päivänä me eurooppalaiset olemme järkyttyneitä siitä, kuinka afrikkalaiset ovat nyt langenneet viekkaiden kiinalaisten ryövättäväksi. Kiinalaisethan vievät sieltä vain arvometallit ja öljyn eivätkä aseta lainoilleen edes minkäänlaisia ehtoja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tai hyvästä hallinnosta!
Taloustieteen tohtori, professori Francis Matambalya Uppsalan instituutissa ei edes peittele närkästystään.
”Miten te eurooppalaiset voitte tulla puhumaan meille kiinalaisten moraalittomuudesta sen jälkeen, mitä te olette itse tehneet Afrikassa.”
Hänen mielestään eurooppalaiset suhtautuvat afrikkalaisiin edelleen ylimielisesti ja holhoavasti. Pohjalla kytevä rasismi kyetään vain vaivoin peittämään.
”Milloin te eurooppalaiset ymmärrätte, että yhä useammat afrikkalaiset ovat hyvin koulutettuja ja me teemme sitä, minkä katsomme meille parhaaksi? Kaupankäynti Kiinan kanssa hyödyttää meitä molempia.”
”Ei se tarkoita sitä, että Afrikan ja Euroopan suhde olisi lopullisesti karilla. Mutta ehkä teidän olisi jo aika tarkistaa asenteitanne. Edessä on suuria muutoksia.”
Mandela haudataan kotikyläänsä Qunuun sunnuntaina. Ehkä se olisi hyvä hetki pysähtyä miettimään, voisiko myös meillä eurooppalaisilla olla sittenkin jotain opittavaa Mandelan elämästä.