Yle sivistyksen turvaajana

 Ylen roolista ollaan puhuttu viime aikoina paljon. Kokoomuksen kansanedustaja Eero lehti on kritisoinut Yleä ja haluaisi yksityistää sen. Samalla niin kutsuttu Yle-kriittinen hallitus leikkaa Ylen varoja. Ylen rooli voi muuttua tulevina vuosina paljonkin, mutta pysyykö Yle jatkossakin valtion omistuksessa?

Nuorten parlamentissa perjantaina 15.4. vierailleet kansanedustajat Ozan Yanar (vihr.) ja Ben Zyskowicz (kok.) pitävät Ylen roolia tärkeänä. ”Yle tuottaa monipuolista ja laadukasta sisältöä. Ylen rooli on kiistämäton”, sanoo itseään Ylen suurkuluttajaksi  kutsuva Ozan Yanar. ”Pidän Yleä luotettavana ja sen hallinto toimii ilmeisesti hyvin”, jatkaa Ben  Zyskowicz.

Ylen rooli on ilman muuta kiistämätön, mutta toimisiko Yle paremmin yksityisenä yrityksenä?

Yle on valtion alainen yhtiö, jonka ylin päättävä elin on kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston päätehtävät ovat suurien linjavetojen tekeminen ja Ylen hallituksen valitseminen. Hallintoneuvostoon kuuluu lisäksi kaksi Ylen edustajaa, joilla ei ole äänioikeutta.

Yleä on kritisoitu muun muassa tehottomasta organisaatiosta, ylisuuresta henkilöstöstä sekä Yle-verosta. On jopa sanottu, että Yle pilaa vapaat markkinat jättämällä kaupalliset mediat varjoonsa. Varsinkin Ylen ilmaisten nettiuutisten sanotaan vievän lukijoita muilta medioilta. Yksityistämisen myötä Yle-vero poistuisi, jolloin ne ihmiset, jotka eivät Yleä hyödynnä, olisivat oikeudenmukaisemmassa asemassa. Myös markkinat toimisivat paremmin.

Yksityisten yritysten tehtävänä on tuottaa omistajilleen rahaa. Valtio ei yksityistä yrityistä rahoittaisi, mutta jostain sitä rahaa pitäisi saada. Jotta rahaa saataisiin, pitäisi Ylestä tehdä kaupallisempi. Enää ei olisi olennaista, mikä on oikeasti sivistävää ja hyödyllistä vaan se, mistä ihmiset tykkäävät. Myös esimerkiksi vähemmistökieliset uutiset saattaisivat kadota ohjelmistosta täysin. Jos saamenkielisten uutisten potentiaalinen yleisö on 6 000 henkeä, ei se ole kaupallisesti kannattavaa.

Ben Zyskowicz pitää tärkeänä, että Yle pysyy edelleen valtion omistuksessa. ”Yleisradion pitää pysyä nykyiseen tapaansa eduskunnan alaisena. Se takaa parhaiten sen riippumattomuuden”.

Myös Nuorten parlamentissa vierailleet nuoret Milja Jokinen ja Paavo Lähdeaho pitävät nykyistä Yleä hyvänä. ”Yle on tuttu ja turvallinen ja sen kaikki tuntee”, sanoo Milja Jokinen.

”Yle vähä niiku elättää meidät”, naurahtaa Paavo Lähdeaho.

Mielestäni valtion omistama Yle takaa laajan sivistyksen sekä turvaa vähemmistöjen aseman paremmin kuin kaupalliset mediat. Toivon, että päättäjät pitävät näitä asioita arvossaan tulevaisuudessakin.