Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Vihaiset kadunvaltaajapossut

Megafoni
Blogit Megafoni 9.3.2009 16:20

Aloin ruokkia vapaaehtoisesti lamaa.

 

Näin kadulla vihaisen säästöpossun. Se tuijotti minua loskan keskeltä palavasti, kun kävelin sen ohi vastenmielisyyttä tuntien.

 

Kyse on tietenkin Helsingin katuja koristavasta kampanjasta, joka kehottaa kansalaisia ahkeraan kuluttamiseen. Sen mukaan olen nimittäin pahimmanlaatuinen yhteiskunnan petturi. Hyväksyin kuitenkin itseni ja myönsin: mitä tulee kerskakulutuksen minimointiin ja markkinakriittisyyteen, lienen tosiaan pahimman luokan kansantalousterroristi.

 

Muistaako kukaan millaista Suomenmaassa oli vielä vuosi sitten? Mielipidepalstat täyttyivät melkein rasittavuuteen asti huolestuneista ilmastonystävistä ja poliitikot peräänkuuluttivat yksilöitä tekemään ekologisia valintoja, jotta valtion ei niitä tarvitsisi tehdä.

 

Mitä tapahtuu nyt, kun muun muassa Bob Helsinki OY, ETLA ja Helsingin Yrittäjät ovat kääntäneet asetelman päälaelleen? Täytyykö yksilön sittenkin edistää ilmastonmuutosta? En usko, että ainakaan hädissään kaiken kotiinpäin vetävät valtiot ja yritykset saapuvat kompensoimaan tällöin syntynyttä ekologista taantumaa.

 

Holtittoman kulutuksen sijaan ihmisillä on kapitalismin kriisin aikana mainio tilaisuus ohjata taloudellista kehitystä kestävämpään suuntaan. Silmät kiinni ja kädet korville – ratkaisu saattaa saada aikaan uuden nousukauden taas hetkeksi ennen seuraavaa valheellisen talouskasvun aiheuttamaa lamaa. Eikö olisi kuitenkin järkevämpää panostaa vastuulliseen säätelyyn, lähituotantoon, kierrätykseen ja säästämiseen?

 

Todellisia possuja eivät taidakaan olla säästöpossut, vaan holtittomat kuluttajat ja eritoten siihen kannustavat tahot. Kestävämpi talousjärjestelmä on vain poliittisen tahdon päässä. Täten toivonkin, että kauppakeskukset tyhjenevät nyt ja heti.

 Jalmari Sarla

Megafoni

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Keskustelu

Laman ruokkiminen tulee Sinulle itsellesikin kalliiksi.
Elämme vientivoittoisessa taloudessa, ulkomaat eivät Suomalaista alkuperämaan vuoksi osta. Yritetään siis pitää pieni kotimarkkinamme hengissä, etenkin palveluja ostamalla.
Kuluttaa voi monella tavalla, ympäristöarvot enemmän, tai vähemmän huomioon ottaen.

Virkistävää luettavaa! Lama-aihe tuntuu vetävän ihmiset ääripäihin – joko pitäisi kahlita kukkaron nyörit tai syytää rahaa ympäriinsä minkä kerkeää. Kultaisen keskitien kannattajat tuntuvat olevan harvassa. Hienoa, että joku jaksaa nousta barrikadeille tälläkin tyylillä.

Vanha sanonta pitää paikkansa: agendalle mahtuu yksi iso asia kerrallaan. Viime vuonna se oli ilmastohuoli, nyt se on rahahuoli. Ja näitä kahta asiaa yhdistää yksi merkittävä seikka: ne ovat molemmat niin isoja asioita, että aika harva taitaa oikeasti ymmärtää, mistä niissä on kyse ja miten ne toimivat.
Itse en ainakaan väitä ymmärtäväni niitä kuin pintapuolisesti.

Go jAmppu!
Niin läppä toi kampanja ja kauheinta toi syyllistävyys, mut jos kerta noin halutaan kampanjoida, niin ohessa vois mainita, mihin kannattaa ns. kuluttaa. Mieluummin palveluihin ja kestävään tavaraan, kuin roinaan (mikä nyt pitäs olla itsestäänselvyys :D). Kaikki vaan joukolla esim. leffalippuja ostamaan ja kasvonaamioita kehiin :D

Kuluttaa voi, saa ja kannattaakin, kunhan sijoittaa kestäviin ja hyvälaatuisiin tuotteisiin. Itse ostan mieluumin kerran vuodessa luonnonkuiduista tehdyn laadukkaan villapaidan ja maksan siitä satasen, kuin ostan vuodessa viisi keinokuituretkua ja maksan niistä yhteensä satasen. Ostoksilla kansantaloudellisesti sama vaikutus, mutta ekologisesti ei!

Lisäksi pyrin tukemaan suomalaisten valmistajien Suomessa tehtyä tuotantoa. Vaate on nyt vain esimerkki, sama pätee muihinkin kulutushyödykkeisiin.

Hyvä kirjotus tärkeästä aiheesta. Lama (ei bändi) on ennen kaikkea mahdollisuus! Tilaisuus luopua turhanpäiväisestä hyvinvointivaltion tuhlaaja-asemasta panostamalla kestäviin kulutustottumuksiin. Jos minua käskettäisiin suoranaisesti kuluttamaan, menisin parturiin tai lasilliselle.

Niin ne mielipiteet muuttuvat. Vuosi sitten panostettiin vielä ekologiseen elämäntapaan, säästeliäisyyteen ja uusiokäyttöön. Nyt kaikki hetken mielijohteessa hankitut heräteostokset voi kuitata sillä, että haluaa tukea kansantaloutta. Mutta huijaako kuluttaja silloin vain itseään?

Tärkeämpää onkin miettiä mihin kuluttaa, kuten Tikli sanoikin. Turhat, ympäristöä kuormittavat hankinnat kannattaa vaihtaa kestävämpiin ja luonnonmukaisempiin vaihtoehtoihin. Ja seuraavaksi voidaankin miettiä esimerkiksi lapsityövoimaa…

Niin, tässäkin on hieman unohdettu se näkökulma, että kuluttaa voi muutakin kuin tavaroita. Ehkäisevintä toimintaa olisi käyttää suomalaisia palveluita. Ei siis tarvitse huolestua jos ihmisiä kehotetaan kuluttamaan, se ei välttämättä tuhoa ympäristöä. Ja ei se ilmastonmuutoskaan ole kadonnut ihmisten mielistä, eikö juuri pari päivää sitten tullut tutkimus, jossa kerrottiin että ihmisten mielestä ilmastonmuutoksen uhka on vakavampi ja huolestuttavampi kuin laman. Eli että vaikka asiasta ei koko ajan puhuttaisikaan se ei tarkoita että asia olisi autuaasti unohdettu.

Miksei taloudellista kehitystä, kuten uuden tekniikan ja viestinnän kehitystä, palvelujen ostoa, yrittäjyyttä, ekorakentamista yms. voitaisi mieltää ekologiseksi edistysmahdollisuudeksi? Eikö ihmisiä voitaisi muiden arvojen lisäksi kannustaa ja neuvoa esimerkiksi taantumavoivottelun sijaan konkreettisesti tekemään myönteisiä asioita, jotka edistävät hyvinvointia, kuten esimerkkinä lanseeraamaan markkinoille uusia kestävänkehityksen mukaisia tuotteita? Onko esimerkiksi uuden lääketeknologian kehittely ja kulttuuripalvelut, jotenkin epämielekästä kulutusta ekologisesti? ja miten esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, kouluruokailu yms. maksetaan, mikäli ei ole yrityksiä, jotka tuottavat verotuloja? Ekologisesti järkevillä ratkaisuilla sekä organisaatioissa, että yksityistalouksissa voidaan myös säästää miljoonia euroja.

Hyviä ehdotuksia kestävän kehityksen mukaisiksi tuotteiksi ja palveluiksi?
http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm

”Joku jossain” (maailman paras lähde tiedän) – muistaakseni possukampanjan nettisivujen keskusteluissa – puhui asiallisesti siitä, kuinka lama puhdistaa yritystoimintaa. Vaikka lama surullinen asia onkin, karsii se pois ei-kannattavaa eli ei-tärkeänä pidettyä liiketoimintaa.

Lama on juuri oikea aika kuluttaa, mutta kriittisesti. Laman aikana ratkaistaan tulevaisuuden tarjonta = ne jotka selviävät laman yli ja ne, jotka nousevat sen tuhkasta.

Kannattaa myös muistaa, että osaaltaan tämän kansainvälisen laman/taantuman voidaan katsoa johtuvan siitä, että ollaan eletty yli varojen – lainarahalla. Sama näkyy Suomessa kotitalouksissa: http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2008/02/29/kotitalouksien-velkaantumisaste-yli-sadan-prosentin/20086262/139

Sitten, kun vielä muistetaan, ettei nykyaikana rahaa ole sidottu mihinkään olemassaolevaan materiaan, vaan sitä ”luodaan tyhjästä” (mm. pankkien antaessa lainaa yli sinne sijoitettujen säästöjen) on kysymys ekologisesta ja ekonomisesta ikuisen kasvun kestävyydestä aika relevantti. Ikuinen kasvu molemmissa kuulostaa hassulta, mutta jälkimmäisessä ”kuplamaailmassa” se voi olla EHKÄ mahdollinen – jos vain muistetaan ottaa ensimmäinenkin huomioon.

Anteeksi, jos mielipiteeni ovat ”huonoja” tai nyt liian heikosti perusteltuja. :p

Minkälaisia konkreettisia ehdotuksia SK kirjoittajilla ja lukijoilla on taantumasta toipumiseksi? Miten esimerkiksi julkinen terveydenhuolto ja ilmainen kouluruokailu maksetaan, kuten kulttuuripalveluja tuetaan, mikäli ei ole yrityksiä, jotka maksaisivat verotuloja ja kestävän kehityksen mukaista normaalia kulutusta?

Ne maksetaan veroilla kuten nytkin. Yritysveron merkitys normaalille kunnalle, ei Salo, on marginaalinen. Siitä ovat päättäjämme pitäneet huolen. Päättäjät kuuntelevat yrityspamppujen vaatimuksia verojen alentamiseksi. Äänestäjien, joista ylivoimaisesti suurin osa on palkansaajia ja jotka maksavat kunnan tuloista 90%, tahtoa ei toteuteta kun on valtuustoon päästy. Hoetaan mantraa ”kunnalla ei ole varaa pitää leikata”. Jokainen kansalainen ymmärtää, että jos haluaa palvelua on siitä maksettava. Niin terveydenhuollosta kuin kouluruokailustakin. Se tapahtuu järkevästi veroilla.

Yrityksissä on töissä erilaisia ihmisiä, eli esimerkiksi palkaansaajia.. joten on mielekästä, että muiden vastuiden lisäksi yritys voi maksaa palkkaa työntekijöille, joilla niitä veroja maksetaan? Kuntako ne palkat muuten kaikille maksaa? hyödyllisiä linkkejä, mikäli haluaa palkansaajan sijaan tehdä töitä yrittäjänä, eli ryhtyä esimerkiksi palkan maksajaksi…

Tietopaketti yrittäjille
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/index.html

Eurooppalainen portaali pk-yrityksiä varten
http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm

Näitä luetaan juuri nyt