Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Verkkominä ei tunne vastuuta

Paula Minkkinen
Blogit Megafoni 14.1.2010 19:20

Tietokone ja internet-yhteys ovat nykyajan ihmiselle itsestäänselvyyksiä. Internet on hyvä tiedonlähde; sen käyttäminen on nopeaa ja helppoa ja se mahdollistaa niin uutisten seuraamisen ja muiden ihmisten kanssa kommunikoimisen kuin vaikkapa päiväkirjan kirjoittamisenkin. Facebook ja Twitter ovat nykyään arkipäivää, ja ilman Wikipediaa moni asia voisi jäädä epäselväksi.

Internetillä on kiistatta myös ongelmansa. Se aiheuttaa helposti esimerkiksi riippuvuutta, eikä omista asioista liiallista avautumistakaan pidetä kovinkaan suotavana. Anonyymiteetti ja mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa tapaamatta heitä kuitenkaan fyysisesti luo myös mahdollisuuden loukata muita aivan uudella tavalla.

Internetissä voi olla melkein kuka tahansa ja luoda itselleen täysin todellisuudesta poikkeavan identiteetin. Uuden internetidentiteetin avulla on helppo kommentoida muita ihmisiä. Tosielämän ujo seinäkukkakin muuttuu nimimerkin turvin helposti muita piikitteleväksi kiusaajaksi tai tappouhkauksia lähetteleväksi häiriköksi.

 Hyvää makua noudattelevien käyttäytymissääntöjen pitäisi päteä niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin, eikä nimimerkki oikeuta järkevää ihmistä käyttäytymään typerästi. Esimerkiksi netin maahanmuuttokeskusteluita lukemalla huomaa, kuinka nimimerkin turvin esitetään toinen toistaan muukalaisvihamielisempiä kommentteja. Uskaltaisivatko keskustelijat sanoa samat asiat kadulla vastaantulevalle maahanmuuttajalle?

Ehdotankin, että miettisimme, millaisia asioita uskallamme sanoa ääneen ja miten käyttäydymme omana itsenämme verkon ulkopuolella ja toisimme samat säännöt myös nettikeskusteluihin. Näin internetistä tulisi entistäkin parempi tiedonhaku- ja viestintäväline, jota kaikki voisivat käyttää ilman pelkoa turhaan loukatuksi tulemisesta.

 

Paula Minkkinen

Keskustelu

Muukalaisvastaisuuden lisäksi verkkokeskustelijoiden parhaimmistoa vetää hurjasti puoleensa se, että on mahdollisuus vastustaa naisten oikeuksia, ilmastotiedettä, pyöräilyä, seksuaalivähemmistöjä, yksinhuoltajia, kulttuurilaitosten rakentamista, kansallisten ikonien kritisoimista, omista ennakoluloista poikkeavaa yhteiskuntatiedettä tai taide-elokuvia. Se kuuluisa vihervasemmitolainen salaliitto (TM) on kaikkialla! Onneksi parhaimmisto on huomannut, että kommentointiin pätee vanha periaate: määrällä on ihan oma laatunsa.

Eiköhän tämä (nyt minunkin harjoittamani) nimimerkin suojassa tapahtuva pelleily, jota kommentoinniksikin joskus nimitetään, lopu vasta sitten, kun keskustelupalstoille vaaditaan rekisteröityminen kaikilta osallistujilta.
Se, joka ei uskalla henkilökohtaisesti vastata omista mielipiteistään, on raukka, lurjus ja nahjus. Säännöt voisivat netissä olla samat kuin paperilehtienkin keskustelupalstoilla. Bittisananvapaus ei tietenkään voi olla erityistapaus!

Ehkä verkkokolumnistien ym. pitäisi liittää teksteihinsä varoitustarra luku- ja tulkintaohjeineen. Hazard on pukenut kirjoituksensa taitavasti niin, että kyllä se ihan täysin sensaatiomediakulttuurin kritiikkinä menee. Lieneekin. Rumia sanoja on käytetty Tonysta, mutta tavallaan lainausmerkeissä ikäänkuin lehdistön tai meidän suuren yleisön sanominamme ja ajatteleminamme.

Kaarina Hazardin kolumniakin voi tulkita eri tavoin. Empatisoiden ymmärtävää ”sensaatiomediakulttuurin kritiikkiä” -tulkintaa on varmaan arasteltu siksi, että kun eräs tri Halla-aho jokin aika sitten yritti esittää jonkinlaista ”keskustelun kritiikkiä”, niin eräät voimalliset tahot teilasivat sellaisen muka-kritiikin. Sanottiin, että Jussin perimmäinen tarkoitus oli ihan ilmiselvästi itse pilkata, herjata ja solvata niitä mainitsemiaan kohteita, joihin liittäen hän kohdisti muiden lausuntoja soveltaen lainaten ja tarkastellen kriittisesti

Kun vertaileva ironia/satiiri/parodia/tyylinmatkinta jne. ei uponnut kirjoittajan haluamassa tarkoituksessa, niin miksi sitten uskallettaisiin pitää Hazardinkaan parodiaherjoja ja mediakritiikkisarkasmia jonain muuna kuin yksiyhteen yhteydestäänirrotetut ilmaisut antavat ymmärtää.

Monien mielestä Hazard paljasti siloisemman päänsä ja meni ja kusi (ellei muutakin) julkisesti vainajan haudalle läheisten ja tuttujen suruaikana. Melko Narttu! -Ko? Hazardin kirjoitus on laadittu niin, että se voidaan käsittää myös skandaalilehdistön ja sen lööpinjanoisten lukijoiden kritiikkinä.

Liki jokainen Kaarinan lause viittaa siihen, miten media on meille Tonysta uutisoinut ja meitä on kiinnostanut vain raadolliset asiat kuin nyky-Nykäsestä ikään. Ei esimerkiksi raitistuminen vaan uudelleenretkahdukset yms. Itse asiassa niin taitaa olla – mutta tekikö Kaarina tuon tyylivalinnan vain teknisenä takatienä voidakseen selitellä jälkikäteen vainajanhäpäisyn? Vai häpäisikö hän vain meidät, jotka elätämme sensaatiomyllyt? Liekö nimimerkki Sananvapaustesti ajatellut samoin käyttäessään IL:ssä Kaarinasta sanaa ”p*reikä”?

Oletetaanpa, että Tony Halme olisi lähtiessään paloitellut naisystävänsä ja ampunut neljä cittarilaista. Julistaisiko nyt joku kolumnisti hänet suomalaisen naisvihakulttuurin uhriksi? Vieraan kulttuuritaustan edustajan arveltiin noin tehdessään joutuneen kuin syyttään toimimaan meidän joukkokunniamurhaperinteemme välikappaleena. Ymmärtämätön ressukka hänkin, ja se aivoton kolumnisti.

”Ehkä verkkokolumnistien ym. pitäisi liittää teksteihinsä varoitustarra luku- ja tulkintaohjeineen.”

Ilmeisesti, sillä tuntuu että yhä harvemmat ymmärtävät sarkasmia, osaavat lukea rivien välistä yms.

Hazardin kolumnin otsikko on Ludvig Borga, Halmeen esiintyjänimi painivuosilta. Kolumnin idea on, että samoin kun Halme Ludvig Borgana esitti kehässä tiettyä roolia, niin hän päätyi tekemään -tahtomattaankin- myös eduskunnassa ja julkisuudessa. Ja kuten vapaapainissa on tapana, kehästä lähdetään dramaattisesti. Joko hyvällä tai pahalla tavalla.

Halmeen ensimmäinen päivä eduskunnassa uutisoitiin näkyvästi. Jos Halme oli halunnut näyttää olevansa vakavissaan uudesta pestistää pukemalla päälleen puvun, niin silti iso karunnäköinen mies erottui solmiokansasta kuin härkä lammasparvesta. Veikkaan, että monella Halmetta inhonneilla kävi mielessä vanha sanonta apinasta ja puvusta. Valkoisella kauluksella kehystetty kalju pää ja niskamakkara http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/viihde/555_px_x_325_px_kuvia/698497.jpg oli se mitä ainakin minulle jäi mieleen Halmeesta eduskunnassa.

Ase- ja huumesekoilut sitten lopettivat nolosti itähelsingin Toivon poliittisen uran. Sivistyneemmät kansalaiset pyörittelivät silmiään tyyliin ”kyllähän tämä tiedettiin jo alusta saakka… no, eivätpä voi luuserit enää syyttää etteikö ole annettu heille ääntä”. Uhoava mahtisonni oli todellakin kuohittu, kuollessaan hän oli 47-vuotias päihdeongelmainen työkyvyttömyyseläkeläinen, jonka viimeisiä julkisia esiintymisiä oli mm. vierailu toisen kansakunnan sylkykupin, Johanna Tukiaisen ”tv-ohjelmassa”.

Nykykulttuurissa, jossa julkisesta suremisesta on tullut arjen tyhjyyttä täyttävää teatteria ja tuottavaa toimintaa, Ludvig Borga tarjosi kuolemallaan hyvän shown ihmisille ja medialle.

Ja vielä encoren Hazardin kolumnissa.

Kiitos mielipiteestä. Mielestäni ihmisten osaamista viestinnän etiikassa ja juridiikassa olisi tärkeää vahvistaa ja sopia sekä viestiä julkisista säännöistä Internetissä. Minkälaisia ohjeita Internet-kuluttajille on? toimitukset esimerkiksi ovat allekirjoittaneet julkisen sananneuvoston sopimuksen, mutta entä Internetin käyttäjät, jotka eivät ole toimittajia? Internet on julkinen paikka. Mitenköhän ilkeilijät kommentoisivat asioita muuten kuin Internetissä, ja kuinka ihmiset ragoisivat ilkeilyihin? harvemmin ihmiset latelevat esimerkiksi herjauksia ja uhkauksia muuten olleessaan vuorovaikutuksessa julkisesti siten, että läsnä on paljon ihmisiä.

Sananvapaus on tärkeä perusoikeus. Mielestäni on silti mielekästä, että kaikki perusoikeudet vahvistavat eivätkä mitätöi toisiaan. Esimerkiksi EU perusoikeuskirjassa on 54§ artiklaa, joista 11§ artikla on sananvapaus ja tiedonvälitys. Miten vahvistaa ihmisten osaamista, että sananvapauden lisäksi ihmisillä ja kanssaihmisillä on oikeuksia, kuten oikeus yksityisyyteen, halventamattoman rangaistuksen kielto, oikeus turvallisuuteen yms. Herjaus ja laittomat uhkaukset ovat Suomen lain mukaan rikoksia myös silloin, kuin välineenä on sananpaus.

Mielestäni lasten ja nuorten lisäksi aikuiset tarvitsevat neuvontaa sekä viestinnän etiikassa ja juridiikassa, että siitä mitä kaikkea nuoret tekevät Internetissä.

”…Kemppisen mukaan rikoksen tunnusmerkit voivat täyttyä esimerkiksi siinä, jos kertoo netissä tuttavansa sairastavan syöpää. Myös toisten seksielämä sekä raha-asiat kuuluvat arkaluonteisiin aiheisiin, joiden repostelu voi olla rikollista…, STT”

Asianajajapäivät: Koulut kaipaavat tukea nettikasvatukseen
http://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/asianajajapaivat_koulut_kaipaavat_tukea_nettikasvatukseen.html

”Netissä julkaistu ”hyvä läppä” voikin olla rikos Mediakasvatus: Harva teini-ikäinen ymmärtää tekonsa seuraukset, netissä tulee harha anonyymiudesta….

…Fakta: Tyypillisiä nettirikoksia Tekijänoikeuden loukkaaminen: esimerkiksi musiikin tai elokuvan laiton kopiointi ja levittäminen. Kunnianloukkaus: valheellinen tieto tai vihjaus, joka aiheuttaa vahinkoa tai kärsimystä loukatulle. Yksityiselämään koskevien tietojen levittäminen: esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen tai poliittiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät tiedot.
Laiton uhkaus: Rikoksella uhkaaminen, kuten esimerkiksi uhkaus kouluammuskelusta.
Tietomurto: esimeriksi toisen käyttäjäntunnuksen ja salasanan luvaton käyttö.” Mari Kamaja, Alma Media

Mielestäni asiantuntevia viestintä- ja oikeusalanihmisiä tarvitaan neuvomaan ihmisiä ja myönteisiksi esimerkeiksi myös julkisuudessa.

Kuka arvioi ja neuvoo ihmisiä viestinnän lainmukaisuudessa, juridiikassa ja etiikassa muuten kuin kunnanvaltuutettujen ja toimittajien osalta ja neuvoo tavallisia Internetin kuluttajia, jotka eivät ole allekirjoittaneet JSN sopimusta?

Ihan esimerkiksi ”Markku Huusko: Tiedotusvälineiden itsesääntelyelin JSN ei olisi nykytilanteessa ottanut asiaa edes käsiteltäväkseen, koska Halla-aho ei ole blogeineen JSN-sopimuksen allekirjoittaja.” http://www.uusisuomi.fi

http://www.finlex.fi 22§ Suomen perustuslaissa julkisen vallan on turvattava ihmisten perusoikeuksien ja ihmisarvon toteutuminen.

Miten määrittelette sananvapauden? mitä oikeuksia miellätte, että ihmisillä on esimerkiksi Suomessa? Saako mielestänne yhden perusoikeuden, kuten sananvapaus avulla mitätöidä ihmisiltä lakisääteisiä oikeuksia, perus- ja ihmisoikeuksia?

Ihmisten perusoikeudet Suomessa, jotka on kirjattu Suomen perustuslakiin
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/laki_ja_oikeusturva/kansalaisen_perusoikeudet/index.html

Euroopan Unionin perusoikeuskirja
http://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf

.. ja ihmisoikeusaiheisia linkkejä
http://www.formin.fi/Public/default.aspx?nodeid=31356&cont

Lastenoikeudet
http://www.lapsiasia.fi

Vähemmistövaltuutettun sivuilla on kommentoitu: Kaikki Suomen eduskunnassa edustettuina olevat puolueet ovat allekirjoittaneet Euroopan rasisminvastaisen peruskirjan. http://www.edilex.fi/content/asiasanat/?letter=R&title=Rasismi&word=word6784

Onko Internet-kulttajille ohjeita, kuten…?

”STT toimittajan etiikkaa ja juridiikkaa”
http://www.stt.fi/fi/tyylikirja/toimittajan_etiikkaa_ja_juridiikkaa/

Ja kuinka perehtyneitä aikuiset ovat nuorten tekemiseen Internetissä? On esimerkiksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi. Minkälaisen esimerkin aikuiset viestivät? Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa. Kyseinen on laitonta. Kun lööpeissä on negatiivisia viestejä herjausryhmät lisääntyvät sosiaalisen viestinnän palveluissa. Työpaikkakiusaaminen ja koulukiusaaminen on Suomessa laitonta. Entä julkinen kiusaaminen?

Jos maahanmuutosta saisi keskutella yhteiskunnasa, eduskunnassa ja julkisesti normaalisti, ei siitä tarvitsisi netissa keskustella kärsistetysti.
Mutta poliittinen eliitti Thorsin johdolla yrittää estää maahanmuuton kritiikin.Ilman internettiä ei paperilehdissä olisi yhtään mitään kritisointia.
Kannattaisi lopettaa tuollainen internetin päivittely, ei se internet häviä, se on tullut jäädäkseen ja on hyödyllinen.
Braxin ja Illmanin uudet sensuurilait vain aiheuttavat suurempaa kritiikkiä,ei ihmisiä voi estää keskustelemasta. Illmanin tavoite on muuten vain estää kielipoliittinen keskustelu.Hän sai sen tehtäväkseen RKP:tä, kun RKP maksoi hänen opiskeluaan.

Näitä luetaan juuri nyt