Blogit

Helsingin nuorisopalveluiden Nuorten Ääni –toimituksen blogi.

Vastakkainasettelun aika olkoon nyt!

Blogit Megafoni 3.2.2012 10:24
Elias Tuomaala

Nämä presidentinvaalit ovat olleet demokratian voittokulkua: tavalliset kansalaiset ovat joukolla ryhmittyneet ehdokkaansa taakse ja vastaehdokasta vastaan. Ikävä kyllä vastaan on tullut myös tyhjää argumentoimattomuutta, kokonaan perustelematta jääneitä väitteitä ja halveksivaa yleistämistä, jossa leimataan ei kumpaakaan ehdokasta vaan toisen ehdokkaan koko kannattajajoukko, minut mukaanlukien, tekopyhiksi wanna-be-suvaitsevaisiksi moralisoijiksi, joiden ainoat kannatusperusteet ovat kivous ja homous.

Näin kävi, kun luin Reeta Niemosen blogitekstin Somen presidentti Pekka Haavisto.

Niemosen blogin ydinsanoma on kertoa, että Haavistoa kannatetaan vain oman suvaitsevaisuusegon pönkittämiseksi kuitenkin samalla todistaen päinvastaista epäsuvaitsemalla vastapuolen kannattajia. Jostain syystä ainoa esimerkki yhdestäkään haavistolaisten suvaitsemattomuustapauksesta on netissä leviävä pilakuva, jossa yhdistetään parodiaksi poliitikon vaalimainos ja tämän ajamasta politiikasta vallitseva stereotypia. Vallanpitäjien kritisoiminen huumorin keinoin ilmaisee näköjään suurta suvaitsemattomuutta, huonoa makua, idealistisuutta ja vastustajien leimaamista.

Itse jaoin kyseisen kuvan Facebook-seinälläni heti, kun siihen törmäsin, ja suvaitsemattomuuttani korostaakseni jaan sen vielä uudestaan. Ei varmasti saa jäädä kenellekään mielikuvaa, että minä harjoittaisin kritiikkiä tai huumoria. Ei, kyseessä on idealistinen suvaitsemattomuus!

Niemonen tuo myös ilmi näkökulman, että Haaviston kehuminen esimerkiksi tasa-arvoiseksi on samalla automatttisesti Niinistön haukkumista vähemmän tasa-arvoiseksi. Ilmeisesti on vastapuolen ehdokkaan varjelemiseksi kritiikiltä kaikki oman ehdokkaan kehuminen kiellettävä. Tiedä vaikka tulisi muuten paha mieli Saulille.

Ajatus siitä, että oman ehdokkaan kannattaminen on samalla vastapuolen ehdokkaan vastustamista, pitää toki paikkansa. On demokratian kulmakivi, että jokaisella on oikeus pitää yhtä ehdokasta toista parempana (eli toista yhtä huonompana) ja myös sanoa se ääneen. Vastustamansa ehdokkaan kritisoimisen kieltämistä on toki kokeiltu, ja näinhän se on että mikä toimii Pohjois-Koreassa, se toimii varmasti myös täällä.

Blogissa pelataan myös vanha kunnon Väyrynen-kortti, eli syytetään mediaa kovan tason puolueellisuudesta. Yle näytti liian pitkään kuvaa Haavistosta kävelemässä vaalivalvojaisiinsa, minkä jälkeen mediassa on spekuloitu Haaviston mahdollisen vaalivoiton seurauksilla. Tästä voidaan kuulemma päätellä, että media haluaa uudelleennimetä vaalit Haaviston mukaan ja tehdä Pekasta mielikuvavoittajan jo ennen toista kierrosta. Usein tämäntyyppisiä tulkintoja kutsutaan salaiittoteorioiksi.

Enemmän kuin vastapuolen kannattajat tai keskustelufoorumien vihapuhujuat minun käsitystäni demokratiasta loukkaavat Niemosen tekstin kaltaiset vaatimukset munattomasta harmaudesta politiikan saralla. Niin Facebookin keskusteluissa kuin näköjään blogiteksteissäkin vaaditaan olemaan olematta mitään mieltä tai ainakaan sanomasta sitä ääneen. Ja jos sen nyt menee lipsauttamaan, niin perusteluja ei omalle ehdokasvalinnalle sitten todellakaan saa kertoa!

Jopa enemmän kuin minä olen Pekka Haaviston kannattaja, olen Sauli Niinistön vastustaja. Huolimatta siitä kunnioituksesta, jota tunnen Niinistö kohtaan ihmisenä, luotan vakaasti siihen, ettei Niinistön kaltainen Nato-myönteisriistäjäpovarisortajakapitalisti, jonka tärkein kokemus politiikasta on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, voi olla Suomelle millään tasolla kelvollinen valtionpäämies. Hän on vastustettava ehdokas, ja hänestä tulisi kaamea presidentti.

Oikeus vastustaa politiikkoa on demokratiassa yhtä pyhä kuin oikeus kannattaa sellaista, ja tälle oikeudelleni toivon kunnioitusta. Minä jaan ylpeänä seinälläni pilakuvia riistokapitalisteista, eikä se vähennä tippaakaan kunnioitustani Niinistön kannattajia kohtaan ihmisinä ja poliittisina toimijoina. Vastustakoot he omia inhokkejaan, ja niin minäkin teen omilleni.

Siksi toivon, ettei minua leimata suvaitsemattomaksi moralisoijaksi, joka kannattaa kivaa ja jännää pressaehdokasta Frontside Ollien kuuntelun lomassa ja haluaa muuttaa vaalit homouskansanäänestykseksi, ihan vain siksi, että satun kuulumaan Haaviston kannattajiin. Tai edes siksi, että kuulun Niinistön vastustajiin.