Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Vastakkainasettelun aika olkoon nyt!

Elias Tuomaala
Blogit Megafoni 3.2.2012 10:24

Nämä presidentinvaalit ovat olleet demokratian voittokulkua: tavalliset kansalaiset ovat joukolla ryhmittyneet ehdokkaansa taakse ja vastaehdokasta vastaan. Ikävä kyllä vastaan on tullut myös tyhjää argumentoimattomuutta, kokonaan perustelematta jääneitä väitteitä ja halveksivaa yleistämistä, jossa leimataan ei kumpaakaan ehdokasta vaan toisen ehdokkaan koko kannattajajoukko, minut mukaanlukien, tekopyhiksi wanna-be-suvaitsevaisiksi moralisoijiksi, joiden ainoat kannatusperusteet ovat kivous ja homous.

Näin kävi, kun luin Reeta Niemosen blogitekstin Somen presidentti Pekka Haavisto.

Niemosen blogin ydinsanoma on kertoa, että Haavistoa kannatetaan vain oman suvaitsevaisuusegon pönkittämiseksi kuitenkin samalla todistaen päinvastaista epäsuvaitsemalla vastapuolen kannattajia. Jostain syystä ainoa esimerkki yhdestäkään haavistolaisten suvaitsemattomuustapauksesta on netissä leviävä pilakuva, jossa yhdistetään parodiaksi poliitikon vaalimainos ja tämän ajamasta politiikasta vallitseva stereotypia. Vallanpitäjien kritisoiminen huumorin keinoin ilmaisee näköjään suurta suvaitsemattomuutta, huonoa makua, idealistisuutta ja vastustajien leimaamista.

Itse jaoin kyseisen kuvan Facebook-seinälläni heti, kun siihen törmäsin, ja suvaitsemattomuuttani korostaakseni jaan sen vielä uudestaan. Ei varmasti saa jäädä kenellekään mielikuvaa, että minä harjoittaisin kritiikkiä tai huumoria. Ei, kyseessä on idealistinen suvaitsemattomuus!

Niemonen tuo myös ilmi näkökulman, että Haaviston kehuminen esimerkiksi tasa-arvoiseksi on samalla automatttisesti Niinistön haukkumista vähemmän tasa-arvoiseksi. Ilmeisesti on vastapuolen ehdokkaan varjelemiseksi kritiikiltä kaikki oman ehdokkaan kehuminen kiellettävä. Tiedä vaikka tulisi muuten paha mieli Saulille.

Ajatus siitä, että oman ehdokkaan kannattaminen on samalla vastapuolen ehdokkaan vastustamista, pitää toki paikkansa. On demokratian kulmakivi, että jokaisella on oikeus pitää yhtä ehdokasta toista parempana (eli toista yhtä huonompana) ja myös sanoa se ääneen. Vastustamansa ehdokkaan kritisoimisen kieltämistä on toki kokeiltu, ja näinhän se on että mikä toimii Pohjois-Koreassa, se toimii varmasti myös täällä.

Blogissa pelataan myös vanha kunnon Väyrynen-kortti, eli syytetään mediaa kovan tason puolueellisuudesta. Yle näytti liian pitkään kuvaa Haavistosta kävelemässä vaalivalvojaisiinsa, minkä jälkeen mediassa on spekuloitu Haaviston mahdollisen vaalivoiton seurauksilla. Tästä voidaan kuulemma päätellä, että media haluaa uudelleennimetä vaalit Haaviston mukaan ja tehdä Pekasta mielikuvavoittajan jo ennen toista kierrosta. Usein tämäntyyppisiä tulkintoja kutsutaan salaiittoteorioiksi.

Enemmän kuin vastapuolen kannattajat tai keskustelufoorumien vihapuhujuat minun käsitystäni demokratiasta loukkaavat Niemosen tekstin kaltaiset vaatimukset munattomasta harmaudesta politiikan saralla. Niin Facebookin keskusteluissa kuin näköjään blogiteksteissäkin vaaditaan olemaan olematta mitään mieltä tai ainakaan sanomasta sitä ääneen. Ja jos sen nyt menee lipsauttamaan, niin perusteluja ei omalle ehdokasvalinnalle sitten todellakaan saa kertoa!

Jopa enemmän kuin minä olen Pekka Haaviston kannattaja, olen Sauli Niinistön vastustaja. Huolimatta siitä kunnioituksesta, jota tunnen Niinistö kohtaan ihmisenä, luotan vakaasti siihen, ettei Niinistön kaltainen Nato-myönteisriistäjäpovarisortajakapitalisti, jonka tärkein kokemus politiikasta on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, voi olla Suomelle millään tasolla kelvollinen valtionpäämies. Hän on vastustettava ehdokas, ja hänestä tulisi kaamea presidentti.

Oikeus vastustaa politiikkoa on demokratiassa yhtä pyhä kuin oikeus kannattaa sellaista, ja tälle oikeudelleni toivon kunnioitusta. Minä jaan ylpeänä seinälläni pilakuvia riistokapitalisteista, eikä se vähennä tippaakaan kunnioitustani Niinistön kannattajia kohtaan ihmisinä ja poliittisina toimijoina. Vastustakoot he omia inhokkejaan, ja niin minäkin teen omilleni.

Siksi toivon, ettei minua leimata suvaitsemattomaksi moralisoijaksi, joka kannattaa kivaa ja jännää pressaehdokasta Frontside Ollien kuuntelun lomassa ja haluaa muuttaa vaalit homouskansanäänestykseksi, ihan vain siksi, että satun kuulumaan Haaviston kannattajiin. Tai edes siksi, että kuulun Niinistön vastustajiin.

Elias Tuomaala

Keskustelu

Yleensä vaaleissa ja asuntoyhtiön kokouksessa keskustellaan kiihkolla leikkipaikan maalin väristä, mutta todella tärkeät asiat menevät lävitse suuren hiljaisuuden vallitessa. Emme voi tietää, onko seksuaalinen asetelma totta vai tehty tietoisesti vaaleja varten. Vuosia jatkunut vaaleja varten toteutettu syyllisyys, itsekorostus ja suvaitsevaisuus kampanja Halosen tapaa vaikuttaa heikon itsetunnon omaaviin. Näissäkin vaaleissa on monet keskustelijat diivailleet helpolla asialla eli leikkipaikan maalien tasoisilla yksityiskohdilla. Sitten on alustajan tavalla leimattu asioita kiistanalaisilla sanoilla. Kun perustelut puuttuvat, niin alustajan kiihkeys muuttuu kyseenalaiseksi uskonnollisuudeksi. Vähälle huomiolle on jäänyt mm. keskeinen asia eli Haaviston ja vihreiden kannattama elintason kasvun lopettamista ja jatkuvaa taloudellista taantumaa eli lamaa. Haaviston opintojen keskeytyminen edustaa opintojen, tieteen ja tietojen arvon väheksymistä. Se tarkoittaa myös todellisuudessa nykyisen elämisen tason ja yhteiskunnan romahdusta. Haaviston väitetty parisuhde edustaa ajattelun tasolla vastaavalla tavalla ihmiskunnan romahdusta. Niinistö edustaa ihmiskunnan elinvoimaa, kykyä selviytyä ongelmista, tiedettä, ajattelun arvostusta ja ihmisen kykyä parantaa asioita. Haavisto edustaa taantumista uskonnolliseen menneisyyteen ja Niinistö tietä tulevaisuuteen.

Erittäin hyvä kirjoitus! Välillä tuntuu, että Haaviston kannattajia pidetään viherpiipertäjinä ja maailmanparantajia, joilla ei ole minkäänlaista poliittista tietämystä.

Olen nuori tyttö, korkeakouluopiskelija, kasvissyöjä, vähemmistöjen oikeuksien kannattaja, liberalisti enemmän kuin konservatisti, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksin puolestapuhuja…, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Mutta olen siis juuri sellainen oppikirjaesimerkki Haaviston kannattajasta.

Kuitenkin ainut syy, miksi kannatan Haavistoa, on täysin ulkopolitiikkaan liittyvä. Mielestäni millään muulla kuin ulkopolitiikan tuntemuksella ei ole väliä, on yhdentekevää mitä mieltä presidentti on kuntauudistuksista ja muista sisäpolitiikan asioista. Niinistö nojaa liikaa talouskasvuun ja EU:hun, eikä hänellä minusta ole selkärankaa pysyä sanojensa takana (esim. Nato).

Hyvä ja osuva kirjoitus, etenkin verrattuna jutussa viitattuun Reetta Niemosen näsäviisaaseen ja horjuvaan kirjoitelmaan.

Olen luottavainen maamme tulevaisuuden puolesta, kun meillä onneksi on Eliaksen kaltaista selkärankaista ja älykästä nuorisoa.

Hävittyjen vaalien jälkeinen katkera jälkipuhe alkanut näemmä hyvissä ajoin. Kannatuslukujen valossa tietysti ihan ymmärrettävää. Haavisto -hypen varassa leijuneet oivaltavat että korkeusasema todelliseen kannatukseen nähden on kovin suuri. Painovoima on lahjomaton, joten jalustoille kiipeäminen on aina riskipeliä. Happy landings!

No osataan sitä teidänkin puolella. Osmo Soininvaara tuumasi tänään Hesarissa että

”Molempien ehdokkaiden takana on paljon sekä kulttuurihenkilöitä että muita näkyviä kansalaisia. Nämä taustajoukot eroavat toisistaan ratkaisevasti. Se kertoo ehdokkaiden eroista paljon enemmän kuin poliittisten toimittajien analyysit. Haaviston joukoissa on aika vähän jääkiekkoilijoita.”

Eli Soiinvaara näyttää syvästi halveksivan kaikkia jotka äänestävät Niinistöä, koska he ovat mm. typeryksiä. Jääkiekkoilija ei tuossa Soiinnvaaran tekstissä viittaa jääkiekkoilijaan vaan idioottiin.

Soininvaara julkaisi kirjoituksensa myös omassa blogissaan mutta siistittynä. Sitten kun huomasi tämän niin harmitteli kovasti:

”Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2012 kello 11:04
Perhana, jäikö se sinne. On nimittäin meilläkin jääkiekkoilijoita. Tai ainakin valmentajia. Niitä fiksuimpia.”

Harmittelee siis sitä, että menikin julkaisemaan rehellisen mielipiteensä.

Tuollaiset kannattajat vievät Haavistolta paljon ääniä. En voisi edes kuvitella äänestäväni Haavistoa. En Haaviston vuoksi vaan hänen kaikentietävien taustavoimiensa vuoksi.

Erittäin hyvä ja mielenkiintoa herättävä teksti! On huomattu aiemminki että Eliaksella on puheen ja kirjoituksen lahja hallussa. Ite olen myös Haaviston kannattaja henkeen ja vereen, ihan vaan koska Haaviston aatteet on about 1000 x paremmat kuin niinistöllä.

Nähdäänköhän sunnuntaina samanlainen itkupotkuraivari-ilmiö kuin eduskuntavaaleissa , kun kaikki ”mun suvaitsevainen mielipide on ainoa oikea ” teiniporukka lähtee kiljumaan kaduille pettymystään kun demokratia voitti ?

Pysyisivät vaan nyt tällä kertaa netissä ettei vaipat jäädy..

Haavisto on tähän asti pärjännyt nettikyselyissä paljon todellista arvoaan paremmin, joten veikkaan että tuhkanripottelu ja vaatteenrevintä jatkuu netissä vielä pitkään. Toimittajakunnasta ei nillittäjät ainakaan heti lopu.

Parempaa ja korkeatasoisempaa argumentointia kuin Niemosen epäasiallisessa ja rienaavassa kirjoituksessa, jollaisen kirjoittaja edes hädintuskin saisi hyväksytyn kouluarvosanan. Tässä Tuomaalankin kirjoituksessa on toki hieman provosointia, mutta sen jotenkin ymmärtää kun kirjoittaja on altavastaajan asemassa ja tämä teksti on ikäään kuin vastine tälle Niemosen alatyyliselle argumentoinnille. Kehitystä on siis onneksi näkyvissä nuorison taidoissa esittää ajatuksiaan asiallisisesti!

Mielenkiintoisin seuraus näistä vaaleista on se, ettei Suomen punavihreä suvaitsevaisto populismisyytteiden ja kasvojen menettämisen pelossa voi tulevissakaan presidentinvaaleissa äänestää muita kuin Haavistoa. Jos Haavistolla ei natsaa, niin ainoa jäljelle jäänyt kelvollinen ehdokas on Jani Toivola, joka varmaan pian työnnetään jonnekin kriisimaihin kasvamaan ulkopoliittisesti korkoa. Tarjolla on siis oivallinen tilaisuus hirttäytyä poliittisesti!

Monet tunnetut vasemmistolaiset ja stalinistit kannattavat Haavistoa, Nämä julkkikset tuntevat ilmeisesti Haaviston pitkältä ajalta. Haavisto on kertonut nuoruudessaan liikkuneensa stalinistiporukoissa. Vaaliväittelyt ja muut pinnalliset esitykset eivät anna henkilöstä syvällistä kuvaa. Tuttavuus ja seura määrittävät henkilön. Kerro kenen kanssa liikut, niin tiedät millainen olet. Haaviston julkiset tukijat ovat osaksi pelottavaa joukkoa. Sieltä saa hakea hyppysellistä moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta, rauharakkautta, ihmisarvon kunnoitusta ja isänmaalisuutta. Paremminkin julkiset kannattajat ovat ilmeisiä yhden totuuden väkeä, jotka ovat esiintyneet yhden mielipiteen vankeina ylimielisesti toisinajattelevia kohtaan. Näiden pelottavien tuttavien vaikutusvaltaa Haaviston mahdollisessa hallinnossa ja nimitysvallassa voi arvioida vain pelolla.

Durak on hyvin valittu nimimerkki. Lainaus:
”Sieltä saa hakea hyppysellistä moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta, rauharakkautta, ihmisarvon kunnioitusta ja isänmaalisuutta.”
Viittaat varmaan sellaisiin nimiin kuin Elisabeth Rehn ja Eva Biaudet? Tai Juhani Kaskeala?
Useille edellä kirjoittaneille voisi kysyä, miten sopivat epäasialliset kommenttinne esimerkiksi Paavo Lipposeen?
Elias Tuomaala on raikas ilmiö, terävää tekstiä.

Iskikö kateuden kutina, kun Reetan naseva kirjoitus villiinnytti kommentoijat?
Voisiko mitenkään ajatella, että yrittäisit purkaa pettymystä muuten kuin tölvimällä Reetaa?

nippeli kirjoitti ja Durak vastaa:
Lueppa tarkemmin. Olet sotkenut tietoisesti aivan väärät henkilöt asiaan.

Vaalikampanja on ollut ilahduttavan siistiä, ylilyöntejä ei ole juuri tullut puolin tai toisinkaan. Hieman haavistolaisten puolelta toki on ollut tätä ”et ole oikea suvaitsevainen, ellet äänestä Pekkaa” -asennetta, mutta muuten kampanjointi on pysynyt asialinjalla. Onneksi Niinistön puolesta ei ole juuri heitetty Tuomaalan tapaisia ”puolustuspuheenvuoroja”.

Haavisto on puhdas populisti, joka pyrkii miellyttämään kaikkia ja varoo suututtamasta ketään. Fiksu mies, mutta populismi on ainoa keino saada sitä suurta kannatusta radikaalipuolueen edustajana.

”Nuorten äänestä” löytyy kyllä joskus realistisia ja fiksujakin näkemyksiä…

Lipponen asettumalla yllättävästi Haaviston taakse hajottaa demaria, kun mies on niin kovaa oikeistojätkää ja sitten tekeekin näin, niin ei ihme, että demarikenttä on hämillään.

Tässä vaiheessa näitä vaaleja voi olla mitä mieltä vaan, kun lopputulos on kaikkien tiedossa. Nyt hävinneet voivat asettua minne tahansa, ajatellen vain vaalien jälkeistä aikaa, miten saisi uskottavuutensa lisääntymään, tai edes säilymään. Voi sanoa: Minä kannatan Haavistoa, vaikka äänestääkin Niinistöä. Tai päinvastoin: Minä kannatan Niinistöä, vaikka äänestääkin Haavistoa. Olen sitä mieltä, että Suomi hävisi kummassakin tapauksessa. Käyn kylläkin äänestämässä, käy sinäkin. Josko seuraavissa vaaleissa kansakunta ei olisi aivan yhdensuuntaisen median varassa.

Jotenkin Haaviston yliopistotodistus ja muistot hänestä nukkuvana kansanedustajana saivat epäilemään hänen aktiivisuuttaan toimia presidenttinä. Jos sellainen kummajainen tapahtuisi,
että Haavisto äänestyslappujen kadotessa päätyisi valituksi, wanna be a liberal hippie äänestäjäkunta
tuumaisi kaiken moraalittomankin olevan mahdollista. Voi toimia mukavoitua
omassakin työpaikassa tekemään sen mitä viitsii ja jättää asioita lojumaan kuin Venäjällä Karjalan seudulla. Siksikö symbolina on jokin Che Guevara-tyyppinen radikaali voitonmerkki ?
Haavistoko Suomen boheemilaiskurivihreiden Che Guevara? Vaikuttaa tuo toimitajan otsake vastaanasettelusta tyhmän pinnallisen protestiliikkeen (Haavisto) ja realismin (Niinistö) kesken.
Kun näytin Haaviston ja hänen siippansa kuvaa ulkomailla, siellä totesivat kollegat heidän muistuttavan kanaemoa ja tipua. Ei tietenkään pahalla, mutta emojenhan tarvitsee katsoa
etteivät tipuset puuhastele älyttömyyksiä kuten yöelämässä riekkumista tai rattijuopumusta voisi nimittää.

Elias Tuomaalan juttu voisi olla aistittavissa myös niin, että ”vastakkainasettelun aika alkaa nyt”.
Koska perästä kuuluu, kuten sanoi torvensoittajakin.

Näitä luetaan juuri nyt