Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Vanhemmat äärilaidoilta kultaiselle keskitielle

Megafoni
Blogit Megafoni 3.12.2013 10:55

Miten jotkut nuoret tai lapset kestävät vanhempiaan?

Varsinkin lapset, joiden vanhemmat pyrkivät rajoittamaan kaikkea, mitä on suinkin mahdollista? Ei saa kulkea kotipihan ulkopuolella, ei saa katsoa youtubea tai muuta.

Tai lapset, joiden vanhempia ei kiinnosta, mitä heidän lapsensa puuhaavat?

On monenlaisia vanhempia, monenlaisille lapsille. Kaikkiin ei voi päteä sama sääntö, sillä kaikki ovat yksilöllisiä.

Vanhemman kuuluisi kuitenkin rajoittaa niitä asioita, joita kenenkään lapsen tai nuoren ei kuuluisi kokea, esimerkiksi aikuisviihdettä. Lapsia voi silti rajoittaa liikaa ja liian pitkään, mikä voi tehdä vanhemmasta ylisuojelevan. Ylisuojelevista vanhemmista kuulee paljon harvemmin kuin ”alisuojelevista”.

Panimoliiton tuoreen selvityksen mukaan aikuisten asenteet nuorten alkoholinkäyttöä kohtaan ovat kiristyneet huomattavasti parin vuoden aikana. On mielestäni hyvä asia, että nykyään lähes joka toinen aikuinen suomalainen pitää alkoholin ostamista tai tarjoamista tuomittavana.

Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että vieläkin yli puolet suomalaisista aikuisista pitää lapsille alkoholin tarjoamista tai ostamista hyväksyttävänä, tai heillä ei ole mielipidettä. Kuinka moni heistä ovat vanhempia, joita ei haittaa nuortensa alkoholinkäyttö?

Brittiläisen hyvätekeväisyysjärjestö Drinkawaren mukaan lasten alkoholinjuonti voi vahingoittaa maksaa, ja se on kehittyville aivoille haitallista. Runsas juominen nuorena johtaa usein runsaaseen juomiseen aikuisena, mikä itsessään kasvattaa riskiä saada sydän- ja verisuonitauteja.

Nuorten juominen on siis uhka, ja vanhempien tulisi puuttua siihen. Näin ei kuitenkaan tapahdu läheskään niin usein kuin pitäisi.

Monet vanhemmat eivät suhtaudu alkoholinkäyttöön tarpeeksi vakavasti. Kun lapsen on helppo saada alkoholia vanhemmiltaan, hänen on myös helppo myydä sitä eteenpäin esimerkiksi koulussa.

Netti ja pelaaminen ovat monen vanhemman pelkoja. Lapsi voi saada vaikka mitä vaikutteita netistä ja peleistä.

Silti joitakin vanhempia ei näyttäisi kiinnostavan pätkääkäänn lastensa turvallisuus. Nettiä he eivät rajoita, eivätkä ole kuulleetkaan pelien ikärajoituksista.

Tai sitten he eivät vain jaksa asettaa lapsilleen rajoja. Kenties vanhemmat tietävät, etteivät heidän lapsensa noudata rajoja kuitenkaan.

On tietysti totta, että lapsia ei pysty täysin estämään tekemästä tiettyjä asioita.

Vanhemmat eivät välttämättä myöskään tiedä lastensa netin käytöstä tai pelaamisesta. Silti vastuuntuntoisen vanhemman kuuluisi vähintään yrittää estää lastensa pelaaminen ja netinselailu.

Hyvä vanhempi tekee kaikkensa estääkseen lapsiaan tekemästä lapsille haitallisia asioita. Vanhempi saa tästä hyvän omantunnon, tai ainakin pitäisi. Mutta liika kontrolli on liikaa.

En ole varma ylisuojelevien vanhempien jättämistä pitkäaikaisvaikutuksista, mutta huomaan jo pieniä eroja ”alisuojeltujen” ja ”ylisuojeltujen” lasten keskuudessa.

Olen huomannut joissakin mielestäni ylisuojelluissa nuorissa ujoutta, joka näkyy ei-virtuaalisessa maailmassa. Sosiaalisessa mediassa he ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin. Netissä on loppujen lopuksi helpoin puhua, eikö?

Aikuistuessa monista nuorista tulee kapinallisia ainakin hetkeksi, mikä saattaa jo johtaa tuloksiin. Iän myötä kuitenkin onneksi tiukatkin säännöt kotona alkavat pikkuhiljaa muuttua.

Ensimmäiseksi lähtevät lapsen liikkumista koskevat rajoitukset. Yhtäkkiä he saavat mennä minne haluavat, kunhan on puhelin mukana. Sitten saakin jo käyttää sosiaalista mediaa.

Minusta molempia vanhempien ääripäitä kuuluisi välttää ja kulkea kultaista keskitien kasvatuksen polkua: antaa lapsen kasvaa luonnollisesti. Ei liikaa rajoja, muttei myöskään liian vähän. Se on loppujen lopuksi kaikkien ilo, sekä lapsen että vanhempien.

Megafoni

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt