Blogit

Helsingin nuorisopalveluiden Nuorten Ääni –toimituksen blogi.

Uuvuta minut, maailma

Blogit Megafoni 15.5.2019 09:48
Megafoni
Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Hilla Vuorinen

Uupumuksessa on jotain autuasta. Uupumuksen vuoteella ihminen on kuin kuolinvuoteella ja hän voi todeta:

Kaikkeni olen antanut ja nyt olen loppu.

Elämä ei enää kulje. On turta olo. Kaikki pysähtyy.

Hetken voi kuvitella hengittävänsä katupölyn läpi. Tuijottaa maailmaa kuin ei olisi sitä koskaan kunnolla nähnytkään.

On kiire saavuttaa, suorittaa ja tarkoin aikatauluttaa elämänsä, jotta ehtisi kaiken ja kaikkialle. Olla paras versio itsestään.

Mainostaulut kauppaavat energiajuomia kiireeseen. Tavaratalot mainostavat olevansa auki 24 tuntia vuorokaudessa. Kuntosalillekin voi paeta jopa öisin.

Pysy liikkeessä, kaikki viestittää. Yhteiskunta on tehoissaan armoton, se ei suostu hyväksymään energiatehokkuuden periaatetta: joskus vähällä saa aikaan enemmän.

Kiire ei ole uhanalainen. Se on luonnonvara, joka ei lopu kuluttamalla. Tällä uusiutuvalla luonnonvaralla me myös tuhoamme maapalloamme – meidän täytyy saada kaikkihetinyt. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä.

Tekniikan avulla meidät tavoittaa kaikkialta. Joka kulman takaa puskee tehtäviä, pakollisia asioita ja lupauksia. Jos haluaa tehdä moraalisesti oikein, lupauksistaan pitää kiinni – oman hyvinvoinnin kustannuksellakin.

Kaikki rakentuu maineen varaan, sielu ja imago menevät monesti sekaisin. Missään ei loppujen lopuksi ole kyse niistä kaikista saavutuksista ja hyvistä asioista, jotka olemme tehneet. On kyse siitä, miltä ne näyttävät ulospäin ja mitä voimme tarjota muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Ellemme ole iskussa, meidät kilpailutetaan ja annetaan pois.

Ilman ihmisten keskinäistä luottamusta ja kaikkien osallistumista olisimme enemmän jumissa. Yhden ihmisen taakka pitää kuitenkin laskelmoida kohtuudella. Sen voimme tehdä vain muuttamalla ihannettamme tästä yli-ihmisestä, jonka voimavarat ovat ehtymättömät.

Uupumus ja autuus – niiden ei pitäisi rinnastua toisiinsa, varsinkaan 17-vuotiaan tytön päässä. Nuorten väsymyksestä tiedetään ja ollaan huolissaan, mutta asialle ei ainakaan vielä konkreettisesti olla tehty hirveästi mitään.

Uupumuksen pitäisi olla pelottavaa eikä jotain, minkä saavutettuaan tavoittaa mielenrauhan. Sen ei tulisi olla maaliviiva, jonka jälkeen saa levätä.

Kun pyörästä puhkeaa kumi, se saattaa liikkua vielä jonkin aikaa eteenpäin. Vahinko on silti vanteille suuri, jos ei muista pysähtyä ajoissa.