Uudenmaan kapinallinen

Profiilikuva
Blogit Megafoni
Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Eetu Vienonen

Osaatko sanoa, mikä on Uudenmaan maakuntaeläin? Tai miten alkaa Uudenmaan maakuntalaulu? Entä kuka on Uudenmaan maakuntajohtaja? Jos osasit vastata näihin kysymyksiin oikein olet todellinen maakunta-guru.

Suurimmalle osalle uusimaalaisista maakunta on epämääräinen alue pääkaupunkiseudun ympärillä. Varsinkin helsinkiläisille maakuntaidentiteetti on hyvin kaukainen ja vieras asia. Helsinkiläisillä kun ei juurikaan ole samaistumispintaa Uudenmaan pikkukuntiin. Itsekään en ollut vielä vähän aikaa sitten tietoinen kaikkien Uudenmaan kuntien olemassaolosta.

Suomen hallitus on vuodesta 2015 lähtien tehtaillut maahamme Sote- ja maakuntauudistusta. Juha Sipilä on varmasti saanut viimeisten viikkojen aikana paljon harmaita hiuksia, kun Sote-enemmistö hupenee ja suuret kaupungit yhteistuumin vastustavat hanketta. Äänekkäin vastustaja on ehdottomasti ollut Helsinki pormestari Jan Vapaavuoren johdolla. Vapaavuorelta tulee lähes päivittäin twiittejä, joissa hän haukkuu uudistusta ja vaatii sen kaatamista. Helsingille uudistuksen uskotaan tuovan suuria ongelmia kilpailukykyyn ja johtavan todennäköisesti julkisten palveluiden leikkaamiseen. Jos maakuntahallinto kuitenkin tulee on mielenkiintoista nähdä, miten Helsinki sopeutuu osaksi isoa maakuntaa. Maakuntalait edellyttäisivät, että maakunta edistää ja luo maakuntaidentiteettiä.

Kun kysyn helsinkiläisiltä kavereiltani, kokevatko he olevansa uusimaalaisia, kaikki – vastaavat, että eivät. Olen kuullut jopa joidenkin espoolaisten mieltävän itsensä helsinkiläisiksi, sillä he kokevat pääkaupunkiseudun yhtenä isona kokonaisuutena.

Yhteishyvä.fi:n vuoden 2014 maakuntaidentiteettikyselyn mukaan Uudellamaalla on Suomen heikoin maakuntaidentiteetti. Mitään tieteellistä tutkimusta ei tarvita päätelläkseen, että Helsingillä se on vielä muita maakunnan kuntia heikompi. Suomen pääkaupunkina ja asutuskeskuksena Helsingille on vuosikymmenien varrella muodostunut oma ja ainutlaatuinen identiteetti. Monet jopa mieltävät itsensä enemmän helsinkiläisiksi, kuin suomalaisiksi. Helsinkiläisyys on ollut myös minulle aina hyvin tärkeä asia ja se on keskeinen osa minua. Helsinkiläisyys on juurtunut kaupunkilaisiin niin vahvasti, että maakuntahallinnon on hyvin vaikea horjuttaa sitä.

 

Jos maakuntauudistus totetuu, aletaanko Helsingin kouluissa laulamaan maakuntalaulua?

Ryhdytäänkö Helsingissä levittämään maakuntapropagandaa? Tuskinpa.

Tuli uudistusta tai ei, yhteistyö on aina tervetullutta. Etenkin helsinkiläisten tulisi välillä poistua kuplastaan ja käydä tutustumassa vaikkapa Raaseporin tai Pornaisten meininkiin. Iso maakunta voisi toimia kaupunkien ja pikkukuntien ennakkoluulojen ehkäisemisessä. Täytyy kuitenkin muistaa kuinka poikkeuksellinen Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on. (Kuten aiemmin totesin, Helsingillä ei ole minkäänlaista samaistumispintaa Uudenmaan pikkukuntiin.) Pelkästään pääkaupunkiseudulla asuu noin 20% koko maan väestöstä, joka itsessään olisi Suomen ylivoimaisesti suurin maakunta. Jotta Helsinki ja muut isot kaupungit voisivat samaistua maakuntaansa, tulisi pääkaupunkiseudun olla oma maakuntansa. Yhteistyö olisi helpompaa ja kaupungit voisivat helpommin lähestyä toisiaan. Myös palvelut hoituisivat paremmin pienemmässä kokonaisuudessa.

 

Helsinki tulee aina olemaan Helsinki ja helsinkiläiset helsinkiläisiä. Maakuntaidentiteetin rakentaminen pääkaupunkiin tulee olemaan vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Tämän vuoksi identiteetin tuputtaminen väkisin on ajan ja resurssien tuhlausta. Myös hallituksen olisi hyvä pikkuhiljaa tajuta, että kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Helsinki on maan taloudellinen ja hallinnollinen keskus ja suurin osa ulkomaalaisista tuntee Suomen nimenomaan Helsingin kautta. Karu totuus on, että vaikka Helsinki käytännössä on osa Uuttamaata, henkisesti se ei ole. Tämän asian hallitus on sivuuttanut kokonaan uudistuksessa.