Blogit

Helsingin nuorisopalveluiden Nuorten Ääni –toimituksen blogi.

Uskonnon opetus pois kouluista!

Blogit Megafoni 13.12.2011 20:18
Vilma Mannermaa

Nykyään Suomessa uskonnon opetuksessa toimiva järjestelmä aiheuttaa turhia menoja ja tekee eri uskonnoista sekä mihinkään uskontoon kuulumattomista eriarvoisia. Kaikkien eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon tilalle tulisi rakentaa kokonaan uusi oppiaine, joka sisältäisi etiikkaa sekä maailmanuskontojen piirteiden tunnistamista.

Kirkkohistoriaa, Raamatun lukua, uutta ja vanhaa testamenttia, Jeesuksen elämää, Jumalan käskyjä… Sitä kaikkea on koulun uskonnon opetus. Paitsi, jos on jonkun toisen uskontokunnan jäsen. Jos oppilas ei kuulu evankeliluterilaiseen kirkkoon, opetetaan hänelle omasta uskonnostaan vastaavat asiat. Niille taas, jotka eivät kuulu mihinkään uskontoon, on väsätty elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma, jonka opettaja voi tulkita haluamallaan tavalla ilman, että apuvälineinä olisi lukuisia kirjasarjoja ja opetusvälineitä. Opetusryhmäkin on pieni ja sen oppilaat ovat kerääntyneet koko koulun luokilta.

Yhteen kouluun mahtuu monta eri ryhmää jo ainoastaan uskonnon opetuksen takia. Evankelisluterilaiseen uskonnon opetukseen kuuluu todennäköisesti lähes kaikki oppilaat. Loput ryhmistä ovat pieniä muutaman oppilaan ryhmiä, sillä koulun tulee järjestää uskonnon opetus, jos koulussa on yli 3 saman uskontokunnan edustajaa. Jos sopivaan ryhmään ei ole tarpeeksi oppilaita ja vanhemmat haluavat lapselleen uskonnon opetuksen, tulee oppilaan käydä toisessa koulussa uskontonsa tunneilla. Ryhmien määrän kasvaessa kasvaa myös opettajien määrä. Joku opettajista ehkä osaa opettaa kahta uskontoa, mutta harvoin yksi ja sama henkilö osaa opettaa kristinuskoa ja islamia.

Miksi järjestelmä on yhä käytössä? Se aiheuttaa turhia menoja ja päänvaivaa sekä myös sen pienen eron oppilaiden välille. Tuo ei ole koskaan uskonnon tunneilla. Tuo taas käy niillä oudoilla tunneilla naapurikoulussa. Yhdysvalloissa ei ole pitkiin aikoihin opiskeltu uskontoa kouluissa vaan uskontokunnat ovat saaneet itse järjestää opetuksen halukaille. Samainen järjestelmä toimisi hyvin myös Suomessa. Jos vanhemmille on oikeasti tärkeää, että heidän lapsensa oppii lukemaan Raamattua, niin eivätköhän he voi itse pyytää kirkolta jotain henkilöä opettamaan sitä lapselleen. Samalla katoaisivat mitättömän kokoiset elämänkatsomustiedon ryhmät, jotka istuvat iltapäivällä neljään asti koulussa muiden lähdettyä kotiin.

Uusi oppiaine haastaisi lapset ja nuoret ajattelemaan itse ja katsomaan maailmaa objektiivisemmin. Se pienentäisi kuilua uskontojen välillä poistammalla erottelun ja nuoret pääsisivät keskutelemaan näkemyksistään kaikkien kanssa eivätkä vain samaan uskontoon kuuluvien. Kaikki saisivat saman mahdollisuuden opiskeluun, kun jokaisella opettajalla olisi mahdollisuus valita yhtä laadukkaat kirjasarjat. Jokainen opiskelisi saman opetussuunnitelman mukaisesti ilman, että on epäselvää, mitä kurssilla oikein oli tarkoitus käydä läpi.