Työelämä tutuksi lukiolaisille

Suurin osa abiluokkaa käyvistä ystävistäni ei vielä tiedä, mihin matka jatkuu lukion jälkeen. Kunpa voisi kokeilla jotain ammattia ja päättää vasta sitten, haaveilemme yhdessä. Mahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin vanhempiemme nuoruudessa. Vaikka vapaus kiehtoo, se myös ahdistaa. Individualismin kulta-aikana on tärkeää löytää oikea ammatti juuri minulle, mutta meillä nuorilla on suunta hukassa. Miten tässä iässä voisi tietää, mitä tulevaisuudelta haluaa?

Olen usein ihmetellyt, miksi lukiossa ei ole työelämääntutustumisjaksoa, eli TET-jaksoa. Peruskoulun yläluokilla TET-jaksoja järjestetään kaikkialla ympäri maata, mutta lukion opetussuunnitelmaan TET-jakso ei kuulu. On kummallista, että iässä, jossa tehdään tärkeitä päätöksiä oman tulevaisuuden kannalta, ei koulu tarjoa minkäänlaista kosketusta työelämään.

Kuten yläkoulussa, lukion TET-jakso olisi kahden viikon mittainen työharjoittelujakso. Jokainen lukiolainen etsisi opinto-ohjaajan avulla itseään kiinnostavan työpaikan, kirjoittaisi työhakemuksen ja kävisi haastattelussa. Jakson aikana nuori pääsisi kokeilemaan työntekoa jossain ammatissa.

TET-harjoittelun voisi nähdä eräänlaisena rokotteena nuorisotyöttömyyttä vastaan. Jos harjoittelun tarjoama työkokemus olisi miellyttävä, nuori voisi innostua opiskelemaan alalle. Ja vaikka työharjoittelupaikka osoittaisikin nuorelle vain hänen inhokkiammattinsa, työkokemus itsessään valaa luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiin. TET-jakso varmistaisi, että jokainen lakin saanut olisi vähintään kerran elämässään hakenut – ja saanut – töitä. Kynnys hakea töitä myöhemmin pienenisi, kun jokaisella olisi muistissa yksi positiivinen hakukokemus.

Lukion tarkoitus on toki olla vain yleissivistävä eikä ammattiin valmistava oppilaitos. On silti sekä meidän nuorten että koko yhteiskunnan edun mukaista, että lukio-opiskelun ohessa me saamme vihiä siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa tehdä. Motivaatio jatko-opintoihin syntyy helpommin, kun tietää, mihin tähtää. Mitä nopeammin saamme selville, mitä haluamme, sitä parempi se on myös valtion kukkarolle.

Nykyisellään lukio-opetuksen tahti on niin joustamaton, ettei TET-harjoittelulle olisi tilaa. Yritysten ja kuntien tulisi lisäksi olla halukkaita ottamaan lukiolaisia työharjoittelijoiksi, jotta järjestelmä toimisi. Järjestelykysymykset ja asenneongelmat ovat kuitenkin toissijaisia ja ratkaistavissa, jos nuorten työttömyys ja syrjäytyminen katsotaan riittävän suureksi huolenaiheeksi.