Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Työelämä tutuksi lukiolaisille

Senja Rajalin
Blogit Megafoni 6.11.2012 10:00

Suurin osa abiluokkaa käyvistä ystävistäni ei vielä tiedä, mihin matka jatkuu lukion jälkeen. Kunpa voisi kokeilla jotain ammattia ja päättää vasta sitten, haaveilemme yhdessä. Mahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin vanhempiemme nuoruudessa. Vaikka vapaus kiehtoo, se myös ahdistaa. Individualismin kulta-aikana on tärkeää löytää oikea ammatti juuri minulle, mutta meillä nuorilla on suunta hukassa. Miten tässä iässä voisi tietää, mitä tulevaisuudelta haluaa?

Olen usein ihmetellyt, miksi lukiossa ei ole työelämääntutustumisjaksoa, eli TET-jaksoa. Peruskoulun yläluokilla TET-jaksoja järjestetään kaikkialla ympäri maata, mutta lukion opetussuunnitelmaan TET-jakso ei kuulu. On kummallista, että iässä, jossa tehdään tärkeitä päätöksiä oman tulevaisuuden kannalta, ei koulu tarjoa minkäänlaista kosketusta työelämään.

Kuten yläkoulussa, lukion TET-jakso olisi kahden viikon mittainen työharjoittelujakso. Jokainen lukiolainen etsisi opinto-ohjaajan avulla itseään kiinnostavan työpaikan, kirjoittaisi työhakemuksen ja kävisi haastattelussa. Jakson aikana nuori pääsisi kokeilemaan työntekoa jossain ammatissa.

TET-harjoittelun voisi nähdä eräänlaisena rokotteena nuorisotyöttömyyttä vastaan. Jos harjoittelun tarjoama työkokemus olisi miellyttävä, nuori voisi innostua opiskelemaan alalle. Ja vaikka työharjoittelupaikka osoittaisikin nuorelle vain hänen inhokkiammattinsa, työkokemus itsessään valaa luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiin. TET-jakso varmistaisi, että jokainen lakin saanut olisi vähintään kerran elämässään hakenut – ja saanut – töitä. Kynnys hakea töitä myöhemmin pienenisi, kun jokaisella olisi muistissa yksi positiivinen hakukokemus.

Lukion tarkoitus on toki olla vain yleissivistävä eikä ammattiin valmistava oppilaitos. On silti sekä meidän nuorten että koko yhteiskunnan edun mukaista, että lukio-opiskelun ohessa me saamme vihiä siitä, mitä haluamme tulevaisuudessa tehdä. Motivaatio jatko-opintoihin syntyy helpommin, kun tietää, mihin tähtää. Mitä nopeammin saamme selville, mitä haluamme, sitä parempi se on myös valtion kukkarolle.

Nykyisellään lukio-opetuksen tahti on niin joustamaton, ettei TET-harjoittelulle olisi tilaa. Yritysten ja kuntien tulisi lisäksi olla halukkaita ottamaan lukiolaisia työharjoittelijoiksi, jotta järjestelmä toimisi. Järjestelykysymykset ja asenneongelmat ovat kuitenkin toissijaisia ja ratkaistavissa, jos nuorten työttömyys ja syrjäytyminen katsotaan riittävän suureksi huolenaiheeksi.

Senja Rajalin

Keskustelu

Hyvä idea!

Monelle tulevaisuus on lukion jälkeen edelleen auki. Yksi syy lukioon hakeutumisessa saattaa olla se, ettei osaa päättää mitä tulevaisuudessa haluaa. Antaako lukio nykyisellään valmiuksia oman alan löytymiseen? Monet tuttavani ovat pitäneet välivuoden lukion jälkeen vapaaehtoisesti, löytääkseen oman tiensä kokeilemalla työelämässä vuoden.

Oulussa lukiot ja Oulun seudun Ammattiopisto järjestävät yhteistyössä mahdollisuuden sisällyttää opintoihin 2. lukiovuoden aikana ammatillinen opintokokonaisuus. Käytännössä yksi jakso vietetään lukiolaisille räätälöidyillä kursseilla ammatikoulussa. Vaihtoehtoja on valittavana useita ja opinnot hyväksiluetaan lukion oppimäärään vapaavalintaisina pisteinä.

Lisää: http://www.osao.fi/index.php?2185

Kävin itsekin toisen vuoden aikana tällaisen vaihtojakson epämääräisen kiinnostuksen sosiaali- ja terveysalaa kohtaan. Sen lisäksi, että kokemus oli todella avartava ja mielenkiintoinen, käytännön soveltaminen varmasti tuki yo-kirjoitusten tuloksia psykologiassa (E) ja terveystiedossa (L). Lisäksi uskalsin rohkeasti hakea ammattikorkeaan kokeilemaan jatko-opiskelua samalla polulla, sillä pidin opiskelusta OSAO:ssa paljon.

Vaihtojakso toisessa koulussa ja etenkin TET-jaksot työpaikoilla lukion aikana voivat antaa suuntaa ja itsevarmuutta nuorille lukion päättymiseen. Mielestäni kontakti ”tavalliseen työelämään” tekee hyvää kaikille, oli haaveena ura kampaajana, sosionomina tai poliitikkona.

Lukion nykyinen työjärjestyskäytäntö ei mahdollista samanlaista TET-jaksoa kuin peruskoulussa. Jotakin on kuitenkin tehtävissä. Lukion opona toteutin useana vuonna koulukohtaista opon soveltavaa kurssia seuraavasti: Kurssiin kuului muutama yleistä työelämätietoutta käsittelevä oppitunti kevään viimeisesä jaksossa. Kesätyöpaikan saaneet opiskelijat laativat kesätyökokemuksestaan raportin, joka sitten esiteltiin seuraavana syksynä ykkösjaksolla. Luokkatunteja oli kaikkiaan n. 12, loput kurssista katsottiin suoritetuksi kesätyöpaikalla ja raportin laadinnassa. Työsuhteen vähimmäiskestoksi määriteltiin yksi viikko päätoimista työtä tai vastaava tuntimäärä osa-aikatyötä. Kurssi oli valinnainen ja sen suoritti arviolta noin kolmasosa lukiolaisista. Idea on vapaasti käytettävissä!

mareal:
Oulun systeemi kuulostaa hyvältä. Vaikka tutustuminen ammattikouluun tuntuu tietysti erilaiselta kuin ammattiin tutustuminen työpaikalla, olisi kaikenlainen käytännön opinto-ohjaus tervetullutta lukioon. Nykyisellään opinto-ohjauksen osuus on lukiossa kovin vähäinen ja keskittyy kurssivalintojen tekemiseen ja ylioppilaskokeisiin, ei niinkään omien tulevaisuuden suunnitelmien räätälöimiseen.

ysahama:
Kuvailemasi kurssi kuulostaa hyödylliseltä, sillä se saattoi kannustaa lukiolaisia hankkimaan kesätyöpaikan. Silti katson, että TET-jakso pitäisi saada mahtumaan lukion opetussuunnitelmaan,
sillä olisi parempi, että työhön tutustuminen tapahtuisi koulu- eikä vapaa-aikana, jotta varmistettaisiin, että kaikki lukiolaiset ovat saaneet työkokemuksen lukion päätettyään. Nykyisin on nimittäin niitäkin, jotka eivät ole lukiosta päästyään koskaan tehnyt päivääkään töitä. Lukion pitäisi valmistaa lukiolaisia paremmin heidän tulevaisuuttaan varten.

Entäpä jos houkuteltaiisiin teknisesti lahjakkaita menemään amikseen mekaanikon oppiin ja sitten osa lukioon, jos aikoo tekuun tai polille. Nyt amkkiin pääsee liian heikkoa ainesta, josta ei ole työnjohtajaksi.

Ajatus on hyvä. Harjoittelupaikat tulisi määrätä koulun toimesta siten, että vähintään kolmen eri tyyppisen työn tulisi olla mukana. Ei suhteilla hankittuja ns. hyviä hommia.

Näitä luetaan juuri nyt