Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Toteutuuko ekologisuus koulussa oikeasti?

Nadja Fasolah
Blogit Megafoni 8.10.2011 12:00

Koulumme sai hiljattain Vihreän Lipun, kestävän kehityksen ohjelman. Silti katselen vierestä kun siivooja sekoittaa seka- ja biojätteen sisällön keskenään. Tämä herättää minussa hieman ihmetystä, mutta myöhemmin huvitusta.

Mitä järkeä opettajien ja oppilaiden on lajitella roskat, kun lopputulos ei ole haluttu?

Kierrätyskeskuksen ”Vinkkejä koulun ympäristötyöhön”-oppaan mukaan ekologisuutta voi opettaa leikkimällä, erilaisten harjoitusten avulla. Oppilaat askartelevat energian säästämiseen kannustavia julisteita. Koulumme säästi kuulemma kovasti energiaa, mutta mielestäni se ei näy käytännössä.

Nimittäin koulussamme on valot yölläkin päällä. Kouluruoan alkuperä on hämärä. Biojätteen kerääminen lopetettiin, vaikka siitä tulee multaa! Kun roskia ei lajitella, niiden mahdollinen maatuminen kestää kauan. Maitopurkki maatuu 40 vuodessa, lasipurkeista tehdään murskaa. Eikö olisi miellyttävämpi vaihtoehto, että jäte kierrätettäisiin ja uusiokäytettäisiin?

Siksi on tärkeää, että siivooja tekisi työnsä oikein. Siivojat ovat käytännössä viimeisimpiä, jotka vastaavat siitä, että kierrätys toteutuu.

Nadja Fasolah

Keskustelu

Voi Nadja hyvä, Ivalostakin kuskataan mummojen kahvinporot ja perunankuoret rekalla Kemiin. Se on sitä ekolookisuutta, tiämmä. Ilmastoa tässä pelastetaan.

Joissain koulussa heitetään yli jäänyt ruoka suoraan roskiin, vaikka sitä voitaisiin tarjota seuraavana päivänä normaalin aterian lisäksi toisena vaihtoehtona. Näin ei kuitenkaan voida tehdä, sillä säännösten mukaan pitää olla tietynlainen jääkaappi, joka jäähdyttää ruoan tiettyyn lämpötilaan. Kuulemma pakastaminen ei ole vaihtoehto, vaikka kotitaloudet ovat syöneet pakastettua ruokaa iät ja ajat. Säännösten takia ruokaa heitetään roskiin – tai jossain jopa biojätteeseen – aivan turhaan.

Ja miksi näitä jääkaappeja ei sitten hankita joka kouluun? Siksi että ovat kalliita.
Vihreäs lipussa on se heikko kohta, että koulu sitoutuu yhden asian parantamiseen. Jos halutaan vähentää sähkönkulutusta, ruoan poisheittämisellä ei ole niin suurta väliä.

Siivoojaa on turha syyttää, jos kiinteistön huollosta vastaavat virkamiehet kunnassa eivät ole järjestäneet kyseisellle koululle pihaan jäteastioita lajitellulle jätteelle ja kuljetuksia hyötykäyttöön. Joskus onkin näin, että lajitteluja keksitään kiinteistöllä ”omasta päästä”, ja unohdetaan, että myös jätteiden kuljetukset pitää järjestää ja maksaa. Ketju ei toimi, jos ketjusta vastuussa olevat eivät hoida omia hommiaan… Siellä voi olla asenne vaivaamassa, tai sitten ei ole vastuutettu ketään.

Kunnan antamat jätehuoltomääräykset aina viimekädessä sanelevat sen, mitä paikkakunnalla erilaislla kiinteistöillä pitää vähintään lajitella. Ja jos se ei toteudu, niin ei muuta kuin yhteydenotto kunnan ympäristöviranomaisiin, joiden velvollisuutena on valvoa, että määäräyksiä totellaan. Kyllä se siitä!

Kirjoittaja on siinä oikeassa, että kaikkien koulussa pitäisi olla mukana ekologisesti kestävässä toiminnassa. Siivoojan pitää tietää miten jätteet lajitellaan, vahtimestarin huolehtia valojen sammuttamisesta ja rehtorin siitä, että kaikki tietävät ekologisesti kestävän toiminnan tärkeyden ja, että kokonaisuus toimii. Siis myös koulun kaikkien työntekijöiden, ei vain oppilaiden, opastaminen ekologisuuteen on tärkeää. Oppilaille on tärkeää nähdä se, että myös aikuiset sitoutuvat opettamiinsa asioihin.

Kouluruoan alkuperä on kuulemma hämärä, mutta eikö niin ole aina? Työpaikkaruokalassa, ravintolassa, pitseriassa, macissä, hesessä? Ostat kaupasta pullan tai mitä vaan muuta paitsi jotain yksinkertaista raaka-ainetta kuten hedelmiä, vihanneksia tai jauhoja, et tiedä mistä se on. Jopa liha voi olla epämääräisesti naamioitu kotimaiseksi, monista tuotteista kerrotaan että ne ”on valmistettu EU:ssa” raaka-aineiden alkuperään kantaa ottamatta.

Väitän että todella harva idunpurijakaan varmistaa mistä ruoka on peräisin, ja miksi sen pitäisi olla edes numero? Mehän elämme globaalissa taloudessa, olemme avanneet ikkunat auki Eurooppaan ja ostamme tanskalaista kinkkua koska sianlihantuotanto pitää olla poissa silmistä, brasilihaa koska se on halpaa, riisiä ja soijaa koska peruna on out.

Teeskentely, että ruoan alkuperä oikeasti kiinnostaa ihmisiä, on rumaa. Ihmiset haluavat halpaa ja hyvää, mieluusti enemmän halpaa kuin hyvää. Kouluruoassa hinnan päättää kunta. Eikä kunnilla mene hyvin — valtio alentaa verojaan ja pakottaa kunnat nostamaan omiaan.

Alkuperä ei aina ole sama kuin ekologisuus. Banaanin kasvattamisessa Suomessa ei ole järkeä.

Näitä luetaan juuri nyt