Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Ruoka ei kasva puussa

Kaisla Kareoja
Blogit Megafoni 7.4.2011 16:02

Rikkaassa valtiossa kun elämme, olemme tottuneet, että saamme aina parasta laatua pöytään.

Ruoka on terveellistä, tuoretta ja luonnonläheistä. Tiedostava kuluttaja tietää, mitä suuhunsa pistää, eikä se olekaan mitä tahansa pöperöä. Huonolaatuista ”roskaruokaa” paheksutaan.

Useimmiten ruoan hyvälaatusuuden ja hygieenisyyden hysteerinen korostaminen on liioiteltua. Nirsoilemme esimerkiksi pehmenneistä eksoottisista hedelmistä. Samaan aikaan suurimmassa osassa maailmaa ongelmana on ravinnon vähäisyys. Meillä on varaa heittää pois, vaikka Suomen pitkässä talvessa meillä ei kasva mitään. Samalla kun tuontiruoan määrä on kasvanut, olemme hukanneet säästäväisyyden muutamassa sukupolvessa. Olemme kaukana omavaraisuudesta.

Kaikesta kotitalouksiin ostetusta ruoasta jopa 5% lentää pois. Useimmin syy on parasta ennen-päiväyksen umpeneminen. Päivämäärää luetaan kuin lakipykälää, eikä muisteta, että parasta ennen-päivä on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Sitä paitsi nämä molemmat ovat vain varman päälle-suosituksia. Oikeasti ruoalla ei ole yksittäistä hetkeä jolloin se pilaantuu. Tuotteen voi syödä, ellei se näytä, haise tai maistu omituiselta.

Kaupoissa ongelma moninkertaistuu, sillä tavaraa tilataan paljon ja myyntirajat ovat tiukat. Ruokaa lentää pois niin paljon, että itsensä voi elättää dyykkaamalla kauppojen roskiksista. Voisi luulla, että tällaista pyritään vähentämään jo kauppojen taloudellisten menetysten takia, mutta ei siltä vaikuta. Ruokaa tilataan aina mielummin liikaa kuin liian vähän, sillä olemme tottuneet siihen, ettei ruoka lopu kaupasta. Kaupat eivät tahdo loata mainettaan.

Kaikesta ihmisten ympäristökuormituksesta jopa kolmannes syntyy ruoasta. Esimerkiksi kiivejä tuodaan toiselta puolelta maapalloa. Kiivin päätyessä roskikseen on turhauttavaa ajatella matkaa ja päästöjä, jotka siitä on aiheutunut. Ruoan tuottaminen, pakkaaminen, kuljettaminen ja katkeamaton kylmäketju on niin vaativa prosessi, että syötäväksi valmista tuotetta on täysin järjetöntä päästää pilaantumaan.

Suomessa ei onneksi ole pulaa ruoasta, mutta tavassamme suhtautua siihen on paljon parantamisen varaa. Säästämme merkittävästi rahaa ja ympäristöä, jos vain arvostamme enemmän jokapäiväistä leipäämme.

 

Kaisla Kareoja

Keskustelu

Joillakin on varaa ja joillakin ei ole. Ei tässä maassa kovinkaan monella enää ole varaa pois ruokaa heittää tai ostaa laadukasta ja kallista ruokaa.

Näytä roskis, josta maaseutukaupungissa voisi saada ruokaa!

Kaikki ovat puristusroskiksia ja vahdit käyvät muutaman tunnein välein vahtimassa muutkin paikat.

Poliisi kiertää pari kertaa yössä ja ottaa kiinni, jos saa.

iutr: eiköhän se ole puhtaasti valinnoista kyse. Suomessa on joku kummallinen ruokakulttuuri jossa puolivalmiista teollisuusmössöstä ollaan valmiita maksamaan vaikka tarjolla olisi puhdasta ja ylipäätään hyvälaatuista raaka-ainettakin. Samalla tietenkin valitellaan rahan puutetta, ajellaan autolla, ostellaan digibokseja jne. Harakatkin nauraa.

Ongelma poistuu hitaasti mutta varmasti luonnollista tietään: ilmaston kylmetessä ruuan tuotanto vähenee ja lopputuotteen arvo nousee. Sivuefektinä tosin tulee nälänhätä köyhemmille.

Näitä luetaan juuri nyt