Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

R.I.P. Kylmä Sota 1945-2009

Ina Mikkola
Blogit Megafoni 9.4.2009 20:03

Viime sunnuntaina Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama kertoi aloittavansa taistelun ydinaseita vastaan. Obama pyrkii muun muassa saattamaan täydellisen ydinkoekiellon voimaan Yhdysvalloissa. Kuullessani tämän aloin oikein hihkua riemusta

Tämä on taas yksi kivi myllyyn rauhan puolesta, eikä mikään pieni olekaan.

Itse olen kauan ollut tiukasti monien muiden lomassa kaikenlaisia aseita, armeijaa ja sotilasliittoja vastaan. Kannatan täysin sydämin monien mielestä absurdia ja epätodennäköistä ajatusta Suomen ja sitä mukaan kaikkien maiden demilitarisoimisesta.

En tajua ihmisten puhetta siitä, että aseista riisuminen ja armeijan lopettaminen tarkoittaisivat saman tien luovuttamista ja olisi merkki siitä, että marssikaa meidän maalle vaan ja ottakaa. Nationalistinen aate oman maan paremmuudesta on jo aikansa elänyt. Esimerkiksi sodat Euroopan maiden kesken ovat jo mahdoton ajatus.

Ymmärrän kyllä, miksi tällaista touhua vielä on: perinteistä on vaikea luopua. Tänään kotimatkallani teki mieli oikein ravistella niitä armeijapoikia, joita läjäpäin asemalla virui. Moni näistäkin pojista on varmasti mennyt armeijaan vain perinteen vuoksi ja koska isäpappa sekä vaari käskevät. Ja sepäs vasta vallan miehistä. Siviilipalvelushan on ihan homojen hommaa!

Tämän kaiken tulee edes jotenkin muuttua. Minulle olisi erittäin okei, jos metsissä harjoiteltaisiin mieluummin metsien pelastamista ja ympäristökatastrofeihin varautumista kuin ihmisten ampumista.

Vaikka me täällä Suomessa kuinka varustautuisimme, ei niillä kuitenkin muihin maihin verrattuna melko pienillä resursseilla pärjäisi tosi tilanteen sattuessa. Enää ei talvisodan aikainen keksintö Suomi-konepistooli ja hiihtämistaito auta.

Sotilasliitot voisivat puolestaan jättää kaiken muun ja keskittyä ainoastaan rauhanturvaamiseen. Sillä jo historia osoittaa, että sotilasliitoista seuraa vain sotia ja suuria sellaisia.

Miten voimme oikeastaan olla enää nykypäivänä niin tyhmiä, että meillä on niinkin järjettömiä instituutioita kuin sotilasliitot ja armeijat, puhumattakaan ydinaseista?

Niin kauan, kun me ylläpidämme sotaa niin sanotusti odottavia ja sotiin varautuvia instituutioita ja aseita, niin niin kauan me tuemme ja odotamme sotimista ja sotaa, emmekä voi päästä koskaan niistä eroon. Emmekö halua muka koskaan rauhaa?

Ina Mikkola

Keskustelu

Lempi muistelee menneitä. Hornetteja ollaan kiireen vilkkaa muuttamassa hyökkäyskäyttöön sopiviksi hankkimalla uusia ohjuksia.

Idealismia lisää ja mielellään juuri tämän suuntaista. Nuorten tehtävä on ajatella toisin. Me edellisen sukupolven edustajat olimme mekin aikanamme toisinajattelijoita. Muuttuiko maailma meidän ideoidemme ansiosta paremmaksi vai pahemmaksi, on toinen juttu.

Aseet auroiksi: miten niin menneitä? oheiset ovat voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia. Vai ollaanko oheisiin tekemässä muutoksia? On paljon voimassa olevia sopimuksia. Eriasia on toimitaanko erilaisissa asioissa esimerkiksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Presidentti Obaman ja Medvedevin yhteistyö oheisessa asiassa on erittäin mielekästä.

Aseistariisuntaan voi vaikuttaa myös pienillä eleillä.
Suomi voisi olla mallimaa.Riisutaan aseista vaikka Suomen poliisi ja kutsutaan kansainvälinen media seuraamaan kuinka hienosti Helsingissä menee kun meillä on ympäristöystävällinen polkupyörällä liikkuva poliisi joka tilanteeseen saapuessa(joita ei enää usein tulekaan) viheltää pilliin ja huutaa SEIS! Tuo on väärin!
Tämäkään tuskin menee läpi kyynisessä maailmassa,mutta samalla logiikalla yksityiset ihmiset voisivat vaikuttaa vaikkamurtovarkauksien lopettamiseen poistamalla ovistansa lukot.
Ja jotta ääni kuuluisi he voisivat ilmoittaa osoitteensa internet sivuilla,jotta kannaotto olisi uskottava ja näkyvä ja vaikutuksia voisi seurata.
Miksi kukaan haluaa sotia jos aseet poistetaan?miksi kukaan haluaisi ryöstää asuntoja jos niistä poistettaisiin lukot?

lempi, mun mielestä sillä ei ole mtn väliä onko hyökkäys- vai puolustusarmeija, koska armeija se on kumminkin. Siellä on ihmisiä, jotka on valmiita tappamaan tarpeen vaatiessa toista kansallisuutta. Sori vaan, mut must niin absurdia hommaa. Ja ihan mielenkiinnosta, mihin sä viittaat tol demokratia jutulla, koska itse en tekstissä mainitse koko sanaa.

Kummastelija, toi sun sarkasmi on aika huonoa ja menee yli, sorge :DDD kaikki rikokset ja talonryöstöt on Suomessa lähes jokapäiväsiä ja on todennäkösempää et sellasta tapahtuu aina. Sodat esimerkiksi tässä meidän huudeilla ei ole arkipäivää, joten voisimme nimenomaan näyttää sellaista suuntaa, että ne eivät koskaan enää tulekaan olemaan osa tätä maailmaa :)

Inalle kommentiin nro 3: Tuo viittaus ”totuuteen lasten suusta” oli kyllä Raamattuun tai johonkin vastaavaan, filosofinen siis, ei hlökohtainen. Se tuli noin neljä kertaa ikäiseltäsi, joka sattuu ajatelemaan, että ”ohjefilosofiat” vaativat ikää ja/tai kokemusta. Jos on vielä vähän dementti, niistä saa juhlallisen sekaviakin. Siihen sinulla on vielä matkaa. Tuota viiteen ”totuutta” edusti poika, joka sanoi ääneen kesken seremonian, että ”kuningas on alasti.” Toinen nuori totuudenpuhuja oli nimeltään Liisa, joka meni läpi peilin ja Ihmemaahan. Suosittelen referenssiteoksena. Pasifismi ei ole enää oikein ”cool´ia.”

Kummastelijan vertauksen osuvuus riippuu vertausta käyttävän arvomaailmasta.

Ina pointti oli, että tappamisesta ja siihen varustautumisesta pitäisi luopua, koska se on väärin. Murtovarkauksia vastaan suojautuminen lukoilla sen sijaan ei uhkaa kenenkään henkeä. Se ei myöskään rakenna ja tue kulttuuria, jossa tappaminen on hyväksyttävää. Se ei kouluta tappamaan. Se ei tue aseteollisuutta.

Poliisin aseenkäyttöön kuuluu sen välttäminen viimeiseen saakka. Jos aseeseen kuitenkin tartutaan ja henkilövahinkoja syntyy, tapaukset käsittääkseni tutkitaan aina. Silti poliisinkin aseistamiseen pitää minusta suhtautua aina varauksella ja kriittisesti, jotta siitä ei tulisi arvo sinällään, vaan se säilyisi välttämättömänä pahana, jota ilman ei vielä osata olla.

Jos tappamiseen suhtautuu samalla tavalla kuin lukkojen asentamiseen oviin, on sotavarustelu tietysti helppo hyväksyä. Mutta se on sitten sitä arvomaailmaa se.

Puolustusvoimat on ihan eri asia kuin hyökkäysvoimat, koska puolustusvoimat eivät hyökkää, kuten esimerkiksi YK:n periaatteissa on mainittu. Suomen puolustusvoimissa työskentelevät ihmiset ovat erittäin rauhantahtoisia. Suomi on EU:n jäsen ja mukana useissa erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa, joiden avulla mm. YK.n periaatteiden mukaisesti ylläpidetään maailmanrauhaa. EU:n tavoitteissa on mainittu erilaisia asioita, kuten ”rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle – oikeudenmukaisemmassa ja turvallisemmassa maailmassa”, ihan kuten YK:n periaatteissa on keinoja maailmanrauhan ylläpitämiseen. ”Keinona on ehkäisevä diplomatia – neuvottelut, sovittelu ja luottamusta rakentavat toimet, rauhanturvatoiminta, aseidenriisunta sekä tilanteen niin vaatiessa, sanktioiden käyttö.”

Esimerkiksi Presidentit Obama ja Medvedev ovat uutistietojen mukaan keskustelleet aseiden vähentämisestä ja CIA sulkee salaisia vankileirejä, joka on erittäin myönteistä kehitystä.

Kommentti demokratiasta oli EU aiheeseen liittyvä ”27 demokraattista Euroopan maata”, eli usein esimerkiksi erilaisia termejä, kuten demokratia, mielletään eri tavoin kontekstista riippuen ja oheinen vaikuttaa ehkä siihen, miten ihmiset joskus keskustelevat eri asiasta, kuten keskustellessaan esimerkiksi demokratiasta.

Ina Mikkola: Ei ole oletettavaa, että Suomeen hyökättäisiin, koska myönteistä vuorovaikutusta ja kansainvälistä yhteistyötä on paljon. Miten suhtautuisit, hypoteettisesti, mikäli Suomeen hyökättäisiin? entä miten suhtaudut esimerkiksi itsepuolustukseen? murtovarkaisiin?
Puolustusvoimat ovat puolustusvoimat ja Suomen puolustusvoimissa, kuten useissa organisaatioissa on paljon ihmisiä, jotka esimerkiksi ennaltaehkäisevät kansainvälisiä konflikteja ja niiden uusiutumista, auttavat ihan esimerkiksi Nokian vesikriisin kaltaisissa ongelmissa mahdollisissa evakuoinneissa sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Osaatko esimerkiksi elvyttää ihmisiä, joka on yksi monista taidoista, joita Suomen puolustusvoimissa ihmisille opetetaan? Oletko perehtynyt puolustusvoimien työn lisäksi esimerkiksi Etyj:n, EU:n ja YK:n tavoitteisiin ja periaatteisiin?

Lempi: Armeijan kutsuminen puolustusvoimiksi on tarkoituksellinen valinta, ei mikään historiallinen johtopäätös.

Suomessa on itsenäisyyden aikana käyty neljä sotaa: sisällissota, talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Näistä vain talvisota on yksiselitteisesti puolustustaistelu. Siitä, mitä ne kolme muuta sotaa varsinaisesti luonteeltaan ovat, voidaan käydä aika pitkää debattia, jota tässä ei ehkä kannata aloittaa, kun se laajemminkin yhteiskunnassa on kesken.

Aseeton maailma on hieno ajatus, mutta..
Aseista ei pääse eroon, niitä kun käytetään metsästykseen ja harrastukseen (ja poliiseillakin on pyssyt). Ja jos saadaan johtajat lupaamaan että ei enää sotateollisuutta tai sotaa, niin pitäisi pystyä uskomaan että jokaikinen heistä ovat vilpittömiä. Ja että heidän seuraajansa ovat vilpittömiä. Niin paljon riippuu henkilökemiasta. Tiukan paikan tullen on sitä sotaa käyty kivein ja kepein.

Armejan kutsuminen ”puolustusvoimiksi” on todellakin tietoinen uuskielinen mielihyvä-ilmaisu. Varmasti 1984 on tullut luettua (vaikka ei siihen ”OMG! Kaikki menee orjuuteen!-juttua ei uskoisikaan)?

Lempi: miksi rauhan turvaamiseen ja ”rauhantahtoisiin” toimiin tarvitsee mielestäsi aseita?

Puolustusvoimien tehtävä on sotilaallisen suorituskyvyn suunnittelu, ylläpito ja käyttö. Keskeisenä tässä tehtävässä se kouluttaa ihmisistä sotilaita, jotka kykenevät suorittamaan sotilaallisia tehtäviä. Armeijalle voidaan toki antaa suoraan tai epäsuorasti muitakin tehtäviä: vedenjakelua, etsintäpalvelua, sosiaalisten taitojen opettamista jne. Kuitenkin armeija on varmasti yksi vähiten tehokkaista tavoista tehdä kyseisenkaltaisia tehtäviä. Yleensä ottaen kaikki sotilaallinen toiminta on hyvin kallista eikä armeijan toiminnan ylläpitoa pitäisi perustella tuloksilla, jotka olisi toteutettavissa paljon tehokkaammin muilla keinoin.

Suomea vastaan suuntautuvan perinteisen sodan todennäköisyys on viimeiset parikymmentä vuotta koko ajan selvästi laskenut. Silti sotilaallisen varustautumisen taso jopa Suomessa on pysynyt suhteellisesti noin samalla tasolla valtion budjetista – ja lisää rahaa tarvitaan, koska puolustusmateriaalin hinta nousee. Hyvin suurella todennäköisyydellä tätä materiaalia ei koskaan onneksi käytetä tositoimissa. Onko tällaisen puolustuskyvyn ylläpito tarpeellista vai tiedetäänkö se hukkainvestoinniksi jo nyt? Kuinka paljon ja kuinka kauan on perusteltua vaatia rahaa hyvin pienen todennäköisyyden riskin torjuntaan? Eikö riskin pienetessä olisi myös sen torjunnan mittakaavan pienennyttävä? Jo esimerkiksi Horneteja hankittaessa tiedettiin, että sellaista ilmasotaa, johon Hornetit soveltuvat, ei ole käytännössä viime vuosikymmeninä käyty.

Paljon todennäköisempi uhkakuva Suomelle ja kaikille muillekin länsimaille ovat ei-perinteiset sodankäynnin muodot. Esimerkkejä tällaisista uhkista ovat ainakin terrorismi ja tietoverkkosodankäynti. Mikä on armeijan rooli näiden uhkien torjunnassa? Nykyisellään hyvin pieni. Terroristit eivät sodi sotaansa perinteisen sodankäynnin keinoin ja luultavasti ainoa keino ”voittaa” nämä sodat on ehkäistä ne ennalta – toisin sanoen keskittää voimat johonkin aivan muuhun kuin sotilaalliseen toimintaan. On totta, että armeijat varustautuvat tietoverkkosodankäyntiin ja kouluttavat siihen ihmisiä. Kuitenkin fokus siinäkin on armeijan omien tietoverkkojen suojaamisessa – ympäröivän yhteiskunnan jokapäiväiselle elämiselle kriittiset järjestelmät eivät vastaavaa palvelua armeijalta saa. Armeija pysyy toimintakykyisenä eikä vihollinen voi maata miehittää vaikka muu yhteiskunta hetkeksi saadaankin polvilleen. Tässäkin varustaudutaan perinteiseen sodankäyntiin, vaikkakin uuden tekniikan avulla tapahtuvaan. Kysymyksen pitäisikin kuulua, että haluaisiko edes kukaan miehittää Suomea. Ja jos, niin miksi?

Sotilaallista liittoutumista on esitetty ratkaisuna joka Suomen on tehtävä, jotta se olisi omassa viiteryhmässään aidosti mukana. NATO perustettiin Länsi-Euroopan puolustamiseen tilanteessa, joka on hyvin erilainen kuin nykytilanne. NATOn alkuperäinen tehtävä voidaan katsoa päättyneeksi kun Varsovan liitto hajoitettiin. NATO on sotilasliitto. Se ei ole rauhanjärjestö eikä humanitaarisen avun toimittaja. NATOlla on tunnetusti vaikeuksia määritellä rooliaan nykymaailmassa. NATO ei pysty edes turvaamaan kauppalaivojensa kulkua avomerellä – tehtävä, joka lienee perinteisimpiä sotilaallisia tehtäviä historiassa. Näin kauas on nykypäivänä siirrytty perinteisestä sodankäynnistä. Silti kaikki vielä varustautuvat täysin kuten ennenkin.

NATOon liittyminen olisi varmasti helpotus Suomen kenraaleille: kun oltaisiin seurassa, jossa pitää näyttää Suomen sitoutuminen kansainvälisillä areenoilla, olisi paljon helpompi saada puolustukseen juuri niin paljon varoja, kuin NATO-liittolaiset odottavatkin. Tässä suhteessa käytännön politiikanteko siirtyisi pois Suomesta samaan tapaan kuin EU-jäsenyyden yhteydessä. Fokus siirtyisi Suomen turvallisuudesta kansainväliseksi ja Suomen puolustusbudjetti palvelisi näin yhä enemmän kansainvälisiä sotilaallisia tarpeita riippumatta siitä, onko todellisia sotilaallisia tarpeita olemassa. Koulujen rakentamiseen ei NATOa tai armeijoita tarvita.

EU-jäsenyyden myötä Suomi sai nettomaksajanakin epäsuoria taloudellisia etuja, jotka muutoin tuskin olisivat toteutuneet. Mitä Suomi saisi rahoilleen ja osallistumiselleen vastineeksi NATOlta? Saisimme sotilaalliset turvatakuut, jotka suuntautuvat suurinta naapuriamme ja tulevaisuudessa todennäköisesti selkeästi merkittävintä kauppakumppaniamme vastaan. Jo pelkästään tästä syystä olisi ehkä pysähdyttävä miettimään ratkaisuamme sillä vastakkainasettelua ei voine pitää kovin rakentavana lähestymistapana. Tämän lisäksi saisimme luonnollisesti velvollisuuden puolustaa sotilaallisesti muita maita samaista naapuriamme vastaan. Näiden joukossa voi varsinkin tulevaisuudessa olla maita, joiden historia saattaa aiheuttaa ennakoimatonta epävakautta nimenomaan suhteessa Venäjään. Tosin silloin Suomella olisi kunniakas paikka toimia etuvartiona – maarajamme Venäjän kanssa on pidempi kuin muiden nykyisten NATO-maiden yhteensä.

Ina, onnistuit jälleen hienosti herättämään keskustelua kirjoituksellasi, kiitos siitä!

Sääli vain, että harva osaa arvostaa idealismiasi. Mielestäni sellaiselle pitäisi olla enemmän tilaa.

Komppaan Ismo Kiesiläistä, joka on tainnut tavoittaa juttusi sanoman kenties parhaiten, eikä jäänyt kompastelemaan termeihin ja lakiviidakkoon.

..mun kommentit poistetaan.. ”Lisää lempeä! kirjoitti: Lempi: miksi rauhan turvaamiseen ja ”rauhantahtoisiin” toimiin tarvitsee mielestäsi aseita?” Kysyin mm. kuinka hyvin ETYJ:n, EU:n ja YK:n tavoitteet ja toimintakeinot ovat kirjoittajien tiedossa.. entä rauhanturvaamisen periaatteet? sekä kysyin hyväksyvätkö ihmiset itsepuolustuksen, kuinka suhtautuvat esimerkiksi murtovarkauksiin? entä mitä jos Suomeen hypoteettisesti hyökättäisiin..? entä jos Suomen siviilihallinnon tekniikka lamautettaisiin? Kuten kommentoin Presidentti Obaman ja Medvedevin vuorovaikutuksen myönteisyyttä oheisen aiheen tiimoilta..

Ilmeisesti kuitenkin pitää hyväksyä esimerkiksi termi ”kiduttaminen”, joka on laitonta ja jota en tee, jotta kommentit pysyisivät sivustolla? valitettavan harva vain mieltää, että esimerkiksi uutisissa esiintyvät kidutetut ihmiset ovat ihan oikeita ihmisiä eikä termi ”ihmisiä”, joita esimerkiksi kansainvälisillä sopimuksilla ja lainsäädännöllä suojellaan sekä ennaltaehkäistään oheista epätoivottua ilmiöitä, kuten koston kierrettä…

On aivan eri asia, ovatko esimerkiksi rauhaturvaajilla aseet itsepuolustuksena hyökkäyksen välttämiseksi sekä rauhan säilyttämiseksi ja konfliktien ennaltaehkäisemiseksi, kuin hyökätäkseen.. Suomen puolustusvoimissa on erittäin rauhantahtoisia ihmisiä töissä.

Rauhanturvaamisessa oleellinen osuus ei suinkaan ole siis aseet, eli mielestäni on erikoista väittää oheista. Kuten ei Suomen puolustusvoimissakaan uhata valtioita voimankäytöllä. Puolustusvoimat on siis ihan eri asia kuin hyökkäysvoimat. Ihan YK:n periaatteiden mukaisesti. Järjestöissä, kuten YK, ETYJ ja EU tehdään paljon rauhantyötä ja autetaan hädässä olevia ihmisiä, kuten Suomen puolustusvoimissa.

On mielestäni turhaa haihattelua uskoa, että maailma tulee paremmaksi ilman suurvaltioiden ydinaseita. Kyllä suurvalloilla tulee olla sellaisia pelotekeinoja, että niskoittelevat maailmanrauhan uhkaajat tarvittaessa nitistetään tai painostetaan tottelemaan vaikkapa siisteillä ydinteknologiaan kuuluvilla aseilla jos muu ei auta. Sitäpaitsi ydinaseita pyritään joka tapauksessa kehittelemään ns. roistovaltioiden piireissä vaikka se olisi kansainvälisestikin täysin kiellettyä puuhaa jossain vaiheessa. Ja tuskinpa Israel missään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa luopuu omistaan. Ydinaseiden määrää ja laatua voidaan suurvaltojen kesken tasapainotella ja sopia niin, että ne toimivat siis vain yllämainitun uhkan estäjinä. Obaman utopia on tietenkin hyvin kaunista, mutta ei taida toimia maapallolla, joka on kulkemassa kohti yhä epävakaampia aikoja jo sadan lähivuodenkin aikana.

Lempi, noihan on ihan hyviä hommia, mitä kaikki nää harjoittaa, mut tarvitaanko tollasiin armeijoita ja valmiutta tarvittaessa tappaa ihmisiä. Mun mielestäni ei edelleenkään. Tehtävät voi olla vaan rauhanturvaamista yms ja piste.
Nostit just esiin noi tärkeimmät pointit, myönteisen vuorovaikutuksen ja kansainvälisen yhteistyön, senpä takia oiskin oiva tilai-suus oikeen heittäytyä kokonaan sille linjalle, mut jos lähdetään tälle todella hypoteettiselle linjalle, että Suomeen hyökättäisiin, niin anteeksi vaan Suomen kansa, mutta mä lähtisin menee. Mulle kansallisuus ei ole niin tärkeä, että rupeisin tappaa ketää. Mä lähtisin täältä pois ja muut hönöt vois sit jäädä sotimaan keskenään. Oisit sä esimerkiks Lempi valmis tappamaan venäläisen tai ruotsalaisen kaverin/tutun/sukulaisen tai ihan vaan jonkun, koska valtio, jossa asut, määrittää hänet viholliseksi?
Ja mitä myös tohon itsepuolustukseen tulee, niin totta kai arkisessa tilanteessa itsepuolustus on sallittua, mutta ei mun mielestä ikinä siihen pisteeseen saakka, että toinen on vaarassa kuolla tai vaurioitua pahasti, varsinkin jos vaikka on vaan kyse esim. jostain omaisuudesta. Muistutan myös, että itsepuolustus ei ole mielestäni kyllä verrattavissa sotimiseen, sillä sodassa puoluste-taan itsensä lisäksi myös maata ja ollaan valmiita kuolemaan ja tappamaan maan puolesta. Jos joku yrittää multa laukun pölliä tai mua lyödä, niin siinä vaiheessa mä puolustan vain itseäni, enkä mtn suurempaa. Ja ensisijainen keino ei olisi mitenkään väkivaltainen. Lisäksi mä en olisi niin itsekäs ikinä, että tappaisin ketään edes itseni puolesta. Joten nää sodan rinnastukset johonkin ryöstöihin yms. on todella tökeröitä.
Kyllä mä Lempi tiedän, että armeija tekee paljon hyödyllistä, mut se ei edelleenkään poista sitä todellista syytä, mihin se on tarkoitettu, eikä puolustele sen olemassa oloa. Miksi armeija ei voisi tehdä vain tuollaisia mainitsemiasi asioita? Sithän se oi ihan jees.
Ja, jos nyt välttämättä haluat tietää, niin kyllä osaan elvyttää ihmistä. Itselleni tämä taito on ope-tettu ala-asteella, ylä-asteella ja lukiossa, eli ei tarvinnu mennä armeijaan sitä opettelemaan :DD Enkä usko, että oon ainoo. Käsittääkseni nää on ihan perusjuttuja, mitkä opetetaan, ainakin viimestään lukiossa terveystiedon oppitunnilla ja toivottavasti myös amiksissa.
Ja kyllä, olen perehtynyt myös puolustusvoimien työn lisäksi Etyj:n, EU:n ja YK:n tavoitteisiin ja periaatteisiin. Miks mä ees muuten kirjottasin tällästä blogimerkinää, jos en jotain tietäis ja itse asiassa näitäkään asioita ei voi välttää yhteiskuntaopin tunneilla ylä-asteella, eikä etenkään lu-kiossa.

Kaunista idealismia ja olisihan se oikeasti pirun siistiä jos aseita ei olisi (tai pikemminkin tarvittaisi..)

Naurahdin yhdelle jutulle: ”Vaikka me täällä Suomessa kuinka varustautuisimme, ei niillä kuitenkin muihin maihin verrattuna melko pienillä resursseilla pärjäisi tosi tilanteen sattuessa. Enää ei talvisodan aikainen keksintö Suomi-konepistooli ja hiihtämistaito auta.” Et varmastikaan ollut täysin tosissa tuon kanssa. Onhan se totta, että ilmavoimamme pitäisivät esim. venäläiset lentäjät kurissa 20 minuutin verran, mutta moderni sota ei kuitenkaan ole niin suora viivaista mennään sisään ja ammutaan. Katso vaikka jenkkien lähi-itä seikkailuita. Irakiin mentiin sisään, kaadettiin vallanpitäjät ja lakkautettiin armeija, mutta silti se alue on saatu rauhoittumaan vasta useamman vuoden jälkeen. Suomi-konepistooli- ja hiihto-esimerkkisi ovat turhia sillä irakilaiset ovat pitäneet vastarintaa yllä sissi/terroristi taktiikoilla jo jonkin. AK käteen ja vuoriin ei poikkea kauhesti RK käteen ja metsään taktiikasta.

Näitä luetaan juuri nyt