Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Pitäisikö Ranskan ruokahävikkilain olla EU:n laajuinen?

Megafoni
Blogit Megafoni 23.5.2016 15:31

Juttelimme kavereiden kanssa dyykkaamisesta. Osan mielestä kaupan roskikseen joutunut ruoka on päätynyt sinne syystä ja että kaupat eivät ole tehneet mitään väärin. Minä ja pari muuta taas jäimme ihmettelemään, miksi kaupat heittävät käyttökelpoista ruokaa pois. Sillä jos kauppojen roskiksista löytynyt ruoka olisi käyttökelvotonta, tuskin dyykkauksesta olisi ikinä tullut kansainvälistä ilmiöta.

Miksi sitten rikkaissa maissa heitetään syömiskelpoista ruokaa pois, vaikka maailmassa on niin paljon nälänhätää?

Uskon, että suurin syy tähän on se, että meillä on varaa heittää ruokaa pois. Sillä eihän kukaan heitä kerralla suurta määrää roskiin. Sen sijaan ruokaa ostetaan liikaa ja kun kaikkea ei syödä, niin pieni määrä tästä aina päätyy roskikseen. Mutta koska tätä tehdään niin paljon ja todella usein, siitä aiheutuu ongelma ilman, että sitä edes huomaa.

Suomessa kaikesta kulutetusta ruuasta roskikseen päätyy 330-460 miljoonaa kiloa . Suurin osa ruuasta pääty roskikseen kotitalouksista, 120-160 miljoona kiloa vuodessa eli 35 prosenttia kaikesta ruokahävikistä. 65-75 miljoona kiloa ruokaa menee kauppojen roskiksiin vuodessa. Se on 18 prosenttia vuosittaisesta ruokahävikistä.

Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka estäisi kauppoja heittämästä ruokaa pois. S-ketju ja Kesko yrittävät vähentää mahdollisimman paljon ruokahävikkiä tilaus- ja ennustejärjestelmien, alennuksien ja lahjoittamisen avulla. Onko tämä kuitenkaan riittävästi? Vai pitäisikö ottaa mallia esimerkiksi Ranskasta ja kieltää käyttökelpoisen ruuan pois heittäminen tekemällä siitä laitonta?

Ranskassa heitetään vuosittain 7,1 miljoonaa kiloa ruokaa pois. Tästä kotitaloudet heittävät 67 prosenttia, ravintolat 15 prosenttia ja kaupat 11 prosenttia (The Guardian).  Ranskassa astui voimaan alkuvuodesta uusi laki, jonka tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä supermarketeissa. Lain mukaan kauppojen on pakko tehdä yhteistyösopimus järjestöjen kanssa. Samaan lakiin kuuluu myös, että on pakollista opettaa kouluissa, miten vähennetään ruokahävikkiä. Sen lisäksi on tullut voimaan toinen laki, joka kohdistuu ravintoloiden ruokahävikkiin. Siinä vaaditaan tarjoamaan asiakkaille mahdollisuutta ottaa ylijäänyt ruoka mukaan (Huffington Post).

Lain alulle saaneen ranskalaispolitiikko Arash Derambarshin tavoitteena on saada tästä lainsäädännöstä EU:n laajuinen.  Britannian pääministeri David Cameron toivoo Britanniaan seuraavan Ranskan esimerkkiä.  Britanniassa on koko EU:n suurin ruokahävikkimäärä. Myös Suomessa yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut Ranskan lainsäädännön kaltaisen lakialoitteen.

Vaikka kauppojen ruokahävikin vähentäminen on tärkeää, ei kuitenkaan tule unohtaa, että suurin osa ruuasta menee roskikseen kotitalouksista. Kotitalouksille ei voi asettaa mitään kieltolakeja kauppojen tai ravintoloiden tavoin. Kotitalouksien ruokahävikin määrään voisi vaikuttaa esimerkiksi opettamalla jo ala-asteelta asti, miten vähentää ruokahävikkiä, jolloin aikuisiässä olisi ehkä helpompi tehdä parempia päätöksiä.

Varakkaissa maissa ei nähdä välittömästi seurauksia, jotka johtuvat käyttökelpoisen ruuan pois heitosta. Sen huomaa siinä, että köyhissä ja kehittyvissä maissa ruokahävikki on melkeinpä olematonta. Kun heittää ruokaa pois, heittää samalla hukkaan kaikki siihen käytetyt resurssit. Tämä taas on hyvin haitallista ympäristölle, sillä ruuan tuotannossa syntyy kasvihuonekaasuja, jotka nopeuttavat ilmastonmuutosta (Saa syödä).  Ehkä jos ruuan hintaa nostettaisiin, ei sitä heitettäisi niin paljon pois. Tämä voisi jopa olla hyödyllistä ruuan tuottajille, jotka voisivat saada parempaa palkkaa, mikä parantaisi heidän olosuhteitaan.

Megafoni

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt