Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Pipopolitiikkaa

Vilma Mannermaa
Blogit Megafoni 23.10.2011 19:13

Jos tulen koululuokaan pipo päässäni, ehdin tuskin istua paikalleni, kun opettaja jo käskee minua ottamaan pipon pois. Ensimmäisenä mieleeni käskyn jälkeen nousee kysymys miksi. Miksi pipoa tai muuta hattua ei saa pitää tunnilla? Mitä haittaa siitä on, että oppilaalla on pipo päässään?

Kun kysyn ne ääneen, vastaus molempiin kysymyksiin on useimmiten sama: koulun säännöt nyt vain ovat sellaiset. Jos edes opettajat eivät tiedä, miksi koulussa on sellaiset säännöt, on niitä vaikea niellä kyseenalaistamatta. Toisinaan vastaus on, että se on tasa-arvoista, eiväthän pojatkaan saa pitää lippalakkia, vaikka naiset ennen saivat pitää hattua sisällä . Yhtälailla sekin olisi tasa-arvoista, että kaikki koulumme oppilaat, tytöt ja pojat, saisivat pitää hattua tunnilla, jos haluavat. Minua ihmetyttää kuitenkin suunta, johon tasa-arvo on mennyt eli on valittu kieltoja suosiva tie sen sijaan, että suosittaisiin vapauksia. Kerran yläasteella kuului myös kaikista selityksistä ehkä naurettavin eli se, että minun tulee kuuma. Kyllä minä itse tiedän, milloin tulee kuuma.

Opettaja voi myös vedota käytöstapoihin. Siihen, että sisällä ei pidetä hattua ja siihen, että se ei ole kohteliasta. En usko, että yksikään opettaja todella kokee loukkaavaksi sen, että hänen tunnillansa pidetään pipoa. Enemmän närää syntyy siitä, että asiasta joudutaan keskustelemaan ja käyttäämään aikaa, jonka opettaja voisi käyttää opettamiseen.

Lisäksi on kummallista, että suinkaan kaikki opettajat eivät valvo sääntöä. Toiset eivät huomioi ollenkaan pipopäitä ja toiset taas päinvastoin ovat heti heidän kimpussaan. Varsinkin, jos on itselleen uuden opettajan tunnilla, ei voi tietää, onko hatun pitäminen huono asia vai ei. Toiset opettajista antavat tytön pitää hattua, jos se on asuste. Sekin on epäloogista, koska mistä opettaja voi tietää, onko hattu todella asuste vai pitääkö tyttö sitä, koska hiukset sattuvat olemaan sinä päivänä huonosti.

Kaikista helpointa olisi, jos kaikki vain saisivat käyttää hattua. Jos sääntö olisi poistettu aikoja sitten, olisi vältytty päivittäisiltä kiistoilta siitä, että onko hatun pitäminen tunnilla todella niin paha asia. Ainakin minun mielestäni suurempi haitta syntyy itse säännöstä.

Vilma Mannermaa

Keskustelu

Liekö tämä käy perustelusta tai selityksestä, mutta kun sellaista pyydettiin niin kerron alla mielipiteeni.

En olisi aivan varma, että pelkästään ohje ”asu on vapaa, mutta pakollinen” riittäisi takaamaan edes jonkinlaista työrauhaa kouluihin ja säästämään aikaa sääntöjä vastaan vänkäämiseltä. Rajojen vastustaminen kun on monelle, erityisesti nuorena, jo itsessään arvo ja tapa hankkia huomiota. Vedetiinpä rajat mihin hyvänsä, niin joku niitä haluaa aina rikkoa. Joten keskustelu ei lopu, ellei sitten kaikkia pukeutumiseen liittyviä rajoituksi poisteta kokonaan.

Pukeutuminen on monelle nykyään yhä enemmän markkinoida itseään ja mielipiteitään. Ärsyttäen tai pyrkien hankkimaan ihailua.. Siksi on relevanttia kysyä, että pitääkö pukeutumista jotenkin yrittää moderoida vain noudattaa laissez-faire periaatetta, pyrkien vain korjaamaan aiheutuvia ongelmia.

Koulu on elämään valmistava laitos. Olennainen osa länsimaista yhteiskuntaelämää on työelämä. Oli se sitten palkkatyötä toisen palveluksessa tai yrittäjäksi ryhtyminen. Yksi tärkeä taito, jonka koulu voi ja joka sen tulisi opettaa on taito sopeutua noudattamaan sääntöjä. Pukeutumissääntöjen noudattaminen on pehmeä tapa opettaa näitä sääntöjä.

Aina ei voi eikä saa tehdä oman halunsa mukaan, jos mielii työelämässä olla mukana. Siellä on otettava muut huomioon ja säännöt on sovittu sitä silmällä pitäen, että otetaan muiden näkökulmat ja erityisesti asiakaiden mielipiteet huomioon. Asiakkaat ova ne joilla on rahat ja joita varten palveluita tai tuotteita toimitetaan. Ilman asiakkaita ei ole tarvetta tuotteille tai palveluille, asiakkaan mielipteiden huomioimisella on siksi merkitystä. Siitäkin huolimatta, että asikakas ja palvelun tuottaja eivät aina edes kohtaa henkilökohtaisesti. Kilpailu ja tarve miellyttää asiakkaita johtaa vääjäämättä siihen, että asiakasta ei haluta ärsyttää millään tavalla eikä ottaa riskejä, että palvelun tuottajan imago kärisisi.

Koulu yrittää valmentaa oppilaita työelämään, jossa keskeisiä taitoja ovat sopeutuminen, toisten huomioon ottaminen. Se että ei yritetä tarpeetomasti ärsyttää ketään tai mitään joka voisi heikentää tulosta tai omia menestymisen mahdollisuuksia.

Koulu ei valmenna ihmisiä siihen, että heistä tulisi median huomiota hakevia ja siitä eläviä individualisteja. Sellaiseen uravalintaan ei kannata valmentaa koska siihen ei päädy onneksi kuin vain häviävän pieni joukko ihmisiä, muilla on edessä sopeutuminen, arkinen aherrus jossa hillitympi pukeutumien ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeitä taitoja.

Kouluhan ei tietääkseni pyri kontrolloimaan pukeutumista koulun ulkopuolella, sen enempää kuin työnantajakaan yrittävät edellyttää omasta mielestään siistiä, asiallista ja toistet huomioivaa pukeutumista työajan ulkopuolella.

On kohtelias ele ottaa hattu pois päästä.

Yhtä hyvin voi kysyä miksi pitäisi sanoa kiitos kun saa jotain, tai moi kun joku tulee vastaan. Eihän siihennkään mitään erityistä käytännön syytä ole.

Ottaisitko työhaastattelussa pipon pois vai pidätkö päässä?

Koulut voisivat ottaa kaytannoksi etta pipot sun muut maarattaisiin pakollisiksi tunneilla.
Johan unohtuisivat pipot kotiin tai naulakkoon, kaikki olisivat paljain pain.
Tietysti alkaisi taas kakalatus etta miksi typeria saannoksia, on kuumakin, miksei saa olla paljain pain?

Pähkinä:
Kumpi on tärkeämpää, vapaus käyttää pipoa oppitunnilla, vai vapaus vastustaa auktoriteetteja?
Tulet kyllä kohtaamaan elämässä monia muitakin pukeutumiskoodeja.

Kirjoittaja on ihan oikeassa, piposäännöille ei ole suoranaisesti opiskelijan kannalta mitään järkevää perustetta.

Kyse on opettajista, kulttuurieroista, vallasta sekä itsetunnosta.

Teinilaumat ovat hankalia johdettavia. Opettajien koulutus antaa hyviä eväitä opettamiseen ideaalitilanteissa, mutta eväät teinien hallintaan ovat huonot. Joskus ammatillinen itsetunto tiivistyy kykyyn ylläpitää muodollista kuria. Toisin sanoen, opettajan voi olla vaikea keskittyä opettamiseen, jos hän ei tunne hallitsevansa tilannetta.

Opettajat ovat vielä sitä ikäpolvea, joiden pipot ovat olleet pannassa, joten heidän kulttuuriinsa sisältyy pipottomuuteen liittyvä kohteliaisuusnormi. Täten oppilaiden pipot ovat opettajalle psykologinen häiriötekijä, jota useimmat osaavat vain käsitellä kieltämällä pipot. Vielä jos koululla on sääntö päähinettömyydestä, niin monet opettajat tottelevat tätä direktiiviä kuin Suomi EU:ta.

Pipokielto on hyvä kyseenalaistaa yleisellä sääntötasolla. Mutta jos sitä vastaan kapinoiminen häiritsee opetusvastuussa olevan ihmisen työtä ja tätä kautta kapinoijan ja muiden oppilaiden saamaa opetusta, niin kannattaa harkita kahdesti kuinka suuren kapinoinnin arvoinen asia todella on.

Fakta kuitenkin on, että pipokielto löystyy jatkuvasti ja jossain vaiheessa sitä ei enää ylläpidetä. Näin tuskin käy vielä kirjoittajan kouluaikana, mutta jossain vaiheessa kuitenkin.

Koulun tehtävänä on kasvattaa lapsista ja nuorista yhteiskuntakelpoisia ja tasapainoisia ihmisiä. Yksi tärkeä pointti oppia on se, että sääntöjä täytyy noudattaa, vaikkapa ne joskus tuntuvatkin turhilta (miksi pitää noudattaa talvinopeuksia vaikka tiet ovat edelleen kesäkunnossa?).

Kun artikkelin kirjoittaja joskus astuu työelämään, jos astuu, hän tulee toteamaan että siellä on paljon enemmän sääntöjä ja määräyksiä jotka tuntuvat vieläkin turhemmilta. Niitä vaan on noudatettava.

Mielestäni on hyvä jos koulussa on edes jotain sääntöjä mitä pitää noudattaa, ja minkä noudattamista tunnollisemmat opettajat myös valvovat. Todellisessa elämässäkään kun ei eletä kuin siat pellossa.

Toisaalta hyvähän se on että nuoriso on pipoa oppinut pitämään. Minun nuoruudessani ne piilotettiin tulipalopakkasellakin laukkuun heti kotoa lähdettyä ensimmäisen mutkan jälkeen, ettei kukaan vain näkisi.

Nimestä päätellen kirjoittaja on naispuolinen. Näin ollen en näe päähineen käyttöä hyvien tapojen vastaisena hänen kohdallaan, sen sijaan hattu päässä esiintyminen sisätiloissa on huonotapaista poikien kohdalla. Kun koulun tehtävä on auttaa oppilaitaan selviytymään aikuisten maailmassa, on myös tapakulttuurin opetus tarpeellista silloin kun kotona ei ole riittävästi opittu hyvien tapojen mukaista käytöstä. Valitettavan yleistä on nykyisin sellainen ajattelu, joka samaistaa yksilönvapauden ja huonotapaisuuden. Tämä näkyy paitsi pukeutumisessa myös puhetavassa, ja kaikkein vakavimmin seurauksin päihteiden ennenaikaisena käyttönä. Sivistynyt ihminenhän ei kiroile eikä humallu koskaan, olipa kyse sitten miehestä tai naisesta.

Miten nuo ihmiset,jotka eivät osaa käytöstapoja voivat toimia esim., kansainvälisissä tehtävissä jonain päivänä!

Käyn syömässä lounasruokalassa jota käyttävät myös yliopisto-opiskelijat. Osa ei osaa syödä veitsellä ja haarukalla! Pipo päässä työnnetään ruokakasoja suuhun haarukalla tai lusikalla. Kahden ruokailuvälineen tekniikka on liian haastavaa käden taitoa.

On aika ristiriitaista,että samaan aikaan hoetaan kuinka yliopistojen tulisi kansainvälistyä ´ml. opiskelijat. Esim. Ranskassa opetetaan lapsille ruokatavat viimeistään koulussa. Meillä pitäisi vielä yliopistoissa antaa ohjeet miten syödään. Suomeksi nimenomaan.

Itse en ymmärrä minkä takia housut on pidettävä jalassa oppitunnilla. Monet luokat ovat aivan hirveen kuumia. Sitten minua häiritsee myös se, että kynää on pidettävä kirjoitettaessa kädessä. Kuka senkin säännön on keksinyt – itse haluaisin kirjoittaa jaloilla, mutta kun ei anneta sukkia heittää oppitunnilla. Entä ruoan pureskelu, ihan tyhmää, itse en suostu pureskelemaan ruokaa, nieleksen vain. Jou (pipo päässä).

Jos on vasta äskettäin oivaltanut, että monet niin sanotut ”hyvät tavat” ovat todellakin pelkkiä tapoja eivätkä pohjaudu mihinkään perustavaan sääntöön, niin onhan se mullistava ajatus.

Miksi ihmiset yleensä kättelevät toisiaan? Eihän siinä ole mitään järkeä, että sillä tavalla toisen käteen tartutaan, ja se muka merkitsee jotain?

Muistutan nuoria vielä siitä, että jos teillä on mahdollisuus riidellä piposta opettajan kanssa, teillä on oikeastaan jo todella paljon vapauksia.

Miksi se pipo on sitten niin tarpeellinen päässä luokassa? Sille voisi olla pari perustetta….Arvostan itse yleisiä käytöstapoja ja niiden opettaminen ala- ja yläasteella on tärkeää, kun lapsista ja nuorista kasvatetaan aikuisia, ja sääntöjen kunnioittaminen ja noudattaminen koskee kaikkia. Tulee myös muistaa että monissa maissa kouluvaatetus on määrätty päästä varpaisiin.

Plussaa ehdottomasti selvästä kannastasi ! Rohkeaa tuoda esille näin rajattu mielipide,vaikka monet kommentoijat tuntuvat olevan eri mieltä. Toivottavasti itse kukin saa tämän blogitekstin ja kommenttien kautta uusia näkemyksiä ja ajatuksia, oli sitten mitä mieltä tahansa.

Minua surettaa huomata kuinka suurin osa tähän kirjoitukseen kommentoineista tuntuu priorisoivan sääntöjen ja auktoriteettien ohjeiden noudattamsen järjenkäytön yläpuolelle.

Näitä luetaan juuri nyt