Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Pakkoruotsin poisto on hukattu mahdollisuus

Maxim Moshnyakov
Blogit Megafoni 13.5.2011 17:38

Kun meitä nuoria pyydetään nimeämään Suomen suurin vääryys, pakkoruotsi olisi kärkipaikalla suurella todennäköisyydellä.

On kuitenkin sääli, että pakkoruotsia vastustaessa ei tajuta ongelman syvintä ydintä, lakisääteistä opintosuunnitelmaa: pakkoruotsi on vain yksi tämän mielettömyyden ilmentymisistä.

Pakkoruotsia ei tulisi vastustaa vain sen takia, koska se on nykytilanteessa jollekin, jossakin, jostakin syystä hyödytön. Tai oikeastaan kaikille, kaikkialla, kaikista syistä.

Mitä pakollinen opetussuunnitelma oikeastaan tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että jotkut norsunluutornissa asuvat etatistit luulevat pystyvänä suunnittelemaan opetusohjelmaan opiskeltavat aineet, jotka ovat kaikille yleissivistäviä ja hyödyllisiä. Se tarkoittaa sitä, että jokainen opiskelee kaikkea mahdollista ja vielä enemmän kaikkea turhaa. Riippumatta siitä, mistä olet kiinnostunut, joudut opiskelemaan niin taideaineita kuin luonnontieteitä, humanistisista huuhaa-aineista puhumattakaan.

Mietitäänpä hetki, mitä kaikkea pakollinen opetussuunnitelma pitää sisällään esimerkiksi lukiossa.

Pakollisia kursseja on 47/51, 2/3 lukion kokonaiskurssimäärästä. Jokainen lukiolainen joutuu lukemaan muun muassa uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, musiikkia, kuvaamataitoa, liikuntaa, psykologiaa ja filosofiaa. Onko tässä mitään järkeä? Lukiolainen saa vain pintaraapaisun näistä oppiaineista, mutta ei pysty myöskään keskittymään haluaamiinsa aineisiin. Eikö olisi järkevämpää antaa lukiolaisten opiskella juuri sitä, mitä he haluavat?

Pakollinen opintosuunnitelma on johtanut tilanteeseen, jossa elämän ja työelämän kannalta tärkeitä oppiaineita ei ole tarjolla. Oikeasti hyödylliset oppiaineet, kuten taloustieto ja tietotekniikka, loistavat poissaoloaan pakollisesta opintosuunnitelmasta. Sama koskee niitä oppiaineita, jotka valmentavat konkreettista työpaikkaa varten. Ei ole ihme, mikäli nuoret eivät kykene valitsemaan opiskelupaikkaa, jos heillä ei ole ollut tuntumaa näistä aloista.

Olemme nykyään tilanteessa, jossa peruskouluissa opetetaan satojen sienten, kasvien ja lintujen nimiä, mutta jonka päätyttyä 44 % suomalaisista ei osaa antaa oikeaa määritelmää korolle. Tilanne ei ole muuttumassa parempaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä? On revittävä pakollinen opetussuunitelma alas ja antaa mahdollisuus opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen päättää omista asioista. Näin nuoret saavat mahdollisuuden syventyä haluaaminsa aineisiin ja opiskelumotivaatio nousee. Oppiaineiden määrää tulisi vähentää – näin jäljellä oleviin aineisiin voisi keskittyä kunnolla. Samalla pakkoruotsin kannattajien argumentti, ”onhan meillä pakkomatematiikka” kumoutuisi. Saapa nähdä, kumpi on perustellumpi.

Tuleeko tämä toteutumaan? Ei missään nimessä. Viimeistään eilen varmistui, ettei pakkoruotsi ole lähdössä minnekään. Todennäköisesti se tulee säilymään vielä ensi vuosikymmenelle. Olisi kuitenkin järkevämpää, jos pakkoruotsin vastustajat keskittäisivät voimansa lakisääteisen opetussuunnitelman kaatamiseksi. Jos ainoastaan vanhentuneita oppiaineita yritetään lobbata pois opetussuunnitelmasta, tätä Sisyfoksen työtä tehdään maailmanloppuun asti.

No, itse en joudu kärsimään pakkoruotsista, filosofiasta tai kirkkohistoriasta. Ei tule ikävä.

Maxim Moshnyakov

Keskustelu

Seuraava hallitus: KOK, SDP, Fihreat, KD, ja tietysti RKP.
Loytyykohan pakkoruotsin poistamisen puolestapuhujia?
Mitahan mielta on esim. Rakkauden Puolueen todellinen johtaja Paavo Lipponen?

Aniharva tekee lapsena ja nuorena opiskeluvalintoja, jotka johtavat tulevaan uraan. Moni meistä on työhistoriansa aikana useissakin aivan erilaisissa ammateissa. Hyvä niin. Uraputkiajattelu tuottaa fakki-idiootteja. On muodikasta parjata vaikka uskonnonopetusta turhana. Mistähän suomalaisten eettinen arvotus on lopulta peräisin? Ilman sitä väinämöiset laulaisivat täällä yhä toisiaan suohon tai samurait katkoisivat kauloja tai neitsyitä uhrattaisiin sadon kasvamiseksi. Kulttuuriton elämä kuluisi putkessa työpaikan ja asunnon välillä. Kenen mieli sellaista vuosikymmenet kestää.

Suomen vauraus on sosiaalisessa pääomassa: hyvää hallintoa, tasattua hyvinvointia, kansalaisten lojaalisuutta esivaltaa kohtaan, taitojen siirtoa seuraavalle sukupolvelle. Tämä kaikki edellyttää kulttuurin, etiikan ja moraalin sisäistämistä. Siksi ”turhat” aineet ovatkin lopulta kaikkein välttämättömimpiä.

Pakollisen opetussuunnitelman laatija ei tänään taatusti tiedä, millaisissa tehtävissä koulukkaat ovat neljännes-vuosisadan päästä, tai millaisia valmiuksia tuolloin tarvitaan. Toki moni merkittävä aine jää opettamatta; polkupyörän hyödyntämisestä jakopään ketjun vaihtamiseen ja vaatehuoltoon.

Haastetta meille kaikille on sisäistää, mitä elinikäinen oppiminen käytännössä tarkoittaa. Tärkeä aine olisi myös turhan tai virheellisen osaamisen poisoppimisessa ;-)

Surullista lukea tällaista. Yleissivistys kärsii jo nyt kun ihmiset keskittyy ”vain itseä kiinnostavaan”. Mitä tämänkin kirjoittaja tajuaa ihmissivistyksestä? Koron määritelmä? En tiedä sitä enkä haluakaan. Mutta tiedän psykologian, sosiologian, sosiaalipsykologian biologian, maantiedon, historian, antropologian, astronomian, matematiikan, fysiikan, kemian, kirjallisuuden, arkkitehtuurin, maalaustaiteen jne. jne., mutta ennen kaikkea filosofian, tuon kaiken ajattelun alkuperän, perusteet.

Ihminen joka ei ole yleissivistynyt, ei ole sivistynyt ollenkaan. Yllä olevan kirjoittaja on sellainen, sivitymätön ja siksi säälittävä kiihkoilija.

Suosittelen tutustumaan hetkeksi International Baccalaureate-tutkintoon. http://fi.wikipedia.org/wiki/International_Baccalaureate

”Siksi sitä sanotaan YLEISsivistykseksi – jokaisen kuuluukin oppia joka opinaineen perusteet, ennenkuin opintoja ja erikoistumista jatketaan. Totta tosin, että opintosuunnitelma kaipaa päivitystä, mutta jos kirjoittajan lähtökohtana on että humanistiset aineet ovat huuhaata, se taitaa todistaa etteivät lukiolaisten pidä saada kokonaan koota omaa opintosuunnitelmaansa.”

Mitä tarkoittaa perusteet? Esimerkiksi lukion ainoalla pakollisella kemian/fyysikan kurssilla kerrataan ainoastaan peruskoulussa opitut asiat. That’s it.

Humanistiset aineet eivät ole (aina) huuhaata (opiskelin niitä itsekin), mutta jos pitäisi päättä opetetaanko koulussa 4 pakollista kurssia historiaa, kuten nykyään on, vai fysiikkaa, niin ei tarvitsisi paljoa miettiä.

”Siis pakkoruotsi voi olla pelastusrengas.”

Ilman pakkoruotsia ryhmän oppimismotivaatio olisi ollut korkeampi, jolloin olisit myös itsekin oppinut enemmän.

Ja aika itsekästä ajatella vain miten on itse hyötynyt, eikä miettiä millaista vahinkoa se on saanut aikaan muille.

”Aniharva tekee lapsena ja nuorena opiskeluvalintoja, jotka johtavat tulevaan uraan. Moni meistä on työhistoriansa aikana useissakin aivan erilaisissa ammateissa. ”

En ole estämässä ketään ottamasta kirkkohistoriaa, psykologiaa tai filosofiaa. Älkää vain pakottako sitä muille.

”Suomen vauraus
on sosiaalisessa pääomassa: hyvää hallintoa, tasattua hyvinvointia, kansalaisten lojaalisuutta esivaltaa kohtaan, taitojen siirtoa seuraavalle sukupolvelle. Tämä kaikki edellyttää kulttuurin, etiikan ja moraalin sisäistämistä. Siksi ”turhat” aineet ovatkin lopulta kaikkein välttämättömimpiä.”

Vaikka olen eri mieltä alkukappaleen kanssa, niin mihin sitä kirkkohistoriaa edelleen tarvitaan? Eikö psykologia, filosofia ja uskonto voitaisi yhdistää yhdeksi aineeksi, niin kuin IB-tutkinossa onkin jo tehty.

”Koron määritelmä? En tiedä sitä enkä haluakaan.”

Nähtävästi Kreikan, Portugalin ja muiden maiden ongelmat ovat kohta myös täällä…

Läheskään kaikilla ei ole ns ”kielipäätä”. Eikö tällaisten oppilaiden olisi edulisinta opetella kunnolla edes yksi vieras kieli, vaikkapa Englanti, eikä tuhlata voimavaroja pakollisen ruotsin opiskeluun…eihän sitä todellakaan tarvita yhtään missään!? Niille oppilaille, joille kielien omaksuminen on helppoa, täytyy antaa mahdollisuus lukea ruotsia vapaaehtoisesti. Jätetään ruotsi ns ”kellumaan” ja katsotaan muutaman vuoden päästä mikä on sen opetuksen todellinen tarve.

”Pakollisia kursseja on 47/51, eli noin 2/3 lukion kokonaiskurssimäärästä.”

On vaikea ottaa tosissaan kirjoitusta, joka suhtautuu mitätöivästi humanistisiin aiheisiin, mutta ei hallitse kovasta formaalista tieteenlajista edes murtolukuja – mitkä kai pitäisi opetussuunnitelman mukaan hallita jo peruskoulun kolmannella tai neljännellä luokalla. Ehkä tiettyjen aineiden pakollisuun on joillekin opiskelijoilla hyvä aivan heidän itsensä takia?

Lisäksi: jos haluat eroon pakkoruotsista, kuten minä, älä pliis dissauttele muita aineita. Se ei ole voittajan valinta. Minulla itselläni on lukiosta täydet kympit matikasta, fysikasta ja kemiasta, pitkät kurssit 20 vuotta sitten. Olen luonnontieteellisellä alalla töissä ja yliopistossa jatkanut näiden aineiden lukemista. Jälkeenpäin arvioiden minulle ammattilaisena ja kansalaisena hyödyllisin aihe oli historia. Filosofiakin olisi ollut, mikäli sitä olisi opettanut mukaansatempaava ihminen kuten yliopistossa.

Mutta aiheesta:

Pakkoruotsia pidän (useimmille ja käytännössä) täydellisenä inhimmillisten voimavarojen haaskauksena, mutta en kaipaa Maximin kaltaisia kirjoittajia auttamaan siitä eroon pääsemiseksi.

Ruotsin opiskelun hyödyllisyys on pelkästään poliittista retoriikkaa. Koululaitoksen pakkoruotsin pääsee läpi opiskelematta sitä yhtään. Näin tekevät suuri osa kielen opiskelua vastustavista. Lopputuloksena on joukko ihmisiä, jotka eivät osaa yhtään ruotsia, mutta sen sijaan heillä on massiivinen ruotsalaisviha. Miten tämä hyödyttää suomenruotsalaista vähemmistöä ja suomalaista yhteiskuntaa? Vähemmistöjen huomioonottaminen on sivistyneen yhteiskunnan merkki, mutta kielen pakko-opettaminen ei ole tässä kontekstissa ainoastaan typerää, se on myös haitallista.

Selvennyksenä plogistin väittämään:
”Koro heraldiikassa tarkoittaa muotoiltua reunaa. Se on yleensä ornamenttimainen yksinkertainen toistokuvio.”

”Koro (suom. kilpikonnan pää) on malaijinkielinen sana, joka tarkoittaa tilaa, jossa joku pelkää, että hänen siittimensä katoaa tai uppoaa kehon sisään.”

”Pakollisia kursseja on 47/51, eli noin 2/3 lukion kokonaiskurssimäärästä.”

On vaikea ottaa tosissaan kirjoitusta, joka suhtautuu mitätöivästi humanistisiin aiheisiin, mutta ei hallitse kovasta formaalista tieteenlajista edes murtolukuja – mitkä kai pitäisi opetussuunnitelman mukaan hallita jo peruskoulun kolmannella tai neljännellä luokalla. Ehkä tiettyjen aineiden pakollisuun on joillekin opiskelijoilla hyvä aivan heidän itsensä takia?”

Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia opetussuunnitelman mukaan. Pakollisten kurssien määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä.

Tiedoksi, 2/3= 50/75.

heraldikkopersu/anatoomi, miksi kirjoitat eri nimimerkeillä?

Opetushallituksesta ja Opetusministeriöstä on siivottava pois Ruotsalaisen kansanpuolueen sinne ujuttamat virkamiehet.
Timo Lankinen, pääjohtaja, on erotettava ensimmäisenä. Hänen, eikä hänen edeltäjänsä, samoin Rkp:n luottojohtajan Kirsi Lindroosin, aikana kehitystä ole nähty.
Henna Virkkunen tuo, Rkp:n puusilmäinen kannattaja, oli suorastaan vahingollinen.
Rkp haluaa lisää kieliopintoja, varsinkin tietenkin pakkoruotsissa, ja aikaisemmin.
Suomen tulee toimia kuten muutkin EU-maat, joissa useimmissa keskitytään hyvään englantiin äidinkielen lisäksi.
Todellakin, Mosnyakovin ajatus uudesta ajattelusta lukujärjestyksiin on hyvä.
Monet oppiaineet ovat edelleen 60-luvulta, vaikka maailma on muuttunut.
Laaja keskustelu, työryhmät pohtimaan. Rkp sivuun, se vain haittaa ja jarruttaa.
Onneksi, onneksi meillä on nyt perussuomalaisia, jotka aloittavat eduskunnassa tuoreen keskustelun heti syksyllä ja pakottavat muutkin.

Millainen lukion opetussuunnitelman sitten tulisi olla? Pakollisten kurssien tarkoituksena lienee kuitenkin tarjota se yleissivistys, joka on ainakin nykymuotoisen lukion yksi keskeisimmistä tavoitteista.Mitkä pakolliset kurssit tulisi karsia, vain ruotsi ja nämä ns. huuhaa-humanistisiset aineet, vai riisuttaisiinko pakollisuus kokonaan lukiosta?

Tämmöiseen kirjoitukseen voi jo turhankin helposti vastata ”pakkomatematiikka-argumentilla” — idealla, että ”onhan matematiikkakin pakollista”, tai että jopa ”lopettakaa sitten suomenkin opetteleminen”, tai että ”onhan koulussa pakko käydä, ei se voi olla vapaaehtoista”.

Tietty yleissivistys on mielestäni olemassa, ja siihen kuuluu myös humanistisia aineita. Erityisesti filosofia on ajattelun kehittämisen kannalta luonnontieteiden kanssa oikein hyvä kombinaatio. Tieteen

Se, kuuluuko jonkin tietyn porukan kieli nimenomaan toisten ihmisten yleissivistykseen, onkin sitten paljon, paljon kyseenalaisempi juttu, koska tottakai itse kullakin — esimerkiksi suomenruotsalaisilla — on todella voimakkaita tarpeita kokea, että toisten ihmisten on ihan pakko kokea se heidän äidinkielensä myös omakseen, tai muutoin niiden on oltava juntteja, vaikka sitten yhteiskunnan toimenpiteiden seurauksena. Toisaalta siinä on joku tämmöinen ”koska meidän on pakko lukea suomea, teidän on pakko lukea ruotsia”-vaihtokauppa.

Tämmöistä maailmankuvaa minun on aika vaikea hyväksyä. Tietyt, mielellään vapaavalintaiset kieliopinnot kyllä kuuluvat koulutuksen sisältöön…

Pakkoruotsin olemassaolo on huutava esimerkki Suomessa vallitsevasta demokratian , älyllisyyden ja pragmaattisuuden alennustilasta rahan vallan edessä. Muustahan ilmiössä ei ole kysymys, pahinta on se että kärsijöinä ovat sadat tuhannet viattomat suomalaiset lapset .

Uskoakseni ainakin opetussuunnitelman päivitys olisi paikallaan, mutta täydellistä valinnaisuutta en ainakaan äkkiseltään kannattaisi. Mielestäni lukion etu on juuri se, että saa/täytyy lukea monia erilaisia aineita. Kuitenkin jo peruskoulun opetussuunnitelmaa voisi päivittää nykyajan tarpeita paremmin vastaavaksi, jotta nekin, jotka eivät mene lukioon, saisivat ns. riittävän määrän yleissivistystä.

Totta on, että esimerkiksi omien pankki- ja laina-asioiden hoitaminen ja valtiontaloudellisten asioitten perusymmärrys on nykyään tarpeen eikä sitä juurikaan opeteta. Ongelma on myös tulevan opiskelualan valinta yliopistolta, kun läheskään kaikki vaihtoehdot eivät ole millään tavalla tuttuja lukion perusteella. Mielestäni parina esimerkkinä sosiologia ja maaperätiede olisivat erittäin hyödyllisiä, yleissivistäviä aineita jo lukiossa. Maaperän toiminnan ymmärrystä voisi toki lisätä nykyään jo olemassa oleviin luonnontieteellisiin aineisiin uuden aineen aloittamisen sijaan.

Aivan käytännön esimerkki:

Palkkasin aikoinaan kesätöihin vastavalmistuneen ylioppilaan. Aivan alkupäivinä sanoin; ”Tämä on hinta, laskepa siihen 10 %”. Hän poistui tehtäväänsä ja palasi hetken kuluttua kysymään ”hei miten se lasketaan”.

Sitä ’pakkomatematiikkaa’ hän tarvitsee, tekee työtään missäpäin maailmaa tahansa, mutta pakkoruotsia ei konsaan missään.

Seinillä on korvat Säätytalolla. Ne haluavat kuulla sanoja hyötyruotsista. Ei sinne persut kuulu.

Kieli se on matematiikkakin. Mutta ”pakkomatematiikka-argumentti” olisi relevantti vain jos maailmalla olisi yhtä paljon erilaisia matemaattisia laskujärjestelmiä kuin on puhuttuja kieliä, keskenään yhteensopimattomia mutta yleisesti käytettyjä, ja kunkin opetteluun menisi useita vuosia.

Silloinkin olisi järkevää että Suomessa osattaisiin mahdollisimman monta erilaista järjestelmää. Sen sijaan että kaikille opetettaisiin pakolla oman lisäksi toinen vähän käytetty järjestelmä, ja sitten se yleisin.

Tekstistä jäi lähinnä käteen se, kuinka leimaat aineet, jotka eivät sinua kiinnosta, huuhaaksi. Sinulle ilmeisesti mieluisat aineet ovat sitten niitä Oikeasti Hyödyllisiä. Eiköhän se asia ole niin ettei maailma pelkillä taloustieteiden ja tietotekniikan asiantuntijoilla pyörisi, vaan kyllä niiden ohella on hyvä olla näiden huuhaa-alojenkin tietämystä.

”Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia opetussuunnitelman mukaan. Pakollisten kurssien
määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä.

Tiedoksi, 2/3= 50/75.”

On tässä meillä kyllä sangen laiska lukiolainen jos vain ne pakolliset 75 kurssia saa suoritetuksi. Sivistystä ei toki tarvitse hakata päähän sellaisille oppilaille jotka eivät tahdo sivistyä, mutta ihmettelen mitä sellaiset sitten tekevät lukiossa ylipäätään.

Ja ne 44% jotka eivät tunne koron määritelmää… noh, peruskoulusta, saati lukion yhteiskuntaopin kursseista ei kyllä pitäisi päästä läpi jos ei tiedä mitä korko on.

Pakkoruotsi on ylivoimaisesti typerintä, mitä suomalaisilta oppilailta vaaditaan. Älyttömyyden ja turhuuden huipentuma. Kaikki siihen haaskattu aika on muilta aineilta pois ja kaikki pakkoruotsin viemä aika heikentää kilpailukykyämme ja osaamistamme verrattuna esim. Ruotsiin jossa keskitytään srategisesti tärkeisiin kieliin. Esim. Yliopistot ovat tipauttaneet suomenkielen pois ja opettavat arabiaa KOSKA SE ON HYÖDYLLISTÄ!!!

Näitä luetaan juuri nyt