Onko Nuorten parlamentilla merkitystä?

Viime perjantaina järjestetty Nuorten parlamentti -tapahtuma alkoi mukavissa tunnelmissa aamiaisella eduskunnan kahviossa. Monella nuorella oli suuret odotukset päivästä ja he toivoivat saavansa mietittyjä sekä suoria vastauksia ministereille esittämiinsä kysymyksiin.

Nuorten parlamentti on tapahtuma, jossa kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset, eri puolilta Suomea tulevat nuoret pääsevät tenttaamaan ministereitä ajankohtaisista, yhteiskuntaa koskettavista asioista eduskunnassa järjestettävän kyselytunnin aikana. Istunnolta vie kuitenkin painoarvoa poliitikkojen ympäripyöreät vastaukset.

Nuorten parlamentin istunnossa osa ministereiden vastauksista vastasi kysymykseen ”mitä on tehty”, kun kysyttiin ”mitä hallituksen pitäisi tulevaisuudessa tehdä.” Tilaisuus voisi lisätä nuorten mielenkiintoa politiikkaa kohtaan, jos ministerit vaivautuisivat vastaamaan suoraan kysyttyihin kysymyksiin, ilman hallituksen tekemisten kehumista sekä kiertelyä ja kaartelua. Kyselytunti on katsottavissa Yle Areenassa kuukauden ajan.

Nykyään puhutaan paljon nuorten poliittisesta passiivisuudesta. Nuorten parlamentilla on mahdollisuus tuoda politiikkaa lähemmäs nuorten omaa elämää ja tarjota kokemuksia eduskunnassa työskentelystä ja vaikuttamisesta. On tärkeää, että nuoret tutustuvat suomalaiseen demokraattiseen järjestelmään, jotta heitä saataisiin innostettua mukaan poliittiseen toimintaan. Kansanedustuslaitoksessa pitäisikin olla paljon eri ikäisiä ihmisiä pohtimassa yhteiskuntamme asioita. Näin saataisiin erilaisia näkökulmia käsiteltäviin ongelmiin.

Nuorten parlamentin onnistumiseen vaikuttaa pitkälti se, mitä kysymyksiä puhemies valitsee käsiteltäväksi. Tämän vuoden Nuorten parlamentissa käsiteltävät kysymykset olivat osittain menneen talven juttuja: esimerkiksi naisten pakollista kansalaispalvelusta käsittelevä kysymys oli jo ratkaistu ja hylätty. Myös kysymys, jossa pohdittiin alkoholin myynnin ja hallussapidon ikärajan laskemista 16 vuoteen, on turha. Jokainen tietää terveyssyyt, joiden vuoksi ikäraja pysyy 18-vuodessa. Puhemies olisi voinut valita joitain merkittävämpiä kysymyksiä pohdittavaksi, kuten istunnon päiväjärjestyksessä mukana olleen raiskaustuomioiden kiristämisen, joka koskettaa monia ihmisiä.

Ärsyttävää oli myös se, kun vain yhdestä istunnossa käsiteltävästä asiasta järjestettiin äänestys, joka sekin koski mopokorttin ajokokeen suorittamista. Aihe koskettaa toki monia, varsinkin maaseudulla asuvia nuoria. Olisin kuitenkin toivonut ennemmin päätöksiä asioista, jotka koskisivat kaikkia, myös pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria, joille mopokortti ei ole välttämätön. Esimerkiksi kaikille nuorille tärkeitä kysymyksiä olisi voinut olla nuorisovaltuuston lakisääteistäminen tai oppivelvollisuuden pidentäminen.

Vaikka Nuorten parlamenttia pitäisi kehittää, on silti tärkeää, että tälläinen tilaisuus järjestetään sillä se on alku nuorten paremmalle mahdolllisuudelle vaikuttaa yhteiskunnassa. Olisi kuitenkin parempi , jos tapahtuma järjestettäisiin esimerkiksi joka vuosi tai kaksi kertaa vuodessa. Tällöin nuoret saisivat useammin äänensä esille ja samalla nuorten ongelmiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Näin päättäjät viestittäisivät nuorille, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteillä on merkitystä. Kurjaa on se, että toistaiseksi Nuorten parlamentilla ei ole todellista päätösvaltaa.