Oikeus lukiolaisten mielipiteisiin
Suomen lukiolaisten liitto on monille lukiolaisille lähes itsestäänselvyys. Jokainen lukiolainen haluaa varmasti tietynlaista oikeusturvaa, jota saa kuuluessaan Suomen lukiolaisten liittoon. Ja kukapa haluaisi jäädä ilman lukiolaiskorttia, joka on virallinen opiskelijakortti?
Nämä hyödylliset lahjapaperit ison paketin päällä vaihdetaan lukiolaisen ääneen. Nyt liitolla on taas yksi ääni enemmän, jolla ratsastaa taikakortin takana piilevien teesejen puolesta. Jokaisen makuasia on, ovatko ne hyviä vaiko huonoja asioita.
Tähän pakettiin, jota ei yleensä avata, kuuluu monia tavoitteita. Tavoitteita tekevät liittokokoukseen kokoontuvat 300 lukiolaista, jotka käyttävät 50 000 lahjapapereillaan leikkivän lukiolaisen ääntä.
Yksi liiton tavoite on toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luopuminen. Lähemmin tarkastellessa tavoitteelle ei löydy edes päteviä syitä.
Kansalaistenhan tulee olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Tästä seuraa, että suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti eli itse kunkin äidinkielellä. Mutta koska kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä. Miksi siis luopua toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta?
Ja jos pakollisuudesta luovuttaisiin, mitä tekisivät ruotsinkieliset suomalaiset? He todennäköisesti opiskelisivat edelleen suomea, joka olisi nimenomaan heille suunnaton etu. Heillähän siten olisi mahdollisuudet esimerkiksi sekä suomen- että ruotsinkielisiin oppilaitoksiin, kun taas suomenkielisillä ei.
Ruotsia ei myöskään opeteta vain ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi. Meillähän on opintojen myötä etu ruotsinkielisiin kulttuuripalveluihin, lehtiin sekä mielipiteiden ilmaisemiseen toisella kotimaisella kielellä. Sitä paitsi sanontakin kuuluu, ettei oppi ojaan kaada. Ei myöskään ruotsin kielioppi.