Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Oikeus lukiolaisten mielipiteisiin

Robert Sundman
Blogit Megafoni 28.9.2009 16:33

Suomen lukiolaisten liitto on monille lukiolaisille lähes itsestäänselvyys. Jokainen lukiolainen haluaa varmasti tietynlaista oikeusturvaa, jota saa kuuluessaan Suomen lukiolaisten liittoon. Ja kukapa haluaisi jäädä ilman lukiolaiskorttia, joka on virallinen opiskelijakortti?

Nämä hyödylliset lahjapaperit ison paketin päällä vaihdetaan lukiolaisen ääneen. Nyt liitolla on taas yksi ääni enemmän, jolla ratsastaa taikakortin takana piilevien teesejen puolesta. Jokaisen makuasia on, ovatko ne hyviä vaiko huonoja asioita.

Tähän pakettiin, jota ei yleensä avata, kuuluu monia tavoitteita. Tavoitteita tekevät liittokokoukseen kokoontuvat 300 lukiolaista, jotka käyttävät 50 000 lahjapapereillaan leikkivän lukiolaisen ääntä.

Yksi liiton tavoite on toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta luopuminen. Lähemmin tarkastellessa tavoitteelle ei löydy edes päteviä syitä.

Kansalaistenhan tulee olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa. Tästä seuraa, että suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti eli itse kunkin äidinkielellä. Mutta koska kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa ja suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti, niin suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä. Miksi siis luopua toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta?

Ja jos pakollisuudesta luovuttaisiin, mitä tekisivät ruotsinkieliset suomalaiset? He todennäköisesti opiskelisivat edelleen suomea, joka olisi nimenomaan heille suunnaton etu. Heillähän siten olisi mahdollisuudet esimerkiksi sekä suomen- että ruotsinkielisiin oppilaitoksiin, kun taas suomenkielisillä ei.

Ruotsia ei myöskään opeteta vain ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi. Meillähän on opintojen myötä etu ruotsinkielisiin kulttuuripalveluihin, lehtiin sekä mielipiteiden ilmaisemiseen toisella kotimaisella kielellä. Sitä paitsi sanontakin kuuluu, ettei oppi ojaan kaada. Ei myöskään ruotsin kielioppi.

Robert Sundman

Keskustelu

Kaikki keskustelijat lienevät sitä mieltä, että jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä sen mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Kaikki varmasti ovat myös samaa mieltä siinä, että kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen. Suomenkielisilläkin on siis oikeus hakeutua ruotsinkielisiin korkeakouluihin ja toisinpäin. Kukaan ei myöskään varmasti kumoa väitettä, että kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa.

Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.

Molempien kotimaisten virallisten kielten opettamisella taataan, että esimerkiksi suomenkielisessä kunnassa toimivalla sairaanhoitajalla on vapaus valita asuin- ja työpaikkansa ilman kieliesteitä. Jos ruotsinkielisessä kunnassa vapautuu virka, hänellä on oikeus hakea sitä. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

”Molempien kotimaisten virallisten kielten opettamisella taataan, että esimerkiksi suomenkielisessä kunnassa toimivalla sairaanhoitajalla on vapaus valita asuin- ja työpaikkansa ilman kieliesteitä”

No mutta kun se ei takaa sitä.Etkö nyt millään ymmärrä.Molempien kielten opiskelu takaa ainoastaan sen,että sitä opiskelee ne jotka sitä haluavat.Pakko ei toimi ja piste.Jos ihminen haluaa muuttaa paikkakunnalle missä puhutaan ruotsia tai muuttaa Espanjaan niin kielen voi opiskella omatoimisesti tai koulussa omasta tahdostaan.Nykyinen järjestelmä ei lisää ihmisten ruotsinkielen taitoa kovinkaan paljon.Nyt tässä vain tuhlataan ihmisten aikaa ja resursseja,kun ihmiset menevät ruotsinkielen tunneille haistattelemaan ja pelleilemään ja kaikista kovin jätkä koulussa on se joka saa huonoimman numeron ruotsista ja puhuu ruotsia kaikista huonoimmin.

Ja se on valitettavaa. Mitä muuta voin sanoa? Tässä on kaksi näkemyseroa ja argumenttia, jotka poikkeavat toisistaan. Minä olen tätä mieltä ja sinä olet sitä mieltä. Ei tästä päästä tämän pitemmälle, näköjään.

Robert, mainitsit että ruotsia tarvitaan paljon, koska on palvelualoja ”joilla on tärkeää osata ruotsin kieltä”. Lisäksi annoit ymmärtää, että muita kieliä (esimerkiksi englantia, saksaa ja venäjää) ei tarvita niin paljon, koska ”suurin osa suomalaisista ei tule saamaan tointa tai virkaa, jossa tarvittaisiin ulkomaisia kieliä”.

Valitettavasti tosiasiat eivät tue noita väitteitä. Jo tänä päivänä ruotsia tarvitaan palvelualoilla varsin vähän, selvästi vähemmän kuin esimerkiksi englantia.

Eikä mikään viittaa siihen, että tilanne olisi tulevaisuudessa muuttumassa ruotsin eduksi – pikemminkin juuri päinvastoin. Eli jatkossa englannin, saksan, venäjän, ranskan ja muutamien hiukan eksoottisempienkin kielten tarve tulee yhä korostumaan, kun taas ruotsin merkitys on koko ajan vähenemässä.

Tähän suuntaan kehitys on mennyt jo kymmenien vuosien ajan, eikä näköpiirissä ole mitään sellaista tekijää, joka yhtäkkiä toisi tilanteeseen jonkin olennaisen muutoksen.

”Tavoitteita tekevät liittokokoukseen kokoontuvat 300 lukiolaista, jotka käyttävät 50 000 lahjapapereillaan leikkivän lukiolaisen ääntä.”

Miten tämä eroaa eduskunnastamme, jossa vain 200 käyttää yli viiden miljoonan ihmisen ääntä?

”Kaikki keskustelijat lienevät sitä mieltä, että jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä sen mukaan, mikä on hänen äidinkielensä.”

No ei todellakaan, sillä ajatuksen tasolla tuo on ihan sama asia kuin ampuisi tykillä kärpästä. Mitä tehdään siinä vaiheessa kun ruotsinkielisten määrä jatkaa vähenemistään ja vaikka venäläisten määrä nousee heidän ylitse? Tehdäänkö Venäjästä kolmas virallinen kieli ja laitetaan se pakolliseksi kaikille? Jos ei, niin miksi ei? Eivätkö venäjää äidinkielenään puhuvat suomalaiset olisi tasa-arvoisia ruotsalaisten kanssa?

Kaksikielisissä kunnissa pitäisi saada palvelua kummallakin kielellä, ruotsinkielisissä riittäisi ruotsi ja suomenkielisissä Suomi.

Pakkoruotsin aika on ohitse.

Ja jos valintatalon kassa puhuu pelkästään ruotsia, asiakkaan pitää joko tyytyä siihen tai vaihtaa kauppaa. Helppoa.

Timo; mainitsinpa hyvinkin, että ruotsia tarvitaan (mutten käyttänyt kyllä paljon -adjektiivia). Ja olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että Suomessa kotimaan julkisilla palvelualoilla tarvitaan ruotsin kieltä. Ja englantia tarvitsevat he, jotka tekevät työtä kansainvälisessä toimessa.

Sylvesteri123; eihän se eroa. Olenko todennut, että eduskunta sitten on toimiva ja hyvä organisaatio? Ruotsihan on virallinen kieli edelleenkin historiallisesta syystä. Ruotsinkielisiä suomalaisia on ollut täällä niin pitkään; venäläisiä ei.

Jos on valmis myöntämään,että nykyinen systeemi ei toimi ja myöntää sen tosiasian,että ihmiset eivät halua oppia ruotsia niin eikö silloin tälle systeemille eli pakkoruotsille tulisi tehdä jotain.Vaihtoehtona ei voi olla ihmisten pakottaminen johonkin ,vaan ruotsin kielen opiskelu on tehtävä vapaaehtoiseksi,Meillä on jo vuosikymmenten kokemus tästä pakkoruotsista ja siitä ei ole ollut juuri mitään hyötyä kenellekkään.Ne opiskelevat joita se kiinnostaa,muut sitä ei halua oppia ja heille ei sitä voi pakolla opettaa.

Historiallisista syistä vielä sen verran, että sekä Suomessa että muualla maailmassa on monia asioita, joita tehdään edelleen historiallisista syistä.

Mutta itse olen edelleen sitä mieltä, että toisen kotimaisen kielen opiskelun on säilyttävä pakollisena. Voi olla, että ihmiset eivät halua oppia ruotsia. Sen sijaan, että mietittäisiin hirveästi sen opettamisen lopetusta, voitaisiin miettiä, miten motivoida ihmiset opiskelemaan ruotsia.

Sen voin kertoa,että ruotsinkieli ei kiinnosta historiallisista syistä.Eli siitä vaan motivoimaan ihmisiä opiskelemaan kieltä.Onhan tässä jo nähty ihmisten motivaatio näiden vuosikymmenten aikana.Sitä motivaatiota lisäisi se jos se ei olisi PAKKO ,vaan kun ihminen tekee jotain omasta tahdostaan niin silloin saadaan aikaan parhaat lopputulokset.

Asiakaspalvelutyössä tarvitsin enemmän englantia kuin ruotsia (Savossa ja Hämeessä). Nykyään varmasti venäjä olisi kova sana.

Uskon, että vapaaehtoisellakin ruotsin opiskelulla riittäisi palveluita ruotsinkielisille. Opinnot ehtisi aloittaa myös ammattikoulussa. Peruskoulun opinnot tuntuvat haaskaukselta, kun amiksessa kielioppi aloitetataan lähes alusta.

Tärkeää on tietenkin työnantajan antama arvostus kielitaidolle ja tämän tuominen nuorten tietoisuuteen.

Suomi on laaja maa ja toivoisin, että huomiota kiinnitettäisiin eri ryhmien tarpeisiin, huolimatta siitä, onko heillä virallinen vähemmistöstatus.

Ai ai, nyt Robert syyllistyi juuri siihen ylimieliseen holhoavaan asenteeseen, josta suomenruotsalaisia etenkin takavuosikymmeninä monesti syytettiin.

Eli suomenkielisten alistaminen ja nöyryyttäminen yritetään tehdä oikeutetuksi väittämällä kaiken tapahtuvan suomenkielisten omaksi parhaaksi. Annetaan ymmärtää, että koska suomalaiset eivät – ainakaan vielä nuoremmalla iällä – ymmärrä omaa parastaan, on heidän oman etunsa kannalta parasta, että heidät pannaan opiskelemaan ruotsia. Näin he sitten pystyvät aikuisina hakemaan töitä sellaisista paikoista, joissa edellytetään ruotsin osaamista…

Paitsi että tuollainen perustelu on aika loukkaava, se ei ole edes kovin totuudenmukainen. Siinä kun annetaan epärealistisen ihannoiva kuva koulun ruotsinopetuksen tehosta – ja niin ikään epärealistisesti annetaan ymmärtää, että ruotsinkielinen työnantaja muka laittaisi suomen- ja ruotsinkielisen työnhakijan samalle viivalle rekrytointia tehdessään.

Robert, mainitsit että Suomessa kotimaan julkisilla palvelualoilla tarvitaan ruotsin kieltä; ja englantia tarvitsevat he, jotka tekevät työtä kansainvälisessä toimessa. Näin väittäessäsi syyllistyt melkoiseen vääristelyyn ja asioiden yksinkertaistamiseen.

Ensinnäkin tiputit palveluista ei-julkisen puolen kokonaan pois! Nimenomaan ei-julkisella puolella englannin tarve on huomattavasti suurempi kuin ruotsin tarve.

Lisäksi julkisella sektorillakaan ruotsin tarve ei ole läheskään niin suuri kuin annoit ymmärtää. Vain pieni vähemmistö julkisen sektorin palveluammateissa työskentelevistä tarvitsee työssään ruotsin kieltä. Selvä enemmistö ei tarvitse ruotsia – eikä edes osaa sitä.

Onhan se harmi, jos ei ruotsin kieli kiinnosta historiallisista syistäkään. Arvioin myös Timo Rauniota vanhemmaksi, ainakin peruskouluikänsä ohittaneeksi, keskustelijaksi. Kuinka tuoretta on tietosi peruskoulun ruotsinopetuksen tehosta? Ja sepäs vasta vakavaa onkin, jos ruotsinkielinen MUTTA suomalainen työnantaja ei laita suomen- ja ruotsinkielisiä työnhakijoita samoille viivoille. Onhan tässä silloin ruotsinkielisilläkin itsetutkiskelun paikka.

Kiitän kaikkia lukijoita mielipiteistä, jotka ovat antaneet myös minulle ajattelemisen aihetta. Toivon jatkossa kuulevani myös muita mielipiteitänne Megafoni -blogissamme.

Timo, näin mainitsin. Yksinkertaistin toki asioita, mutten vääristele niitä. Ei-julkisella puolella englannin tarve on huomattavasti suurempi, tottakai. Julkisella puolella tulee kuitenkin olemaan työpaikkoja enemmän avoinna ja opiskelijoiden on varmasti luonnollista suunnata silloin sinne.

Ruotsin kieltä tarvitaan julkisella sektorilla, ilman muuta. Ainakin valmius sen osaamiseen on pelkkää plussaa työnantajien silmissä.

Heh, ehkä paras oli Sundmanin heitto siitä, että minua suomenkielistä ei valintamyymälässä suostuttaisi palvelemaan kuin ruotsiksi. Taitaisipa kauppiaani aika pikaisesti hankkiutua eroon sellaisesta työntekijästä. Jos kauppias ei hankkiutuisi, minä menisin viereiseen kauppaan. Ahvenanmaalla taas pidän itsestäänselvyytenä, että saan palvelua vain joko ruotsiksi tai englanniksi enkä edes yritä suomea.

Peruskoulun ruotsinopetuksen tehosta minulla on työni puolesta aika tuoretta tietoa. Voin sanoa, että sitä oikeasti oppivat vain ne, jotka ilman pakkoakin valitsisivat. Lukiolaisista se parempi puolisko oikeasti osaa ruotsia, amiksista tuskin kukaan. Tällä hetkellä pakko on suurin ruotsin oppimisen este. Jos ruotsi on niin tarpeellinen, kuin usein sanotaan, markkinamekanismi pitää huolen siitä, että sen osaajia löytyy. Jos pakkoa ei ole, sama markkinamekanismi pääsee myös kannustamaan esim. venäjänopiskeluun.

Kyllähän ne ruotsintunnit välillä vähän uuvuttavia ovat, mutta mielestäni se, että valtaväestö opiskelee vähemmistön kieltä on osoitus siitä, että vähemmistöä (ainakin lainsäädännön tasolla) kunnioitetaan. Vai olemmeko oikeasti niin laiskoja, että muutama tunti viikossa lisää vapaa-aikaa menee kokonaisen kielivähemmistön oikeuksien edelle?

En tiedä muista, mutta itse en ainakaan haluisi asua Suomessa, jossa vain suomenkielisellä väestöllä olisi koko maassa kattavat palvelut, ja jossa suomen- ja ruotsinkieliset olisivat täysin etääntyneet toisistaan malliin Belgia.

Suomalaisten nuorten huono ruotsinosaamisen taso selittyy mielestäni paitsi huonolla asenteella, niin myös sillä, että opetusmateriaali on lähes poikkeuksetta muita kieliä huonompaa. Esimerkiksi lukion ainoassa pitkän ruotsin kirjasarjassa tekstit ovat todella tylsiä, sanasto on kehno ja kirjassa ei lainkaan oikeita kuvia. Voiko olettaa, että lukiolaisia kiinnostaa jos kirjassa on tyyliin kappale ruotsalaisesta laulajasta mutta ei kuvaa tai biisinäytettä?

Koululaisten pitäisi mielestäni oppia myös lisää saamelaisista. Joo kyllähän yläasteella jossain uskonnonkirjan kymmenen rivin kappaleessa kerrotaan saamelaisista hieman ja viereeen on ehkä laiskäisty kuva tummatukkaisesta pojasta neljäntuulenlakki päässä mutta miksei vaikka viimeistään lukiossa voisi olla muutama pakollinen kurssi saamelaisesta kulttuurista ja vähän eniten puhuttua saamen kieltä? Mielestäni on tajutonta, että ihmiset matkuvasta Japanista asti Lappiin ja esittelemme heille ylpeänä kulttuuria, josta edes itsellämme ei oikeastaan ole mitään käsitystä.

Onko sillä loppujen lopuksi väliä, tarvitseeko ruotsia tai vaikka saamea tulevaisuudessa? Eikö tärkeämpää ole se, että tuntee edes hieman toisen kieliryhmän kieltä ja kulttuuria, samassa maassa kun nyt asumme?

Olen samoilla linjoilla kukkahattutädin kanssa. Mikäli olisin ruotsinkielinen, en haluaisi asua täällä, jos en saisi palvelua omalla kielelläni. Maamme on kuitenkin kaksikielinen, eikä se siitä muuksi muutu.

Paljon on kiinni asenteesta. Omat ruotsin- ja englanninkirjani olivat lukiossa yhtä (epä)kiinnostavia, mutta opettajat osasivat asiansa ja opettivat innostuneesti. Ne, joilla oli asenne kunnossa ja halua oppia, ne myös oppivat.

Aliseelle: Jutun ydin löytyy viimeisestä virkkeestäsi. Positiivista asennetta ja halua oppia, ei saada pakolla aikaiseksi.

Olen kyllä jokseenkin samaa kuin eri mieltä sinun kanssasi! Minusta Lukiolaisten liiton syyllistäminen asiassa ei ole oikein. Tietääkseni et ole vielä lukiolainen, ja siksi et varmaankaan tiedä vielä kaikkia eri momentteja asiasta. Joskin kyllä en minäkään.

Lukiolaisten liiton liittokokouksen edustajat ovat tietääkseni oppilaskunnnan puheenjohtajia. Ainakin näin meidän koulumme lukiossa. Oppilaskunnan puheenjohtaja on valittu ensin oppilaskunnan vaaleissa, sitten muodostuneen oppilaskunnan hallituksen sisältä. Vaikka olen samaa mieltä siitä, että Lukiolaisuudelle on turha antaa vain yhtä ääntä, niin tämä edustuksellisuus liittokokouksessa on minusta täysin kykevä tekemään linjapäätöksiä. Jokaisella on oikeus irtisanoutua linjasta, ja liitosta, jos haluaa!

Pakkoruotsista: minusta se pitäis poistaa. Suomenrutosalaisilla on oikeus kulttuuriinsa ja kieleensä, mutta myös suomalaisilla vastaavasti. Pakkoruotsin opiskelu suomenkielisenä ei hyödytä yhtään niin paljon suomenkielistä kuin suomenkielen opiskelu ruotsinkielisenä. Sen takia, jo kielellisen demokratian mukaisesti, suomenkielisille pitäisi antaa mahdollisuus opiskella muuta kieltä kuin ruotsia. Heillä on oikeus vastaavanlaatuiseen hyötyyn.

Näitä luetaan juuri nyt