Nuorilla kesätyöt ovat kiven takana

Huomenna, lauantaina on se aika, kun viimeisetkin koulut kaikkialla Suomessa päättävät lukukautensa ja oppilaat pääsevät kirmaamaan kesälaitumille. Nuorten mieliä tosin painaa se, että kesäksi ei ole töitä. Helsingin Sanomien mukaan koulujen loppuminen lisää nuorisotyöttömyyttä entisestään.

Nyt olisi korkea aika palkata nuoria töihin, sillä suuret ikäluokat vetäytyvät eläkkeelle ja työvoimasta on pulaa. Tästä huolimatta nuoria ei haluta ottaa töihin, sillä yritykset haluavat säästää kuluissaan vedoten kansainväliseen finanssikriisiin.

Aloitin elämäni ensimmäisen kesätyöhaun jo maaliskuussa, mutta olen skeptinen paikan saamisen suhteen. Olen saanut tähän mennessä kutsun yhteen haastatteluun. Itse voisin työskennellä kesällä esimerkiksi marjanpoimijana, puhelinmyynnissä, hampurilaisravintolan kassalla, jäätelön myyjänä, toimistossa kahvinkeittäjänä, lehtien jakajana tai vaikkapa puistojen siivoojana. Jos jollekin lukijalle tulee mieleen joku homma, jossa voisin auttaa, voisin harkita sitäkin.

Meitä nuoria kutsutaan usein pullamössösukupolveksi, joka vain laiskottelee eikä tee elämällään mitään. Tämä käsite on 80-luvulta ja nykyään nuoret hakevat innokkaasti töitä. Kesätyön saaminen on meille tärkeää, koska se tarjoaa arvokasta kokemusta työelämästä ja antaa eväitä tulevaisuuteen. Työ opettaa myös tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Työnantajilta vaaditaan toki uskallusta ottaa nuoria töihin. Varsinkin, jos kyseessä on työnhakija, jolla on työtä hankaloittava vamma tai sairaus. Esimerkiksi itse olen näkövammainen. Sen ei pitäisi kuitenkaan estää työn saamista, suvaitsevaisuuden nimissä. Työnantaja hyötyy nuoren palkkaamisesta saamalla alaisekseen ahkeran ja innokkaan, sekä myös motivoituneen työntekijän. Nuorissa kun on yleensä vielä enemmän intoa kuin vanhemmassa sukupolvessa.