Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Mitä vaaleissa ei luvata, mutta pannaan silti toteen?

Ina Mikkola
Blogit Megafoni 13.4.2011 21:59

Näin vaalien alla lupaillaan paljon. Samalla myös pohditaan, mitkä lupaukset toteutuivat viime vaalikaudella.

Pohdinta jää kuitenkin vajavaiseksi, koska harva jaksaa oikeasti perehtyä vanhoihin vaaliohjelmiin yksitellen ja selata jokaisen eduskunnan tekemän päätöksen ja etsiä vielä näiden risteämiskohdat. Monta näiden vaalien vaaliohjelmaa lukeneena voin kertoa, että se on raskas työ tehdä ”huvikseen” kaiken muun ohessa.

Toivoisin, että joku kuitenkin tekisi niin ja julkaisisi joka vaalikauden jälkeen tai puolivälissä selkeän ranskalaisilla viivoilla tehdyn koosteen. Näin saisimme tietoomme lupaus-toteutus -periaatteella, mitä on päätetty ja ennen kaikkea, kuka on päättänyt.

Mielenkiintoisinta mielestäni ei kuitenkaan ole se, mitkä lupaukset pidetään ja mitkä ei. Mielenkiintoisimpia ovat ne päätökset, joita kukaan ei lupaa, mutta ne pannaan silti toteen. Ne lupaukset ovat sellaisia, joita ei kehtaa sanoa ääneen vaalien alla.

Taannoinen alle 25 -vuotiaiden toimeentulotuen leikkaus on siitä hyvä esimerkki. Yksikään puolue ei varmastikaan luvannut vaalijulisteessaan seuraavaa:

”Leikataan toimeentulotukea” tai ”Otetaan massit pois niitä eniten tarvitsevilta”. Oikeudenmukaisuutta kyllä luvattiin ja tasa-arvoa.

Etenkin kokoomuslaiset olivat tämän leikkauksen kannalla. Nyt näiden päätösten jälkeen muun muassa peruspalveluministeri Paula Risikolla on pokkaa sanoa, että Kokoomusta tarvitaan ”Vähäosaisten puolustamiseen.”

Vaikka kyseisen ehdotuksen kohdalla opposition lisäksi myös hallituksessa oli vastustusta, kertoo lain päätös myös siitä, kenellä valtaa todellisuudessa on.

Ei pidä yksinkertaistaa päätöksentekoa sillä tavalla, että on oikeus syyttää jokaista puoluetta siitä, että lupaukset eivät pitäneet. Pienimmillä puolueilla kuin ei ole todellista valtaa pitää lupauksiaan.

Otetaan esimerkiksi Piraattipuolue tai Kommunistit. Jos Piraattipuolueesta pääsee kaksi edustajaa eduskuntaan ja Kommunisteilta yksi, ei heillä ole todellista valtaa. Ei sitä valtaa ole liioin Vasemmistoliitolla tai RKP:lläkään. Voiko heitä syyttää siitä, että lupaukset eivät toteutuneet? Voi varmasti osittain, mutta ei todellakaan samoissa mittakaavoissa kuin suurempia puolueita.

Pitää myös punnita suurten puolueiden keskinäinen suhde. Jos yksi on alakynnessä, voiko sitä pistää niin suurelle tilille? Sitten on vielä erikseen hallitus ja oppositio. Hallitus on se, joka on vastuussa enemmän. Suuremmilta puolueilta voi ja pitääkin vaatia enemmän.

Suomessa hallitsee puolueiden edustajien enemmistön ääni. Enemmistö tilille ja etenkin puhumaan suoraan: Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten tulee olla todella vastuusta lupauksistaan ja tavoitteistaan. Ne tulee kirjata ylös nyt ja katsoa, mikä on tilanne vuonna 2015.

Ina Mikkola

Keskustelu

Ei Suomessa ole mitään demokratiaa, monet vain luulevat että on. Jonkilainen orastava pilke demokratiasta on tullut näkyviin persujen myötä, olipa puolueesta mitä mieltä hyvänsä. Nämä vaalit ovat olleet suurimmalta osin pelkkää persujen mollaamista ja mustamaalaamista, mikähän niissä persuissa pelottaa mediaa, eliittiä ja muita puolueita.

Haha, eikös persut itse syyllisty mustamaalaamiseen!!?

”Taannoinen alle 25 -vuotiaiden toimeentulotuen leikkaus on siitä hyvä esimerkki.”

Hyvä esimerkki todella, kuin muistetaan että se ei kohdistu kaikkiin, vaan niihin, joille ei koulu ole maittanut. Tarkoitus on tehdä ”ei mun tartte, fattasta saa aina massii” -prekaarielämästä hieman vähemmän houkuttelevaa.

Kannattaa myös huomioida se mikä luvattiin, ja mitä EI pantu toteen: RKP:n vaaliohjelman kenties keskeisin asia oli pakkoruotsin opetuksen aikaistaminen alakouluissa. Tästä Wallin puhui jo viime vaalikauden aikana.

Huolimatta kaikenlaisten svenska-nu verkostojen, OPH:n manipuloidusta pääjohtajan, Lipposen etc painostamisesta ei tämä uskomattoman röyhkeä ja epädemokraattinen toimenpide mennyt lävitse, kiitos viime metreillä heränneen vastuuntuntoisten suomalaisten politiikkojen kannanoton.

Tästä ovat kiitollisia sadat tuhannet suomalaiset koululaiset ja heidän vanhempansa, sekä koululaitoksen opettajatkin.

”Koulutuksesta kieltäytyvältä nuorelta voidaan leikata toimeentulotukea. Eduskunta on hyväksynyt kiistaa herättäneen lainmuutoksen. Päätös syntyi äänin 100-68. Tyhjää äänesti kaksi kansanedustajaa.

Lainmuutoksen tavoitteena on patistella nuoria koulutukseen, edistää heidän omatoimisuuttaan ja estää syrjäytymistä.”

Leikkaus koski siis vain nuoria, joka näyttävät yhteiskunnalle keskisormea. Täysin oikea ratkaisu.
-Ei kai tukia makseta jengille, joka näyttää keskisormea koulutukselle.

Suomessa todellinen valta on nelikannalla.

Ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja näitä perustuslain, eurooppaoikeuden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen vastaisia lakimuutoksia ei uskaltanut kukaan päätöksiä tehnyt kansanedustaja tunnustaa. Muisti pätki pahasti.

Nyt ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja valtapuolueiden ehdokkailta on hävinnyt kokonaan halu puhua isoksi revenneistä epäkohdista. Suomen ihmisoikeustilanne, se todellinen, saa jopa sdp:n puoluesihteerinä toimineen Ulpu Iivarin luikkimaan karkuun.

Oikeusministeripuolueen vihreiden ehdokas sentää uskalsi tunnustaa, että valta on tässä alueessa työmarkkinajärjestöillä! EI eduskunnalla.

Seuraavissa konkreettisissa hallituksen esityksissä ja niistä nelikannassa voimaan saatetussa lainsäädännössä vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa vahvistettiin eduskunnassa vuosina 2003 – 2007 entisestään.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimi sdp:n kansanedustaja Valto Koski. Lakivaliokunnan puheenjohtajana toimi nykyinen oikeusministeri vihreiden Tuija Brax. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana toimi kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi.

Ranskalaisin viivoin kaikkein merkittävimmät käytännön vaikutukset:

1. HE 62/2004 – Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d §:n muuttamisesta

– vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin.
– hoitava lääkäri antaa lausuntonsa vakuuttaen antamansa tiedot omatuntonsa ja kunniansa kautta oikeiksi.
– vakuutuslääkäri voi hylätä hoitavan lääkärin lausunnossa esittämät löydökset lyhimmillään sanalla ”ei”.

2. HE 47/2005 (HE 155/2003) – Hallituksen esitys toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisestä

– tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli vakuutusyhtiön kouluttama vakuutuslääkäri.

3. HE 91/2006 – Hallituksen esitys työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

– työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsenenä voi toimia vain toisen tuomioistuinkäsittelyn osapuolen eli työeläkeyhtiön tai – laitoksen kouluttama vakuutuslääkäri.

4. HE 12/2006 – Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

– koskee mm. koko vakuutusoikeudellista erityistuomioistuinjärjestelmää.
– vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja siten perustelut ovat 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisia myös asianomaiselta itseltään.
– valtaosassa vakuutusasioista pääpaino on lääketieteellisten seikkojen selvittelyssä.
– vakuutusoikeudellinen tuomioistuinkäsittely tapahtuu suljetusti ja kirjallisesti.

Lisätietoa linkistä:
http://suomi2017.wordpress.com/2011/04/02/hyvia-uutisia-numero-25/

– Tieto kulkekoot, aurinko paistakoot ja Suomen sisäiset Berliinin muurit murtukoot!-

Perehtynyttä ja rakentavaa ajattelua selkeään kirjoitusasuun puettuna. Hienoa!

Maxim:
Miksi koulumaailman pitäisi kutsua luovaa ja vapaatahtoista nuorta? Täynnä kilpailuhenkeä, ahdistusta, auktoriteettejä, ammuskelijoita ja pahaa ruokaa.

Koulumaailman ja leipätyön ulkopuolella elävä, esimerkiksi toimeentulotuella (=pieni raha) välttämät menonsa maksava voi ”hyödyttää” yhteiskuntaa tuotteliaasti muun muassa luomalla itsestään ehjän ja sivistyneen kansalaisen rauhallisella elämänrytmillään ja materiaalisesti askeettista elämtapaa kunnioittaen.

Parhaassa tapauksessa syntyy ”sieluntuotteita”. Oli se musiikkia, kuvataidetta, tekstejä, videoteoksia tai vain ajatuksia, se on tärkeää lannoitusta kuihtuvalle yhteiskunnalle.

Syrjäytynyt? Ei, vaan vapaa ja onnellinen.

Paula Risikko ja Psykoomus – puolue klovneiksi megamarkettiin!

Vaalilupaus on sana, joka joutaisi tyystin poitettavaksi käytöstä. Lupaukset voivat koskea vain tilannetta, jossa puolue saa 101 kansanedustajaa, mitä Suomessa ei ole tapahtunut vuoden 1916 jälkeen. Pitäisi puhua vaalitavoitteista, koska toteutunut politiikka on aina keskenään ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittelusta syntynyt, useimmiten melko laiha kompromissi.

Jotkut ovat nuorten toimeentulotuen leikkauksesta sitä mieltä, että se on ihan oikein.

Käytännössä kunnan sosiaalitoimi tuskin tekee muuta, kuin kaavamaisesti leikkaa tuen, selvittämättä nuoren tilannetta. Se oli hirviömäinen laki (Lex Soini), samaan aikaa, kun rikkaille on jaettu rahaa roppakaupalla.

Huvittavaa on se, että ollaan niin varmoja siitä, että kyse ei ole oppimishäiriöistä, rikkinäisessä perheessä ilman minkkäänlaista aikuisten tukea elävistä nuorista, päihdeongelmasta (juu laiskuutta).

Olen itse suht varakast ja hyvätuloinen, mutta ei se ole minullesaanut aikaan vihan tunnetta köyhiä ja pulassa olevia kohtaan.

Näitä luetaan juuri nyt