Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Mitä on kiltteys?

Alma Smolander
Blogit Megafoni 8.11.2011 13:55

Olen jo muutaman kerran törmännyt netissä lauseeseen ”kiltti ihminen pilaa mahdollisuutensa.” Kiltteys on saanut tässä virkkeessä erittäin kielteisen sävyn, mitä se ei mielestäni ansaitse. Lempeyttä ja ystävällisyyttä pidetään hyveinä ja eivätkös ne kuulostakin aivan kiltin ihmisen ominaisuuksilta. Mistä kiltteyden huonoksi muuttunut sointu johtuu?

Tänä päivänä mahdottomuuksiin ajettu kilpailuhenki ajaa ihmisiä ylimielisyyteen. Näkyvyys ja valta ovat nykypäivän hyveitä. Muiden heikkouksien löytäminen on älykkyyttä ja niihin tarttuminen on tie menestykseen ja suosioon.

Kiltteyttä ja ystävällisyyttä pidetään naiivina ja lyhytnäköisyytenä. Olen jopa lukenut artikkelin ihmisistä, jotka ovat ”sairastuneet kiltteyteen.”

Mitä kiltteys todellisuudessa on? Löysin netistä kiltteydelle määritelmät ”läsnä oleva, empaattinen, epäitsekäs, avoin, ystävällinen, antelias, hyvätapainen, kohtelias, mukava, suvaitsevainen, muita arvostava ja kuunteleva.” Mahtaako ihmistä, joka omaa nämä kaikki adjektiivit edes olla olemassa?

Kiltteys voidaan mielestäni määritellä monella tapaa. Voi olla kiltti yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan tasolla. Kiltteyttä on myös nähdä muiden tarpeiden lisäksi omat tarpeensa ja tunteensa eikä pitää itseään alempiarvoisena. Täytyy osata olla kiltti itselleen. Tällainen ihminen osaa tuoda omat mielipiteensä esille ja samalla kunnioittaa muita.

Kiltteys ei ole epäkypsyyttä, tyhmyyttä, heikkoutta, alistumista tai helpoimman reitin valitsemista.
Mielestäni kiltteys on viisautta suoriutua arjesta nostamatta omaa asemaansa muita halventamalla ja alistamalla. Tällaisissa tilanteissa kiltti henkilö joutuu aina ajattelemaan astetta pidemmälle kuin muut. Ja juuri se on tärkeä tekijä matkalla menestykseen.

En silti väitä, että kiltteys olisi muita arvokkaampi ominaisuus vaan yksi luonteenpiirre muiden joukossa, jossa siinäkin on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.

Tietynlaista kiltteyttä löytyy kaikilta, eikä tämä moraali koske vain ihmistä. Luonnossa eläimet auttavat heikompaa yksilöä ja jakavat saadun ruuan.

Haluavatko ihmiset nykyään itsensä miellettävän kiltiksi, jos yleistynyt käsitys killtteydestä on negatiivinen? Millaisena henkilönä kiltti ihminen nähdään? Määritelläänkö ihmisen kiltteys tekojen vai olemuksen perusteella? Kiltteys ei ehkä kuulosta kaikkein näyttävimmältä adjektiivilta, mutta se onkin jotain suurempaa. Kiltteyttä voi olla vaikea määritellä ja sen vastakohtaa lähes mahdotonta keksiä.

Kiltteys on ominaisuus jota ihmiset tarvitsevat enemmän. Se on hieno asia, joka vaatii viisautta ja rohkeutta, mutta voi olla joskus helpoinkin ratkaisu. Kiltteyttä pitäisi arvostaa enemmän, sillä sen avulla voidaan vielä luoda jotain uutta ja arvokasta.

Alma Smolander

Keskustelu

Näin miehenä olen kokenut, että ystävällisyyteni ja kohteliaisuuteni sekä hyvät käytöstavat tulkitaan aivan väärin. Tälläistä ihmistä pidetään suurinpiirtein luuserina jolta puuttuu itsetunto. Käyttäytymällä kuin ylimielinen kusipää joka ei piittaa kenestäkään, niin saa osakseen enemmän kunnioitusta naisten ja miesten keskuudessa.

Yhteiskunta ja ihmiset eivät arvosta hyvätapaisia, kohteliaita ja ystävällisiä ihmisiä millään tasolla.

Kovassa yritysmaailmassa rauhallisemman, ystävällisemmän ja joustavamman yksilön mielipide on yhtä vaikuttava kuin kärpäsen pieru saharassa. Johtotasolle ei pääse etenemään ilman omaa rahaa tai ilkeitä, itsekkäitä toimintametodeja ja selkäänpuukotustaitoja. Koska samanmieliset ja -aatteiset jyrät miehittävät valtahierarkian huipun, niin asiat junnaavat samaan tapaan kuin aina ennenkin, eikä mitään merkittävää kehitystä oikeasti tapahdu. Bisnesohjukset nuijivat kyynärpäillään hyvätapaisemmat yksilöt kuoliaaksi. Sitten nuo ’kilttimykset’ pannaan vielä maksamaan omat hautauskulunsa.

Niin, mielenkiintoista tosiaan. Lempeyttä ja ystävällisyyttä luulisi pidettävän hyveinä, mistä kielii tutkimustulokset suomalaisten ja laajemminkin maailman ihmisten tärkeimpinä pitämistä arvoista.

Mainitsemasi kiltteyden määritelmä pitää sisällään Schwartzin arvotypologiassa lähinnä hyväntahtoisuus- ja universalismiarvoja. Nämä ovat pysyvästi pitäneet paikkaansa tärkeysjärjestysten kärjessä – ihmiset siis kokevat nämä tärkeämmiksi, kuin esimerkiksi suoriutumisarvot (mm. kunnianhimo, vaikutusvalta, menestys).

Onkin hyvä pohtia miksi ihmisten tärkeimpinä pitämien arvojen ilmaiseminen näyttäytyy monesti jotenkin huonossa valossa, ikään kuin pois sulkien mahdollisuuden menestyä samaan aikaan.

Schwartzin teoriasta: http://segr-did2.fmag.unict.it/Allegati/convegno%207-8-10-05/Schwartzpaper.pdf

Kiltteys on typeryyttä ja vastuunpakoilua jos se ei yhdisty jämäkkyyteen.

Kiitos Alma hyvästä kirjoituksesta.

Voisimmeko ajatella asiaa niin päin että, kiltteys vaatii suurta rohkeutta ja luonteenlujuutta. On liian helppoa heittäytyä kovaksi muiden kovettuneiden joukkoon. Sanalla ”kiltti” on ehkä huono kaiku, mutta miltä kuulostaisi reilu?

Dalai Lama on sanonut, että jos hän saisi opettaa yhden asian lapsilleen, se olisi ”kindness”, joka kääntyy ystävällisyydeksi, kiltteydeksi.

Kiltteyden yhdistäminen ensimmäisenä typeryyteen osoittaa hengen köyhyyttä. Oliko Erkille tarpeeksi jämäkkä määrittely?

Suomalaiset johtajat yrityksissä ja yhteisöissä toimivat kuin kapiaiset kenttäsulkeisissa. Kumma kyllä, jotkut akat osaavat olla kaikkein pahimpia pomottajia. Ole siinä työyhteisössä sitten kiltisti simputtajien, nipojen nuoleskelijoiden ja kyynärpääkiipijöiden keskellä, jos pomokin on kuin seinästä revitty.
Onneksi on toisenlaisiakin pomoja ja työkavereita, tosin harvassa. Kiltteys on sitä, että ottaa huomioon toiset ihmiset mielipiteineen. Ystävällisyys ja myötätunto ovat ihmisen parhaita ominaisuuksia, mutta harvemmin niitä käytännössä arvostetaan, eikä koskaan vaadita. Kiltteyttä pidetään heikkouden osoituksena, vaikka se on sisäisesti vahvan ihmisen ominaisuus.

Kiltteyden voi myos tulkita olevan kyseenalaistamattomuutta, kuten kilteilla koulutytoilla. Silloin se voi kalahtaa omaan nilkkaan.

Kiltteys saa siunauksensa sen takana olevista vaikuttimista. Jos kiltteyttä ohjaa pyyteetön, täydessä tietoisuudessa toimiva lähimmäisenRakkaus, se siunaa antajan ja saajan. Jos taas kiltteyttä ohjaa syyllisyydentunnot ja tai ulkokultainen opittu tapakasvatus, siitä saattaa muodostua kirous kantajalleen.

Joskus on hyödyllistä osata myös toista kotimaista. Kiltti on ruotsiksi snäll. Tämän vastakohta on elak, joka parhaiten suomentuu sanalla ilkeä. Kiltti on siis ei-ilkeä ihminen. Eihän tämä merkitse mitään nynnyyttä tai matelevuutta, vaan on selvästi myönteinen ja yhteisöä rakentava ominaisuus. Olkaamme siis kilttejä toisillemme!

Näitä luetaan juuri nyt