Masennuksenhoito masentaa

Profiilikuva
Blogit Megafoni

Siitä on nyt hieman alle kaksi vuotta, kun ystäväni alkoi muuttua. Hänen arvosanansa laskivat, eikä hän enää viettänyt aikaa kavereidensa kanssa koulussa tai vapaa-ajalla.

Pian ystäväni sai masennusdiagnoosin, jota seurasi vuoden terapia. Vähän aikaa sitten hän kertoi, että on nykyisin masentuneempi kuin koskaan.

Suomessa on WHO:n selvityksen mukaan parempi terveydenhuolto kuin 165 maassa. Silti täällä kuolee joka vuosi oman käden kautta yli sata alle 24-vuotiasta. WHO:n mukaan suomalaisten 15-24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on maailman toiseksi korkein.

Eivätkö jo nämä tilastot kerro, että jotain on pahasti pielessä?

Kun ystäväni päätyi masennuksen alkuvaiheessa terveydenhoitajalle, käski tämä ensitöikseen ystävääni ottamaan vaatteet pois. Sitten terveydenhoitaja mittaili hänen viiltelyarpiaan viivoittimellaan.

Kaikki lääkärit, joiden luona ystäväni kävi, sanoivat ensin, että heillä on vaitiolovelvollisuus. Tämän jälkeen kertoivat ystäväni vanhemmille kaiken.

Ystävästäni tuntui, että edes kuuntelemisen ja ymmärtämisen sijaan häneltä riistettiin heti kaikki yksityisyys. Koko hoitokierre päätyikin lopulta siihen, että ystäväni valehteli olevansa kunnossa päästäkseen pois.

Suomalaisessa terveydenhuollossa on paljon asiantuntemusta, mutta vähän empatiaa. Alan koulutuksessa tulisikin korostaa nykyistä enemmän mielenterveyshäiriöisen nuoren kohtaamista ja käsittelyä.

Masennus tuhoaa ihmisen käsityksen maailmasta ja elämästä. Sen vakavuutta on vaikea käsittää, jos sitä ei ole kokenut itse.

Moni terveydenhuoltoalan työntekijä vähättelee masentuneen ongelmia, eikä tahdo uskoa, ettei tämä vain kerjää huomiota. Olen varma, että tällaisen suhtautumisen välttäminen säästäisi kymmeniä ihmishenkiä ja parantaisi satojen masentuneiden elämää.

Ystävälleni kävi niin huonosti, ettei hän hoidon läpikäyneenä usko koskaan parantuvansa. Tuhansilla muilla on vielä mahdollisuus.