Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Maahanmuuttajakiintiöt – toivo vai turmio?

Sasu Ölander
Blogit Megafoni 29.10.2011 06:34

Pääkaupunkiseudun vanhemmat (HS, 20.10.2011) kannattavat maahanmuuttajakiintiöitä kouluihin. Puoluekartalla vain vihreät vastustavat kiintiöitä. Muissa puolueissa enemmistö kannattaa kiintiöitä tai mielipiteet eriävät puolueen sisällä. Vanhemmat toivovat, että kouluissa olisi kantasuomalaisenemmistö. Ideaa perustellaan maahanmuuttajien häiriökäyttäytymisellä ja suomen kielen oppimisvaikeuksilla.

Pelkojen takana on mielestäni usko siitä, että kantasuomalaislapset oppisivat vääränlaisia arvoja ja käyttäytymisnormeja maahanmuuttajilta. Vaikka unohtaisimme mitä nämä ”negatiiviset maahanmuuttajavaikutteet” todella tarkoittavat ja keistä nyt oikeasti puhutaan, niin ajaudumme silti kysymykseen ”ovatko kiintiöt suvaitsevaisuuden osoitus vai ei ja mitä ne voisivat tarkoittaa käytännössä?”

Jos maahanmuuttajakiintiöt suunnataan lähiöihin, niin vaarana on apartheid -rakenteiden synty. Kiintiöt voisivat ohjata maahanmuuttajaperheet muuttamaan vain tietyille asuinalueille. Toiminta rikkoisi vapautta valita asuinpaikka ja se näyttäisi vihreää valoa ghettoutumiselle, jota niin monet liberaalit pelkäävät. Toiminta varmistaisi sen, että kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat eläisivät aivan eri todellisuuksissa.

Keskittäminen voisi auttaa pienentämään opetuskuluja. Jos maahanmuuttajat keskitettäisiin tietyille alueille, niin mahdollinen tukirahoituksen suuntaaminen helpottuisi. Samalla kaikenlaisen opinnollisen tuen koordinointi olisi tehokkaampaa. Myös opetusta ja sen tuloksia olisi helppo tarkkailla.

Voisimme myös levitellä maahanmuuttajia tasaisesti ympäri kuntaa. Silloin ongelmana olisi kuljetus. Maahanmuuttajalapsia pitäisi kuskata kaukana oleviin kouluihin. Se kasvattaisi kunnan kuluja entisestään. Nykyisten periaatteiden mukaan oppilaan on saatava peruskouluopetusta lähikoulussa. Yhteiskuntarauhan nimissä idea voisi silti olla ihan hyvä. Jos kykenisimme totuttamaan nuoret eri kulttuureihin, niin suvaitsevaisuus voisi lisääntyä. Rahallisesti idea voisi tulla kalliiksi, kun pitää järjestää kaikkiin kunnan kouluihin valmius ottaa vastaan maahanmuuttajia.

Suurin ongelma ei ole oikeastaan toteutustavan tutkistelussa, vaan siinä, millaisista määristä ja kriteereistä me olemme puhumassa. Mikä on oikea määrä maahanmuuttajia kouluissa? Kantasuomalaiset eivät halua maahanmuuttajaenemmistöisiä kouluja. Jos pyrimme rajoittamaan maahanmuuttajien määrää kouluissa tätä tavoitellen, niin luvut olisivat 40 % -1 %. Silloin kantasuomalaiset tuntisivat olevansa vallassa. Rajoite näkyisi suoraan asuinalueissa. Maahanmuuttajien pitäisi melkeinpä varata koulupaikka ennen, kuin he kykenisivät muuttamaan alueelle. Tällöin koulut voisivat tehokkaasti rakentaa muurin ei-toivotuille ihmisille. Syntyisi kaupunginosia, joita voisi melkein kutsua ”sundown Town-alueiksi”. Alueita, joihin saa käytännössä muuttaa vain tietty määrä maahanmuuttajia, jollei halua käyttää koulukuljetusta. Kiintiöt voivat ohjata oikeaan suuntaan, mutta ne eivät toimi, jos kantasuomalaiset ovat haluttomia elämään maahanmuuttajien kanssa.

Maahanmuuttajakiintiöiden kriteerit tulevat tuottamaan vaikeuksia. Me emme puhu nyt positiivisesta syrjinnästä, jossa kiintiöt tuovat positiivisia tuloksia. On suuri vaara, että tällä toiminnalla saadaan aikaiseksi enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Näin ollen asia joutuu oikeuskanslerin varmisteluun, jotta ei tapahtuisi perustuslain rikkomista tai syrjintää tiettyjä etnisiä ryhmiä kohtaan. Jos todellakin aikoisimme asettaa maahanmuuttajatittelin kiintiöön kuulumiskriteeriksi, niin se estäisi rikkaiden ja keskituloisten maahanmuuttajien vapaan asumispaikan valinnan. Köyhien kohdalla tämä ongelma on vähäisempi, koska heille suurella varmuudella osoitetaan asuinpaikka. Etenkin jos olet pakolainen. Voisimme asettaa kriteerin etnisyyteen tai kieleen, mutta silloin syrjinnänvaara olisi suurempi.

Kiintiöiden ongelma tulee esille silloin, kun ne eivät liity positiiviseen syrjintään. Positiivinen syrjintä perustuu paikoin juuri kiintiöihin. Niillä voimme nostaa sellaisia, jotka muuten eivät pääsisi rakenteellisen syrjinnän takia virkaan. Heti, kun alamme rajoittaa kiintiöillä ihmisiä, niin uimme vaarallisilla vesillä. Virtaukseen on helppo joutua, mutta vaikeampaa on päästä irti ja kallista olisi korjata vauriot.

Sasu Ölander

Keskustelu

Kuten HaMi aivan oikein totesi, ghettoutuminen on jo alkanut. Ja se että maahanmuuttajilla ei ole koulukiintiöitä kiihdyttää sitä.

Tämä johtuu siitä, että ihan normaalitkin, ei-ksenofobisesti suhtautuvat ihmiset alkavat epäillä saavatko heidän lapsensa sittenkään riittävän laadukasta opetusta jos suuri osa luokasta ei osaa edes opetuskieltä kunnolla.

Ghettoutuminen on noidankehä. Kun tarpeeksi maahanmuuttajia on alueella => alkuperäisväestö alkaa muuttamaan pois (”white flight” ilmiö) => asunnot halpenevat => maahanmuuttajia tulee lisää. Kun kerran lähtee käyntiin niin tätä ilmiötä ei voi enää pysäyttää.

Maahanmuuttaja-kiintiö kouluihin olisi saatava aikaan välittömästi.

Asian suhteen on helppo olla äärisuvaitsevainen, kunnes omat lapset sattuvat kouluun missä mikään ei enää toimi, kun opettajilta loppuu resurssit täysin kesken. Katsokaa muita maita, missä ghettoutuminen on päässyt valloilleen ja liberoikaa sitten uudestaan. Kiintiöt estäisivät yhtenä tekijänä juuri tätä kehitystä. Toki kiintiöt eivät ole yksinkertainen asia, mutta toivoisin jokaisen kiintiövastustajan saavan mahdollisuuden tutustua kouluihin, joissa asiat ovat jo lähteneet lapasesta.

”Kiintiöt voisivat ohjata maahanmuuttajaperheet muuttamaan vain tietyille asuinalueille. ”

Tämä laittaa epäilemään ainakin yhden maahanmuuttajan älyllistä kapasiteettia. Asiahan on ihan ala-aste logiikallakin pääteltävissä täsmälleen päinvastaiseksi! Omasta mielestäni ÄO<90 pitäisi päinvastoin keskittää kaikkien edun nimissä, ei suinkaan hajauttaa ;-)

Ölander: ”Jos maahanmuuttajakiintiöt suunnataan lähiöihin, niin vaarana on apartheid -rakenteiden synty. Kiintiöt voisivat ohjata maahanmuuttajaperheet muuttamaan vain tietyille asuinalueille. Toiminta rikkoisi vapautta valita asuinpaikka ja se näyttäisi vihreää valoa ghettoutumiselle, jota niin monet liberaalit pelkäävät. Toiminta varmistaisi sen, että kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat eläisivät aivan eri todellisuuksissa…

…Keskittäminen voisi auttaa pienentämään opetuskuluja. Jos maahanmuuttajat keskitettäisiin tietyille alueille, niin mahdollinen tukirahoituksen suuntaaminen helpottuisi…”

Tuhannen taalan kysymyshän on se, miten tämä toteutetaan, kun Helsingissäkin kaupungin vuokra-asunnot ovat itä- ja pohjois-Helsingissä? Tyhjää puhetta. Miten asutetaan maahanmuuttajia muille kuin halpa-alueille? Länsi-Helsingin yksityisomisteisille alueilleko? Ghettoutuminen on väistämätön ilmiö, jos nykyisenkaltaista politiikkaa jatketaan, koska asuntojakauma on erilaista eri puolin kaupunkia. Eivät Töölö tai Kaartinkaupunki ghettoudu, koska ei sieltä kukaan anna asuntoa Afrikan tai Aasian tulijoille, varsinkaan ”pakolaisille”. Köyhät menevät sinne, missä on halpaa ja väljemmät normit ja mistä saa halpoja tai kunnan asuntoja. Tämä pätee mamuihinkin.

Minusta maahanmuuttajat voivat hankkia asuntoja sieltä mistä haluavat, sitten kun on varaa hankkia se asunto kuten muillakin. Omalla rahalla.

Yritin netistä silmäillä jos oilisin löytänyt vuosi sitten näkemäni dokumentin ruotsalaisesta koulusta, jossa ei ole yhtäkään oppilasta, jonka molemmat vanhemmat olisivat ruotsalaisia. Ei ole mielestäni ihme, ettei kahden syntyperäisen ruotsalaisen lasta laiteta mielellään kyseiseen kouluun. En haluaisi, etää suomessa tilanne menee tähän..

Itse olen aina olut useamman maahanmuuttajan kanssa samalla luokalla. Joissakin luokissa maahanmuuttajia oli puolet, joillakin luokilla vain yksi. Mielestäni oman luokkani tilanne oli paras, maahanmuuttajat sulautuivat meihin muihin. Eniten maahanmuuttajia omaavassa luokassa oli selvästi kaksi isompaa porukkaa omine kielineen : maahanmuuttajat olivat keskenään ja perisuomalaiset keskenään. Tämä ei ollut mielestäni hyvä. Viimeisessä tapauksessa yksi maahanmuuttaja oli melko eristynyt.

Kiintiöiden ei mielestäni tarvitsisi olla vakio kaikkialla, mutta oli maahanmuuttajia koulussa kuinka paljon tahansa, tekisi hyvää että heitä jaettaisiin eri luokille. Milestäni tämä ei ole mitään syrjintää, sillä samalla tavoin tytöt ja pojat jaetaan suunnilleen tasan eri luokille.

Kenellä on rahaa voi turvata lastensa koulunkäynnin valitsemalla asuinpaikkansa kauaksi ns mamu-alueista. Nyt ovat ne vanhemmat (alempi keskiluokks. nd duunarit) alkaneet vaatia kiintiöitä lastensa edun takia, koska heidän osaltaan on alkanut realisoitua holtittoman maahanmuuton seuraukset niiden koulujen levottomuuksina joissa mamujen määrä on ylittänyt ns kriittisen rajan.

Tämä on täysin yleismaailmallinen ilmiö, kiitos RKP:n /Thoorsin olemme päässeet siitä nyt täälläkin nauttimaan..

täälläkin se kummittelee, se astrid-tädin haamu. nimimerkki ”realisti” taisi unohtaa, että nykyään maahanmuuttoasioista vastaa sisäministeri päivi räsänen, kaikkien konservatiivien ja ahdasmielisten äiti. jos maahanmuuttopolitiikassa on jotain mätää, ota raamattu kauniiseen käteen ja pamauta räsästä päähän.

Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole maahanmuuttajia, Rkp ei heitä niihin halua. Rkp haluaa suojella ruotsinkielisiä kouluja.
Rkp haluaa sen sijaan, että maaahanmuuttajia tulee runsaasti suomenkielisiin kouluihin, joita Rkp ei halua suojella.
Rkp haluaa, että suomenkielinen kulttuuri heikkenee, mutta ruotsinkielinen vahvistuu.
Maahanmuuttajat heikentävät, niin Rkp toivoo, suomenkielisiä kouluja, niiden kieltä ja kulttuuria.

Kiintiointi lienee vaikeaa, koska (pakolais-)mamut asettuvat asumaan halvoille alueille, ja lasten tulee paasta oman alueensa kouluun. – Ainoa kunnolliselta tuntuva ratkaisu olisi lisata resursseja suomen kielen opetuksen tukemiseen ´mamu-kouluissa´, ja unohtaa ns. oman (vieraan) kielen opetus. Niinhan suomalaiset lapsetkin hoidetaan ulkomailla: isommilla paikkakunnilla toimii suomi-koulu suomen kielen opetukseen ja jo hankitun kielitaidon yllapitamiseen. Loppu (eli oman kulttuurin ja tapojen opetus) jatetaan vanhempien huolehdittavaksi.
Ei suomalaisten tarvitse taipua selka taaksepain kaikkien erikielisten mamu-lasten edessa, jos kohta emme saa olla (kieli- tai muita )rasistejakaan. Monikulttuurisuus on rikkautta, mutta vain jos se tapahtuu maassa maan tavalla – ja kielella.

Hyvä kirjoitus etenkin noin nuorelta ihmiseltä.

Tärkeintä on ymmärtää, että ongelma on vakava eikä patenttiratkaisua ole. Vaikuttaa siltä, että osa päättävistä ihmisistä vain hikoilee sormet ristissä ja toivoo parasta. Itse uskon Ruotsin esimerkkin perusteella, että ongelma on itse asiassa ratkeamaton, mutta tästä voi perustelusti olla muutakin mieltä.

On kylläkin hieman sievistelevää puhua ”maahanmuuttajista” yhtenä ryhmänä, kun kuitenkin kaikki tietävät, että ongelma ei liity kuin tietynlaisiin ”maahanmuuttajiin”. Jotkut ns. kansainväliset koulut ovat kaikilla mittareilla maamme huippuja.

Maahanmuuttajaoppilaiden sijoittamisessa pitäisi ottaa myös huomioon heidän kouluosaamisensa, eikä vain tyrkätä samanikäisten luokkaan. Pahimman esimerkin kuulin englantilaiselta opettajalta, joka kuvaili tasoerotilannetta eräässä luokassa sanoin ”yksi oppilas lukee Tolstoita, toinen osaa hädin tuskin nimensä kirjoittaa”. Oppilas jonka tiedot ja taidot ovat paljon muita vähäisemmät sekä hidastaa muiden opetusta, että tuntee itsensä huonommaksi ja todennäköisesti alkaa suhtautua kouluun negatiivisesti. Riittävä kielitaito ja perusopetus maahanmuuttajalapsille/-nuorille ennenkuin heitä laitetaan samaan luokkaan suomalaisten oppilaiden kanssa on kaikkien etu. Täysin samalla viivalla ei tietysti tarvitse olla, eikä aina voikaan. Siksi tukiopetusta pitää olla saatavilla. Pikkulapsille pakolliseksi suomenkielinen päiväkoti tai leikkikoulu ennen peruskoulua jotta mahdollisimman moni pääsee ”kieleen kiinni” ennen koulun alkua.

Ja pakko vielä lisätä että voisiko se peruskoulun äidinkielen opetus keskittyä enemmän kirjallisuuteen -myös kantasuomalaisilla- eikä sijamuotojen tankkaamiseen? Itse kyllä aikoinani vetelin kokeista kiitettäviä, mutta tänä päivänä jotkut illatiivit ja essiivit ovat täysin unohtuneet. Ehdottomasti eniten oikeinkirjoitukseen on kuitenkin vaikuttanut kirjallisuus, ja uskon että se tarttuisi niin paremmin myös mamuoppilaiden mieleen.

Näitä luetaan juuri nyt