Kyseenalaistatko Kontula-kuvasi?
Kontulassa asuva ystäväni ei uskalla liikkua asuinalueellaan pimeällä. Ostarilla muutama juopunut mies on pari kertaa lähtenyt jahtaamaan häntä. En yllättynyt, kun kuulin tämän. Kyllähän minä Kontulan tiesin: Helsingin kieltämättä huonomaineisin lähiö tunnetaan lähinnä 14 baaristaan, huumeidenkäyttäjistä ja puukotustapauksista.
Vaikka tarkemmin ajatellen, olisihan minun pitänyt yllättyä. Tämä on kuitenkin Suomi. Miten se voi olla mahdollista, että täällä edes on noin turvaton paikka?
Kiinnostun asiasta niin, että päätän jututtaa muutamia Helsingin kunnallispoliitikkoja. Heidän pitäisi osata kertoa Kontulasta enemmän.
Keskustelussa on kuitenkin vaikea päästä alkuun. Päättäjät nimittäin todella inhoavat Kontula-stereotypioita. Jopa siinä määrin, etten voi kysyä edes Kontulan turvattomuudesta ilman, että se kuitataan ennakkoluuloisuudella.
”Kontula on ihan tavallinen kaupunginosa”, minulle sanotaan korostetun hitaasti. ”Siellä on Tiimari, K-market, S-market, R-kioski… ”
Ystäväni on mukana, ja hän kertoo takaa-ajotarinansa eräälle Kontulassa asuvalle poliitikolle. Sekään ei auta.
”Niin, ja niillä kaikilla takaa-ajajilla oli varmaan Kontulan urheiluseuran pusakka päällä, vai mitä?” valtuutettu naureskelee, ”kyllä teissäkin näyttää tuo Kontulan huono maine istuvan tiukassa.”
Selvä, olin varustautunut siihen, että kuvani Kontulan kauheuksista voi olla hieman liioiteltu. Mutta poliitikkojen käsitys koko alueesta on täysin päinvastainen: kaikki on hyvin ja turvallisuuskin parantumassa.
Mielipiteensä poliitikot perustavat usein kontulalaisten itsensä tekemiin aloitteisiin ja yhteydenottoihin. Kontulassa on nimittäin paljon niin sanottua ”lähidemokratiaa”, jossa tavalliset, aktiiviset kansalaiset ajavat kotipaikkansa asioita.
Parhaimmillaan kaupungin päättäjät ja erilaiset paikallisemmat toimijat saavat näiden aktiivien kautta niin hyvin tietoa alueen tilasta, että voivat keskittää omaa huomiotaan muihin asioihin.
Tai pahimmillaan. Ongelmia tulee nimittäin siinä vaiheessa, kun sananvalta lähidemokratiassa jää muutamien aktiivien käsiin, mutta kaupungin hankkeissa ja päättävissä elimissä uskotaan edelleen sen edustavan alueen yleistä mielipidettä. Jotkut asiantuntijat kertovat, että Kontulassakin lähidemokratiaa harrastavat melko harvat, ja kaikkia ryhmiä, kuten maahanmuuttajia tai vaikkapa nuoria miehiä, ei tahdota tavoittaa juuri ollenkaan.
Mutta mitä poliitikot itse tietävät Kontulasta? Mikä siellä esimerkiksi sitten on niin kauhean hyvin?
”No, siellä on hirveän hyvä ruokapaikka”, toteaa eräs kaupunginvaltuutettu, ”sellainen kuin Helmi Grilli.”
Ota tästä nyt sitten selvä. Minulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin istahtaa metroon. Tavalliset ihmiset Kontulassa taitavat olla itse ainoita, jotka oikeasti tietävät, millaista siellä on.
Perillä tunnen itseni ihan turistiksi. Ensimmäinen ihminen, jonka tapaan, on metron uloskäynnin edessä lastenvaunuja lykkivä nainen. Kaksi pientä lasta taapertaa hänen molemmilla puolillaan. Naisen mielestä Kontula on aika tavallinen alue, jossa ei ole myöskään ongelmia. Eihän alue ole erityisen vaarallinenkaan. Ainakaan, jos siellä ei liiku pimeällä.
Mutta eihän siitä ole kuin pari viikkoa, kun luin, että Kontulan ostarilla tapahtui puukotus keskellä päivää. Vilkaisen pieniä lapsia huolissani.
”Niin no joo, onhan täällä niitä puukotuksia”, nainen kohauttaa olkiaan. Hän on tottunut. Hän ei ole muuttanut pitkään aikaan, eikä osaisi kuvitella asuvansa missään muualla.
Nuorisotalon edestä löydän kaksi nuorta tyttöä, jotka puhuvat mielellään Kontulan ongelmista. Ja niiden poistamisesta: nuorten mielestä se olisi helppoa. Kontulasta tulisi miellyttävä ja hyvä paikka asua, jos baarit vain poistettaisiin ostarilta, sillä kaikki Kontulan ongelmat, huonoa mainetta myöten, johtuvat nuorten mukaan niistä.
Nuorten käsityksen mukaan poliitikot eivät kuitenkaan juuri huomioi Kontulaa, eikä ongelmille tapahdu mitään. Mutta nämä nuoret eivät harrastakaan lähidemokratiaa.
Turistina uudessa ympäristössä liikkuminen on väsyttävää. Nälkäkin on jo. Kun asiaa on ihan kuntatasolta kehoitettu, päätän siis saman tien antaa mahdollisuuden myös Helmi Grillille.
Ikkunapöydästäni käsin, lasin läpi Kontula näyttää todellakin aika kesyltä. Alan pikku hiljaa uskoa, ettei se pure.
Ehkä kaikkien meidän kannattaisi käydä Kontulassa katsomassa, millaista siellä oikeasti on. Pieni turismi voisi elvyttää mukavasti ostaria – mutta ennen kaikkea se tekisi hyvää niin meille omahyväisille omistusasuntoasujille kuin myös hieman yksipuoliseen Kontula-kuvaan tuudittautuneille päättäjille.
Paikallisten tuntemuksia Kontulan turvallisuudesta ja poliitikkojen mielipiteitä Kontula-aiheesta lisää Nuorten Ääni -toimituksen A-studiolle tekemässä insertissä.
Aiemmin tekstissä ollut virheellinen tieto siitä, että Kontula olisi Helsingin suurin lähiö poistettu 29.10.