Kun Suomi pelaa lätkää
Joka toukokuu 16 maata kilpailevat siitä, mikä niistä on maailman paras jääkiekkossa. Jokainen lajista vähät välittävä tietää, että Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden Slovakian Bratislavassa viime vuonna. Tänä vuonna kisat pelataan Suomessa ja Ruotsissa.
Valitettavasti tavallisen fanin kannalta kisojen seuraaminen on tehty lähes mahdottomaksi. Lippujen hinnat ovat aivan liian kalliita, parhaat paikat menevät Hjallis Harkimolle ja hänen kavereilleen. Paikalle päästäkseen lipuista täytyy maksaa lähes 200 euroa ja televisiossa ottelut näkee vain maksamalla 30 euroa kuukaudessa kanavapaketista, jossa on faneille turhia kanavia.
Eikä siinä kaikki. Kisojen markkinointi menee yli hilseen, sillä yleisöä pyritään saamaan hallille mainoksella, jossa metsästetään leijonia. Sitten vielä kaikkien suuresti arvostama ja jumaloima Antero Mertaranta meuhkaa selostuskopissa kuin Yhdysvaltain armeijan kenraali.
Minua, jääkiekon ystävää, ärsyttää se, että ottelujen katsominen pilataan kyseessä olevan henkilön teennäisellä selostamisella, höystettynä kuivakalla junttihuumorilla. Säälin samalla tavallisia jääkiekkofaneja, jotka eivät pääse kannustamaan Suomea kohtuuhintaan.
Keskustelupalstoilla suunnitellaankin protestia Jääkiekkoliiton puheenjohtajaa Kalervo Kummolaa vastaan hänen diktaattorimaisen ja rahantuoksuisen johtamistyylinsä takia. Toivon, että hän ymmärtää fanien tyytymättömyyden.
Sitä odotellessa suosittelen kisojen katsomista netistä halvempaan hintaan tai ilmaiseksi asiantuntevan ulkomaalaisselostajan selostamana.