Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kukaan meistä ei halua ehdoin tahdoin ottaa lainaa – eivät opiskelijatkaan

Anniina Rintala
Blogit Megafoni 20.3.2013 08:06

Kukaan meistä ei halua ehdoin tahdoin ottaa lainaa – varsinkaan silloin, kun työpaikasta ei ole hajuakaan. Minua yliopisto-opiskelijana pelkkä ajatus lainasta kauhistuttaa.

Hallituksen riveistä erityisesti kokoomus kannattaa opintotuen uudistamiseksi 3+2-mallia, jossa tukea saisi ensimmäiset kolme vuotta – kaksi seuraavaa opintovuotta sujuisi lainan turvin, ellei opiskelija sitten onnistu rahoittamaan opiskelujaan työnteolla. Tarkoituksena on saada nuoret nopeammin työelämään.

Yliopisto-opiskelu alkaa kuulostaa melkoisen pelottavalta vaihtoehdolta, jos valmistumisen jälkeen ei saakaan heti työtä opintovelkojen läähättäessä niskaan. Harvalla opiskelijalla vuorokauden tunnit riittävät täysipainoisen opiskelu lisäksi vielä työntekoon, jotta opinnoista selviäisi ilman opintotukea. Käytännössä laina olisi pakko ottaa.

Työelämään siirtymistä voisi nopeuttaa pureutumalla opintotarjontaan. Suomessa on paljon nuoria, jotka eivät koulutusohjelmasta valmistuttuaan saa oman alan töitä. On epäreilua tarjota nuorille opiskelupaikkoja vain siksi, että kyseiset opetusinstituutiot pysyisivät pystyssä.

Toinen mahdollisuus on tiivistää esimerkiksi yliopistotutkintoja. Yleissivistys on erittäin arvokasta, mutta monissa tutkinnoissa on löyhiä kohtia, josta niitä voisi lyhentää tai tiivistää ilman että ammatillinen pätevyys vaarantuisi.

Opintotukiehdotuksen valoisana puolena on kylläkin se, että jos valitsee itselleen alan, jolta työllistyy hyvin, vedetään työelämään usein jo kolmen vuoden jälkeen, jolloin valmistuminen toki saattaa viivästyä, mutta töitä on kuitenkin tiedossa, mikä hallituksenkin tavoite on.

Toisaalta tiedän myös, että suurten ikäluokkien entisistä yliopisto-opiskelijoista lainapelkoni voi kuulostaa lähinnä kosketusnäyttö-sukupolven ruikutukselta. Aikoinaan lähes kaikkien oli pakko ottaa opintolaina, koska nykyisen kaltaista opintotukea ei ollut. Käytännössä lainaa maksettiin takaisin useita vuosia. Siihen verrattuna uudistuksen mukanaan tuoma laina olisi pieni ainakin silloin, jos valmistuu hallituksen tavoiteajassa.

Kun hallitus sai joulukuussa 2012 työryhmältä ehdotuksen opintukiuudistuksesta, sen jäsenet varmasti tiesivät, mistä puhuvat – ovathan he opintolainansa maksaneet.

Mutta kuka meistä nuoremmista luopuisi ehdon tahdoin eduistaan ja ottaisi lainan, koska joku toinen sitä ehdottaa? Jos yhteiskunnalla on rahat vähissä, eikö opiskelijoidenkin ole tehtävä osansa talkoissa? Vaikka se pientä porua aiheuttaakin muun muassa Senaatintorilla, jossa järjestetään tänään mielenilmaus opintotukiuudistusta vastaan.

Anniina Rintala

Keskustelu

Kannattaako lainkaan opiskella alaa, jolta ei työllisty?

Minusta kuulostaa erittäin huonolta sijoitukselta sekä yhteiskunnalta että opiskelijalta.

Lainaton opiskelu on aika uusi keksintö, kun minä aloitin opinnot niin suurin osa opintotuesta oli lainaa ja pieni osa tukea. Nyt ei kai lainaa välttämättä tarvitse ottaa ollenkaan. Vaikka halvatkin korot olivat viiden paikkeilla niin ei sen maksamisessa oikeastaan mitään ongelmaa ollut.

Opiskelijan elämä on joka tapauksessa epävarmaa verrattuna henkilöön jolla on vakituinen työpaikka, mutta useimmille kuitenkin kivempaa kun vanhempien luona asuminen ja peruskoulu tai lukio. Siksi kannattaa opiskella nuorena kun vielä sellaista epävarmuutta sietää ja kun se on parannus entiseen.

Jos et saa valmistumisen jälkeen töitä, olet kusessa oli sinulla lainaa tai ei.

Yksi vaihtoehto olisi että puolet tukea, puolet lainaa. Siis sen verran saat tukea kun otat lainaa, maksimisummana esim 800e/kk. Voisi ottaa myös vähemmän jolloin saisi esim 400e/kk, jos sillä pärjää. Se suosisi pienemmillä paikkakunnilla opiskelua. Lainaa voisi sitten kompensoida jotenkin nopeasti valmistuneita suosien. Uskoisin että tuolloin lähes kaikki ottaisivat lainaa eikä pappa betalar -porukkaa näin erityisesti suosittaisi.

Tietysti on ikävää kun joutuu ottamaan elämiseen lainaa mutta kyllä se tuolla korolla on pienempi paha kuin pikavipit.Lähes kaikki täällä elää velaksi valtioita myöden.

No joo mutta asiaan. Olen aina ihmetellyt miten tavallinen nuori ihminen pelkää opintolainaa kuin ruttoa. Jos sitä verrataan vaikka asuntolainaan niin se on lasten leikkiä. Tässä ”hyvinvointivaltio”Suomessa ihmiset odottavat että kaikki on ilmaista..mikään ei ole ilmaista, kaikki maksavat..ei ole ilmaisia lounaita.

Etkö ole valmis sijoittamaan itseeni ja henkiseen pääomaan? Näin muualla maailmassa tehdään. Ja jos et usko että saat omalta alaltasi työtä niin todellisuudessa olet epävarma itsestäsi ja osaamisestasi jotta uskaltaisit edes ottaa mitään riskejä tässä elämässä. Opiskeluun sisältyy riski niin kuin muuhunkin elämään.

Lisäksi muuten ihminen joka ottaa velkaa on hyödyllisempi yhteiskunnalle kuin ihminen joka ei ota koskaan elämässään velkaa..Tämä taas johtuu rahan syntymekanismista. johon kehottaisin kaikkia tutustumaan. Ilman velkaa ei ole rahaa..raha on velkaa ja velka rahaa.

Ainoa tepsivä keino lyhentää korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikoja on korottaa opintoraha semmoiselle tasolle, että opiskelija saa välttämättömimmät elinkustannuksensa katettua, vaikka opiskelisi täyspäiväisesti. Jos tämä taattaisiin tutkinnon vaatimaksi vähimmäisajaksi, joka on alasta riippuen 4-6 vuotta, voitaisiin edellyttää, että opiskelijat nykyistä paremmin valmistuisivat tavoiteajassa. Tilanteessa, jossa tutkinnon suorittaminen ei ole mikään tae varmasta ja nopeasta työllistymisestä, on selvää, että halukkuus lainanottoon on vähäinen, ja mieluummin tehdään opintoja hidastavia hanttitöitä kuin otetaan harteille velkataakkaa ilman varmuutta sen lyhennysmahdollisuuksista.

Ymmärrän hyvin, että jos työstä ei ole varmuutta, ei ole rohkeutta ottaa lainaakaan. Mutta onko järkevää, että 70% ikäluokasta on korkeakoulussa, koska kaikille ei voi riittää koulutuksen mukaista työtä? ITC-alalla, lääkäreillä tai juristeilla työtä yhä riittää, mutta kuinka monta kulttuuriantropologia, tiedotusopin tai markkinoinnin maisteria maa tarvitsee? En tiedä. Humanistiset ja taidealat ovat vieläkin kovempia.

On myös otettava huomioon, että yhä suurempi määrä ulkomaalaisia tulee kilpailemaan samoista työpaikoista. Aalto-yliopiston tavoite, että 1/3 opiskelijoista tulee ulkomailta, asettaa aika kovan kilpailutilanteen. Aasialaiset ovat nälkäisiä! Opiskeltava on lujasti!

Näitä luetaan juuri nyt