Kuinka hyödymme turhasta kilpailusta?

Profiilikuva
Blogit Megafoni
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viime perjantaina julkaistiin kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset. Asia oli esillä myös useissa medioissa, joissa tärkeä jutunaihe oli varsinkin kevään parhaan tuloksen, yhdeksän laudaturia, kirjoittanut Magdalena Kobierska Lappeenrannan lyseon lukiosta.

Vain pari viikkoa aiemmin havahduttiin tutkimustulokseen, jonka mukaan joka viides lukiolaistyttö kärsii koulu-uupumuksesta. Kyseinen tutkimus oli Kobierskan laudaturien tavoin näkyvästi esillä mediassa, ja näiden uutisten välillä voikin havaita melko selvän yhteyden.

Itse päätän tänä keväänä ensimmäistä lukiovuottani, ja näinkin lyhyehköllä kokemuksellani pystyn jo kertomaan, että paineita varsinkin ylioppilaskirjoituksissa onnistumisesta luodaan huomattavat määrät jo tässä vaiheessa. Olen istunut tämän vuoden aikana useilla oppitunneilla, joilla opettajan puheen ainoa sisältö on vaikuttanut olevan se, miten tärkeää ylioppilastutkinnon menestyksellinen suorittaminen on koko elämän kannalta. Odotukset vähän joka suunnalta tuntuvat olevan korkealla, ja tietenkin myös oma kunnianhimo lisää stressiä ja luo vielä entistäkin enemmän suorituspaineita. Kun tähän lisätään media, joka huomioi tällaisia yhdeksän laudaturin poikkeustapauksia näyttävin otsikoin, ja tuntuu viestivän, ettei mikään muu riitä, meillä onkin jo kasassa ihan tarpeeksi syitä koulu-uupumukselle ja vakavillekin mielenterveyden häiriöille, joiden haitat jokainen on varmasti huomannut jo ihan vain lehtiä lukemalla.

Ehdotankin, että lopetettaisiin tällainen turha ja liian näkyvä vertaileminen, vaikka se nykyisenkaltaisessa kilpailuyhteiskunnassa tuntuukin olevan tärkeää. En usko, että kukaan hyötyy juuri mitenkään otsikoista, jotka parhaiten menestyneen arvosanoista revitään, mutta selvää on, että ne varmasti vain lisäävät monien nuorten riittämättömyydentunteita ja epäonnistumisen pelkoa.

Eikä tarkoitus tietenkään ole vähätellä, sillä kyllähän esimerkiksi Kobierskan tulos on eittämättä erittäin hieno ja tavoiteltava, ja sen eteen on myös varmasti nähty vaivaa. Täytyisi kuitenkin pitää mielessä, että varmasti monet heikomminkin menestyneet ovat oikeasti yrittäneet, ja epäilemättä monet ovat myös pettyneitä siihen, ettei yhdeksän laudaturin kaltaisten huipputulosten saavuttaminen onnistunutkaan. Siksi tukea ja kannustusta tarvitsisivatkin enemmän he, kuin nämä huippuosaajat, joille melkein mikä tahansa väylä on avoinna.