Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kielivapautta kaikille

Elias Tuomaala
Blogit Megafoni 1.5.2011 13:11

Demokratia, kilpailukyky, tasa-arvo, kansainvälisyys, taloudelliset säästöt, nykyaikaisuus, eurooppalaisuus, koulutuksen taso. Esimerkiksi näitä asioita haluavat kuulemma edistää niin Suomen poliittinen johto, liike-elämän huiput kuin yliopistojen professoritkin.

Samalla nuo samat tahot kuitenkin törkeästi ja tietoisesti ylläpitävät Suomen koulujärjestelmässä vääristymää, joka laajasti vahingoittaa kaikkia edellä lueteltuja ja on kansan selvän enemmistön tahdon vastainen. Tuo vääristymä on, yllätys yllätys, pakkoruotsi.

Pakkoruotsillehan ei ole nykymaailmassa yhtään mitään järkiperusteita. Sen tuottamaa (erittäin puuttellista) kielitaitoahan ei esimerkiksi kotimaassa enää ikinä tarvita, sillä ruotsinkieliset osaavat miltei poikkeuksetta suomea vähintäänkin sujuvasti. Ulkomailla taas ruotsi on täysin käyttökelvoton kieli, ja vain Pohjoismaissa siitä on yhtään mitään hyötyä. Tosin nykyään englanti on suomalaisille kätevämpi kieli jopa itse Ruotsissa, koska sitä miltei kaikki suomalaiset osaavat suorastaan radikaalin paljon ruotsia paremmin.

Myöskin kulttuuristen tai historiallisten syiden hokeminen on aika lailla naurettavaa puuhaa. Miten Suomen kulttuurin laatuun tai historian kunniotukseen muka vaikuttaa se, mitä kieliä Suomen peruskoululaiset lukevat koulussa? Eiköhän olisi jo aika siirtyä 1800-luvun hämäristä sekoiluista nykypäivään, ja sen sijaan, että yritetään pitää ruotsia keinotekoisesti Suomen (valtion, ei maan) valtakielenä, yritettäisiin oikeasti luoda suomalaisille kansainvälistä ja valoisaa tulevaisuutta?

Toisin kuin usein kuulee väitettävän, ruotsin opiskelu ei suinkaan paranna muiden kielten oppimista, vaan heikentää sitä. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että ruotsinopiskelulla on vaihtoehtoiskustannus: kun opiskelee ruotsia, ei opiskele jotain muuta kieltä. Jos käyttää kaksi tuntia viikossa ruotsinopiskeluun, ne ovat kaksi tuntia pois jonkin muun kielen opiskelusta.

Kuten ministeri Stefan Wallin Ylen vaalitentissä sanoi: kukaan ei osaa liian montaa kieltä. Se, mitä arvon ministeri ei joko tajunnut tai sitten halunnut myöntää, on kuitenkin paljon oleellisempaa: aivan liian moni osaa tyystin vääriä kieliä. Suomalaisille ruotsi on turha kieli niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mutta esimerkiksi ranska, espanja, venäjä tai kiina avaisivat aivan uusia ovia maailmalla niin työnhaun, matkustamisen kuin liiketoiminnankin kannalta.

Sen lisäksi, että pakkoruotsissa ei ole mitään järkeä, se myös asettaa kielivähemmistöt eriarvoiseen asemaan ja kiihdyttää kielisotaa sekä suomenruotsalaisia kohtaan tunnettua vihamielisyyttä. Näitä tasa-arvo-ongelmia, samoin kuin muita nyt vallitsevan wanna-be -kaksikielisyyden ongelmakohtia, vähentäisi ruotsinopiskelun vapaaehtoistaminen kaikissa oppilaitoksissa, virkamiesruotsin poistaminen ja ruotsin aseman virallisena kansalliskielenä vaihtaminen virallisen vähemmistökielen asemaan. Se olisi todellinen askel kohti parempaa, modernimpaa Suomea.

Elias Tuomaala

Keskustelu

On jotenkin epä-älyllistä ja meitä sivistyneitä suomalaisia vanhempia loukkaavaa, että nykyaika, kun voi valita kuuluuko kirkkoon vai ei, meneekö naimisiin vai ei, onko eri vai saman sukupuolta olevan kanssa, vaihtaako sukupuolta vai ei, käykö armeijan vai ei , käykö ylipäätään peruskoulun jälkeen koulua vai ei , jned , kun loputtomiin asti elämä on täynnä vapauksia valita oma suuntansa, ei voi valita yhtä tärkeintä koulun mahdollistamaan taitoa elämään, kielitaitoa !!

Englanti on ihan de facto vieras kieli jota tarvitaan, ilman sitä on oikeasti ns kielitaidoton.Oikeasti jo toinen kotimaisemme !

Mutta englannin lisäksi tarvitaan myös joku muu ns valtakieli jos haluaa erottua ja pärjätä työelämässä (ja miksei vapaa-ajallakin) eli saksa, ranska, venäjä ,espanja… ja toki miksei ruotsikin, jos joku kokee sen tarpeelliseksi.

Kielivalinnat on ehdottomasti tehtävä vapaavalintaisiksi , ja jos valinnat ovat sitten vääriä niin kyllä ns markkinat ohjaavat varsin pian koululaiset (heidän vanhempansa) oikeaan suuntaan!

Tällä hetkellä on todella ärsyttävää , että omat lapset joutuvat lukemaan samaa turhuutta eli pakkoruotsia kun itse on joutunut, ja käytännössä todennut se lähes 100% tarpeettomuuden sekä siviili-että työelämässä.

Suomen kielipolitiikka on varmaan maailman omituisin. Närää aiheuttaa pakkoruotsi, ruotsinkielisten kielikiintiöt ja t ylisuuret opiskelupaikat akateemisiin ammatteihin suomenkielisiin verrattuna.
Kaksikielisyys on kupla. Sen sisällä ei ole mitään. Ei millään matematiikalla 5 % / 93 % saada maasta kaksikielistä. Pakolla ylläpidetty kaksoiskielibyrokatia maksaa rutkasti veronmaksajien veroeuroja. Nk. kaksikielisyyden vaatimuksilla pönkitetään vain ruotsinkielisten etuoikeuksia ja helpotuksia.
Olen vankasti sitä mieltä että Suomi yksikieliseksi ja ruotsille vähemmistökielen asema. On paljon järkevämpää 5 % ruotsinkielisen opiskella Suomea kuin 93 % suomenkielisen ruotsia. Ummikoille tulkkaus.

Hyvä Elias,

Vapautta valita. Lukekoon ne ruotsia, jotka haluavat.

Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa,
kirjoittaa TUOMAS ENBUSKE:
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60431-pakkoruotsin-vastustajat-ovat-oikeassa

Jyrki Katainen 6.4.2011: ”Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia …
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010/12/pois-pois-pakkoruotsi.html

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Politiikka.html

http://www.kielipolitiikka.net
http://www.pakkoruotsi.net
http://www.saunalahti.fi/eiry/

Hei Jaska,
Antamasi linkki on täyttä asiaa. Jää uuden eduskunnan ja erityisesti hallituksen pohdittavaksi miten kielilakia tai jopa perustuslakia muutettaisiin. Suomessa Rkp on ollut ainoa puolue, joka pitää kiinni ruotsin kielen vahvasta asemasta. Rkp oli ainoa puolue, joka ei menettänyt kannatustaan eduskuntavaaleissa, mutta mikäli he päätyvät vuosikymmenten hallitusvastuun jälkeen oppostioon, niin on pohdinnan paikka, miten he oppostiosta käsin turvaavat ”vapaaehtoiseksi” muuttuvan ruotsin kielen aseman.

Lumikki.

Rkp oli toki ainoa puolue, joka ei menettänyt paikkoja eduskuntavaaleissa ja hävisi prosentuaalisesti vähiten (-0,3%-yks.). Kuitenkin, 4,3% kannatuksella heillä ei ole kovin tukevaa mandaattia ruotsin aseman vahvistamiseen. Unohdit myös mainita, että vaalien ainoa voittaja perussuomalaiset (19,1%) on ainoa puolue, joka on ollut avoimesti pakkoruotsin poiston kannalla. Itse en persuja äänestänyt, koska pakkoruotsi on suunnilleen ainoa asia, mistä olen samaa mieltä heidän kanssaan, mutta on omituista demokratiaa, jos Rkp menee hallitukseen ja persut eivät (paitsi tietysti jos persut jäävät omasta halustaan oppositioon kun eivät kykene tekemään kompromisseja muiden puolueiden kanssa).

Miksi pistät ”vapaaehtoiseksi”-sanan lainausmerkkeihin?

Lumikki,
RKP ei menettänyt vaaleissa kannatustaan, koska se on melko puhtaaksi viljelty kielipuolue. Sen kannattajat ovat sellaisia suomenruotsalaisia, jotka kuvittelevat, että ruotsinkieli loppuu ilman RKP:tä. Tuo pelko on tietysti aivan turha, sillä kielivähemmistön oikeudet ovat lakiin kirjattuja. Eivätkä persutkaan Soinin mukaan halua ruotsinkielisten oikeuksia polkea, vaan ainoastaan poistaa pakkoruotsin.

Koululaisten ja virkamiesten pakkoruotsin poistaminen ei siis heikennä mitenkään ruotsinkielisten asemaa. Pakkoruotsi sen sijaan heikentää niiden suomenkielisten asemaa, jotka haluaisivat ensisijaisesti opiskella jotain muuta kieltä.

Nykyisin on aivan selvää, että kansan ylivoimainen enemmistö haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kieleksi. Pakkoruotsittajat siis tallaavat jalkoihinsa kansan enemmistön mielipiteen. Tällaiselle käytökselle on nimikin – ja se ei takuulla ole”demokratia”.

”Rkp oli ainoa puolue, joka ei menettänyt kannatustaan eduskuntavaaleissa”

Toinen oli PS. RKP ei koskaan menetä kannatustaan, koska sen äänestäjäkunta on poikkeuksellinen. RKP:tä eiv’t äänestä minkään tietynlaisen poliittisen linjan kannattajat vaan ruotsinkieliset. RKP ei ole puolue vaan etujärjestö, jonka ei kuuluisi eduskunnassa olla ollenkaan. Etujärjestöt ovat yleensä erillisiä toimijoita eduskunnan ulkopuolella.

Perussuomalaiset on ainoa tulevaisuuden haasteisiin katsova puolue kielikysymyksessä. Samalla Perussuomalaiset osoittautuvat vapaamielisiksi, edistyksellisiksi ja kansainvälisiksi muihin puolueisiin verrattuna.

Perussuomalaiset on nimittäin ainoa puolue joka puolueena kannattaa valinnan vapautta kieliopinnoissa!

Se on sitä oikeata kansainvälisyyttä ja avaramielisyyttä, jota on turha muilta puolueilta odottaa.

Eri asia on sitten miten Stadingradin media käsittelee Perussuomalaisia. Sekin valitsee kriteerinsä mielensä mukaan. Niin minäkin ja äänestin Perussuomalaisten ehdokasta.

Kirjoittaja osuu asian ytimeen. Suomi tulee muuttaa virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi maaksi. Perustuslaki pitää muuttaa vastaamaan maan todellisia kieliolosuhteita sekä kunnioittamaan kielikysymyksissä demokratian periaatteita. Suomi on suuri valtakieli ja ruotsi on pieni vähemmistökieli.

Kun peruslakia on muutettu, poistuvat tietenkin julkisten tehtävien ruotsin vaatimukset ja ruotsin opetuksen pakollisuudelta häviävät viimeisetkin tekosyyt.

Näissä kielikeskusteluissa unohdetaan kaksikielisyyden poistamisen tärkein syy. Se ei ole vapaa kielivalinta vaan se valtava säästö, joka saadaan purkamalla ruotsinkielinen hallintorakenne.

Pitkän työn tuloksena Suomen kielipolitiikka on nyt noussut korkeimman päätöksenteonkin tasolle. Uudessa eduskunnassa puolet kansanedustajista on kielivapauden kannalla eli haluvat ruotsin kielestä valinnaisen koulutuksessa. Se on tähän astinen ehdoton ennätys.
Suomalaisten enemmistö (48 %) on ensimmäisen mielipidetutkimuksessa pohjoismaisen mallin mukaisen virallisen eksikielisyyden kannalla. Kaksaikielisyyttä kannattaa 41 % ja asiasta ei vielä ole mielipidettä 11 %:lla (Taloustutkimus Oy tammikuu 2011).
Suomen Kuvalehti julkaisi 31.3.1988 kirjoitukseni ”Tunteet pois kielikeskustelussa”. Profeetallisesti päätin kirjoitukseni näin: ”Asia voidaan yrittää vaieta kuoliaaksi, mutta olen melko varma, että parempi ja rauhallisempi lopputulos saavutettaisiin, jos asioista voitaisiin keskustella ja yhdessä päättää kielipolitiikasta yleensä ja kielivähemmistöjen asemasta erityisesti”
No, vanha media vaikeni ja vaiensi, mutta sitten tuli internet. Vajaassa kymmenessä vuodessa olemme päässeet siihen, että TV, radiot ja muut perinteiset jou8kkoviestimet ovat avautuneet kielikeskustelulle. Terve järki alkaa voittaa ja pohjoismainen kielilainsäädäntö tuntuu päivä päivältä järkevämmältä. Suomessa emme toki halua ahnevanmaalaista vähemmistöjä sortavaa kielipolitiikkaa, joka on ominaista kaikille ruotsin kieltä puhuville ryhmittymille.

Suomen Kuvalehdessä 31.3.1988 kirjoitin puheenvuoron ”Tunteet pois kielikeskustelusta”, jonka päätin näin: ”Asia voidaan yrittää vaientaa kuoliaaksi, mutta olen melko varma, että parempi ja rauhallisempi lopputulos saavutettaisiin, jos asioista voitaisiin keskustella ja yhdessä päättää kielipolitiikasta yleensä ja kielivähemmistöjern asemasta erityisesti.”
No, vaikeneminen ja vaientaminen jatkuivat aina internetin tuloon asti, mutta sen jälkeen pullon henki pääsi ulos ja paluuta vanhaan ei ole. Suomi on matkalla pohjoismaiseen kielilainsäädäntöön, johon kuuluu virallinen yksikielisyys, kansalliset vähemmistökielet ja muuta vähemmistökielet. Pitkään tätä sai vääntää ennen kuin kielikeskustelu vihdoin pääsi televisioon, radioihin ja muihin perinteisiin joukkoviestimiin. Uusi eduskunta lupaa hyvää, sillä ainakin puolet kansanedustajista on pakkoruotsia vastaan.
Nyt meillä on myös ensimmäinen tutkimus suomalaisten suhtautumisesta viralliseen yksikielisyyteen (Taloustutkimus Oy tammikuu 2011). Sen mukaan enemmistö suomalaisista (48 %) kannattaa siirtymistä viralliseen yksikielisyyteen, kaksikielisyyttä kannattaa 41 % ja 11 % ei ole muodostanut vielä mielipidettä asiasta.
Siitä se lähtee!

RKP:n pj kävi jo vaali-iltana ilmoittamassa Kataiselle, millainen seuraava hallitusohjelma pitää olla.
Tässä maassa on niin valtaisa joukko kuormasta syöviä ruotsinkielen puolustajia, että kokoomuksen vetämä hallitus ei tähänastista kielilinjaa heikennä, päinvastoin. Senhän tämä frouvasväen idoli, Stubb ilmoitti jo aikaa ennen vaaleja ;-)

Kaikki peukut pystyyn, että tällä vaalikaudella Perussuomalaiset sinnikkäästi ja äänekkäästi ajavat pakkoruotsin ja virkaruotsin vaatimuksen poistamista ja ruotsinkielisille tarjottavien erityisetujen saattamista kohtuulliselle tasolle.
Heikki Tala on tehnyt ansiokasta työtä suomenkielisten etujen puolesta, kiitos hänelle

”…Rkp oli ainoa puolue, joka ei menettänyt kannatustaan eduskuntavaaleissa, mutta mikäli he päätyvät vuosikymmenten hallitusvastuun jälkeen oppostioon, niin on pohdinnan paikka, miten he oppostiosta käsin turvaavat ”vapaaehtoiseksi” muuttuvan ruotsin kielen aseman.”

Ensiksikin; en ymmärrä lausumaa, jonka mukaan Rkp olisi ollut ainoa puolue, joka ei menettänyt kannatustaan vaaleissa – menettihän se kun vertaa saatua äänimäärää edellisiin vaaleihin. Sen sijaan Perussuomalaiset todellakin oli ainoa puolue, joka ei kannatustaan menettänyt vaan lisäsi sitä.

Toiseksi; tulisiko jokaisen puolueen, jolla on 4 % kannatus, päätyä automaattisesti kantamaan hallitusvastuuta?

Jos tarkkoja ollaan niin RKP menetti yli 6 % kannatustaan, sillä 0,3 % on 4,6%.sta varsin paljon, vaikka absoluuttisena lukuna onkin pieni.

Se sopii täsmälleen RKP:n kannatuksen tasaisen alenemisen kaavaan, joka on pudonnut viimeiset 50 vuotta tasaisen tappavaa tahtia, joka johtaa puolueen kuihtumiseen alle 2%:in puolueeksi vuosina 2010-2015.

Tosin todennäköisesti nyt alkavat oppositiotaival ja pakkoruotsin poistaminen vauhdittavat tuota kehitystä oleellisesti.

Enpä voisi olla Eliaksen kanssa yhtään enempää samaa mieltä. Asiallinen ja rehellinen kirjoitus. On ikävää, ettemme vieläkään ole saavuttaneet vapautta kieliasioissa. Tämä historiallinen häpeäpilkku, eli pakkoruotsi, on pikaisesti poistettava lastemme tulevaisuutta vaikeuttamasta. Käsi sydämelle, kuka tarvitsee pakkoruotsin tuomaa erittäin huonoa ja puutteellista, ikuista kaunaa ruotsinkieltä kohtaan tuomaa heikkotasoista opetusta. Mitä sillä tekee kun suomenruotsalaiset osaavat Suomea tai englantia ja ruotsalaiset englantia!?

Lainaus toiselta forumilta:

”Uutinen eilen teksti tv:ssa: ”Suomen tulkkaus EU:ssa vaarassa”.

Toteutuuko nyt se vanha uhka:
Suomen tulkkauksesta luovutaan, koska suomea puhuu vain n. viisi miljoonaa, kun sen sijaan ruotsia puhuu yli 15 miljoonaa, koska Suomi on ’kaksikielinen maa’ ja siksi ’kaikki suomalaiset puhuvat ruotsia’.

JA JUURI TÄSTÄ ON KYSYMYS.

@ jeesmies ## Suomenkieltä olisi vaikea tai mahdoton poistaa EU:sta. Mutta sen tulkkausta voi jatkuvasti heikentää. Se ei olisi ihme, jos pelkkä UM voi vaikuttaa kehitykseen. Se on ollut tässä ”kielikysymyksessä,” ainakin ennen, jotenkin mielisairas paikka, jossa ruotsista on tehty tyhjää melodraamaa, kun parempaa tekemistä olisi ollut. LIsäksi ruotsin todistuksen ”riittävyys” tai primääri ”vaatimus” hommiin, joissa tarvitaan tosi tietoja ja pätevyyksiä, on tuottanut karmeaa vahinkoa. Ainakin osin se on yhä UM:n historioissa jotakin muuta. Tuota muuta Stubbinkin omituinen ruotsiin sitoutuminen kuvastaa. Jos tosi tietoa ja arvostelukykyä on, sitä välttäisi.

Mutta Suomella on edustajansa EU:n parlamentissa, muualla. Jos he ovat joskus hereillä tai selvin päin kokouksissa, ainakin kielen tulkkauksesta voi pitää huolta.

Minua kiinnostaisi tietää miksi Ruotsissa on lailla kielletty koulun opetuskielen ylittävän 50 % opetustuntimäärästä ellei opetuskieli ole ruotsi tai englanti.

Tai tämä:

Kun ruotsinkieliset organisaatiot puuhaavat muista kielistä puhdasta Victoria-korttelia Helsinkiin niin mitä se on? Eristäytymistä,integraatiovastaisuutta,rasismia?

Mitä jos jotkut suomenkieliset järjestöt puuhaisivat muista kielistä puhdasta suomenkielistä aluetta Helsinkiin tai jonnekin muualle Suomeen?

Hyvin valitettavaa.

Pakkoruotsikeskustelu tuntuu hiipuvan, ilmeisesti siksi, että kun Suomessa kansa sanoo, on kuin sanoisi seinälle. Tuli oikein herkullisesti esiin siinäkin kun vaaleissa jopa murskatappion kokeneet puolueet yrittivät laittaa pystyyn hallitusta. Minkähän verran mahtoi vaikuttaa ruotsittajien pelko ruotsipakon poistumisesta.

Soinin hallitusneuvottelujen ehdoista hän mainitsi vain kaksi; EU:n velkatakuut ’ei’ ja vihreät ’ei’, mutta ei maininnut pakkoruotsia. Jokohan taas tehdään lehmäkauppa ruotsalaisten kanssa, kuten teki aikoinaan Johannes Virolainen?

Näitä luetaan juuri nyt