Keskiarvorajalla on usein turhan suuri merkitys lukiovalintaan
Tänä keväänä tein tärkeän päätöksen lukion valinnasta. Mietin pitkään eliittilukion ja sisäänpääsykeskiarvoltaan alhaisemman erityistehtävälukion välillä. Valitsisinko tutun ja varman vaihtoehdon vai menisinkö täysin uuteen paikkaan, missä kaikki on uutta? Päätin jäädä erityistehtävälukioon, eli Suomalais-venäläisen koulun lukioon, koska siellä pystyy opiskelemaan venäjää äidinkielenä. Olen myös käynyt Suomalais-venäläisen peruskoulun, joten lukio on minulle ennestään tuttu paikka.
Vaikka Suomalais-venäläisen lukion sisäänpääsyraja on alhainen, meillä on myös opiskelijoita, jotka tulevat lukioon hyvillä keskiarvoilla johtuen esimerkiksi venäjän kielen laajasta kurssivalikoimasta.
Kuinka paljon lukioiden keskiarvorajat sitten vaikuttavat nuorten lukiovalintoihin? Olen pohtinut tätä ja päätynyt siihen, että kyllä keskiarvorajat jonkin verran vaikuttavat. Ressun lukioon haki ensisijaisesti 261 oppilasta ja sinne pääsi vain 170 oppilasta, kun taas sisäänpääsyrajaltaan alhaisempaan Alppilan lukioon haki ensisijaisesti 136 oppilasta ja sinne otettiin 210 oppilasta. Tietenkin keskiarvorajaan vaikuttavat myös hakijamäärät.
Jos lukiossa on alhaisempi keskiarvo, siitä usein päätellään, että lukio olisi huono, eikä vaivauduta katsomaan lukion kurssitarjontaa. Lukion alhaisesta keskiarvorajasta huolimatta siellä voi olla hyvä yhteishenki. Vaikka olisi sisäänpääsykeskiarvoltaan alhaisemmassa lukiossa, sieltä voi saada hyvän ylioppilastodistuksen, sillä loppupeleissä opiskelija vaikuttaa itse omaan ylioppilastodistukseensa.
Toisaalta myös “hyvissä” lukioissa korkeat keskiarvorajat luovat opiskelijoille yhteenkuulumisen tunnetta, koska jos opiskelijaa on haukuttu esimerkiksi hikipingoksi peruskoulussa, niin eliittilukiossa hän on samanhenkisten kanssa, sanoi psykologi Satu Eerola HS:n haastattelussa.
Jokainen nuori valitsee lukion mielenkiinnon kohteidensa ja samanhenkisyyden mukaan, mutta ei pitäisi kuitenkaan tuomita keskiarvoltaan alhaisempia lukioita. Keskiarvoltaan alhaisemmassa lukiossa voi olla hyvä yhteishenki ja opetuksen laatu.
Ratkaisu tälle asialle voisi olla se, että eri lukioita verrattaisiin ylioppilaskirjoitusten ja lukioiden sisäänpääsyrajan lisäksi myös lukiolaisten hyvinvoinnin mukaan, koska silloin näkisi myös minkälainen yhteishenki lukiossa on. Tällainen vertailu voisi auttaa opiskelijoita valitsemaan lukionsa myös yhteishengen perusteella. Vertailu julkistettaisiin vuosittain lehdissä kuten myös ylioppilaskirjoitukset ja lukioiden sisäänpääsyraja vertailut.