Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kenen unelmia toteutamme?

Ella Soininen
Blogit Megafoni 13.6.2010 17:14

Viime kesänä tein päätöksen vaihtaa aikuislukioon. Olin viettänyt vuoden normaalissa lukiossa, mutta se ei tuntunut hyvältä. Opettajat painostivat ottamaan enemmän kursseja, jotta lukioaikani ei venyisi neljään vuoteen. Koin olevani pelkkä tuote, jota valmistetaan kohti tulevia työvuosia. Minua ei kuitenkaan kiinnosta normaalit palkkatyöt. Haluaisin vain opiskella rauhassa, ilman stressiä.

Aloittaessani aikuislukion minulla oli vain kahtena päivänä viikossa koulua. Itse pidin siitä, mutta muut ihmiset osoittivat toisenlaisia merkkejä. Sain jatkuvasti kuulla olevani laiska tai lusmu. Joidenkin mielestä oli myös epäreilua, että minulla oli niin vähän koulua. Tälläinen rytmi on minulle kuitenkin juuri sopiva, sillä näin pääsen tekemään itselleni tärkeitä asioita ja toimimaan omien projektieni parissa.

Ei ole epäreilua, että käyn vähemmän koulussa ja töissä kuin joku muu. Epäreilua on se, että ihmiset pakotetaan raatamaan itsensä rikki liukuhihnalla valmistettujen unelmien vuoksi. Olen kyllästynyt katsomaan masentuneita, surullisia kasvoja kaduilla. Olen väsynyt omaan pahoinvointiini. En vain löydä vapauttani täydestä jääkaapista tai luottokortilta. Olen kyllästynyt suorituspaineisiin, siihen, että joku sanoo minulle mikä kuuluu oikeaan elämään ja mikä ei. Teidän elämä, teidän päätökset. Mikä mättää?

Yhteiskuntamme käyttää hyväksi ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Ihmiset pakotetaan ansaitsemaan rahaa hikihatussa, jotta he saisivat mahansa täyteen ja katon päänsä päälle. Eivätkö nämä ole kuitenkin jokaisen ihmisen perusoikeuksia? Ovatko palkkatyö, raha ja verot todella elämän realiteetteja? Voisimmeko vähentää tavaran ja rahan turhaa kiertokulkua ja keskittyä itse olennaiseen, elämään?

Loppujen lopuksi me kaikki haluamme vain onnellisuutta ja oikealla onnellisuudella ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Meidän ei tarvitse olla markkinatalouden työkaluja tullaksemme onnellisiksi. Tarvitsemme vain myötätuntoa, yhteistyötä ja halua rakentaa meille uudenlainen maailma, ilman hyväksikäyttöä tai turhaa kulutusta.

Meidän pitää ottaa tuotantovälineet omiin käsiimme. Meidän pitää määrätä itse elämästämme ja suunnata kohti uutta alkua, jossa meillä on oikeus onnellisuuteen ilman yhteiskunnan hyväksikäyttöä.

Älkää olko yhteiskunnan talutushihnassa, vaan miettikää tarkemmin, mikä on itsellenne parhaaksi.

Ella Soininen

Keskustelu

Mikäs kommunistinen manifesti tämä oikein oli? :D Hyvä pointtihan sulla on, mutta..

”Tarvitsemme vain myötätuntoa, yhteistyötä ja halua __rakentaa meille uudenlainen maailma___, ilman hyväksikäyttöä tai turhaa kulutusta.

___Meidän pitää ottaa tuotantovälineet omiin käsiimme. ___”

Eikös tämä ole jo aika yliampuvaa. Tottakai on otettava kantaa yhteiskunnallisiin asioihin mutta kannattaisin vähän maltillisempaa linjaa :s

Ymmärrän, mitä haet takaa. Idealismisi on tuttua, vaikka minun tapa toteuttaa unelmani perustuvatkin siihen kovaan työntekoon nyt, mutta omana perusteltuna valintana se työnteko ja opiskelu on hyvinkin vapauttavaa. Hienoja ajatuksia, jotka aiheuttavat oravanpyörään jumahtaneissa varmastikin vastustusta. Aina on vaihtoehtoja, vaikka kaikki eivät sitä uskalla myöntää. Vanha totuus – mitään ei ole pakko, jos ei halua -, on päässyt kummasti unohtumaan useimmilta. Noilla ajatuksilla, mihin ikinä nuori neiti päätät energiasi kohdistaakaan, menestyt.

Hieno ja harkittu kirjoitus! Upeaa, että olet uskaltanut tehdä itsellesi parhaita valintoja ulkoisista paineista välittämättä.

Päivän huumoriannos oli tätä lukiessa taattu, vaikka tuskin kirjoittaja siihen tällä kertaa pyrki. Tekstin sanoma oli arvattavissa ensimmäisen kappaleen jälkeen, mutta realistina ja historiaa jotenkin tuntevana tuntuu oudolta miten samassa lauseessa voi olla kohdat ”meidän pitää ottaa tuotantovälineet omiin käsiimme” sekä ”suunnata kohti uutta alkua, jossa meillä on oikeus onnellisuuteen ilman yhteiskunnan hyväksikäyttöä.” Muistaakseni tätä jossakin päin maailmaa kokeiltiin, tulos vain taisi olla päinvastainen kuin alunperin piti, ja eikös juuri siellä ”ihmiset pakotetaan raatamaan itsensä rikki liukuhihnalla valmistettujen unelmien vuoksi.”
Ainakin omassa muistissa olisi, että neuvostoliiton historiaa käsiteltiin jo lukion ensimmäisenä vuotena. No, valitettavasti kaikki eivät historian oppeja arvosta.

Itse en ole oikein ymmärtänyt tätä ainaista puhetta ”ulkoisista paineista”, olenko saanut elää elämäni tavallista onnellisemmin ilman näitä paineita vai enkö vain koskaan niitä ymmärtänyt ? Silti monesti olen miettinyt mistä ne syntyvät ? Sukulaiset, ystävät, Kekkonen, markkinavoimat, media, vai kuka tai mikä on tämä mahtava voima joka alistaa tuhansia ja taas tuhansia omille toiveilleen.

Jokainen eläköön kuten tahtoo, kunhan ja vain kunhan tajuaa muiden elämää kunnioittaa. Jos itse et ”tavallisessa” lukiossa viihtynyt, niin loistava juttu, että sieltä pois vaihdoit, mutta eikös ole kovin outoa syyttää siitä yhteiskuntaa ?

Mies 21v

Jos tuo sinulle toimii, niin onnea. Lukion tärkein tehtävä kuitenkin on valmistautua elämää varten. Jos koet että saat aikuislukiossa valkolakin ja käytät ne kolme vapaaksi jäävää arkipäivää itseäsi kehittäviin ”projekteihin”, joista voi olla myöhemmin elämässä hyötyä (oli se sitten tapahtumien järjestämistä, maalamista tai kirjoittamista), niin nostan sinulle hattua.

Tuntemani aikuislukioon siirtyneet ihmiset tekivät päätöksensä kuitenkin laiskuuttaan, ja kaikki eivät jaksaneet edes sitä hoitaa loppuun. Muillakin ihmisillä saattaa olla vastaavia tuttuja, ja ihmiset tuppaavat tekemään yleistyksiä, varsinkaan jos toista ei tunne turhan hyvin.

Onnea päätöksesi kanssa!

”Ainakin omassa muistissa olisi, että neuvostoliiton historiaa käsiteltiin jo lukion ensimmäisenä vuotena. No, valitettavasti kaikki eivät historian oppeja arvosta. ”

Tässäpä juuri näkee sen, miten ihmisiä on helppo aivopestä, uskokaa pojat vaan kaikki mitä koulussa opetetaan! Eihän tässä kirjotuksessa viitata neuvostoliittoon ollenkaan, eikä välttämättä edes kommunismiin, itse enemmänkin näen kirjotuksen takana piilevän anarkismin. Anarkismistä ei koulussa sitten mitään opetettukaan. Sen kyllä huomaa.

Siis mita teet muut paivat jos kayt koulua vain kaksi paivaa viikossa ja sinua ei kiinnosta normaali palkkatyo??

Näitä luetaan juuri nyt