Kenelle armeija kuuluu?

Naiset eivät ole lain mukaan asevelvollisia, mutta voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Naiset eivät kuitenkaan saa kutsuntakirjettä. Jokaisen naisen tulisi saada kutsuntakirje, jotta he tietäisivät, että heilläkin on näin hieno mahdollisuus palvella Suomea.

Tai itse asiassa armeija voisi olla pakollinen kaikille sukupuoleen katsomatta.

Osa miehistä ajattelee, että naiset eivät kuulu armeijaan ja että naiset hidastavat vain menoa, joten jopa puolet naisista kokee armeijassa epätasa-arvoista kohtelua, kuten vähättelyä. Tosiasia on, että naiset ovat vapaaehtoisia, joten heillä on suurempi motivaatio armeijaan loppuun asti käymiseen, kuin monilla miehillä.

Jos naisillakin olisi pakollinen armeija, puolustusvoimat saisi riveihinsä lisää uutta verta. Jos naisia ei kiinnosta lähteä armeijaan, he menisivät siviilipalvelukseen, josta talouskin varmaa tykkäisisi, kun tulisi ilmaisia työntekijöitä.

Ei ole reilua miehiä kohtaan, että pelkästään heillä on velvollisuuksia isänmaan puolesta.

Ehkä armeijan sijasta voitaisiin alkaakin puhua kaikille pakollisesta yhteiskuntapalveluksesta, joka olisi laajennettu käsittämään myös kriisinhallintaa, kuten epidemioita ja luonnonkatastrofeja. Tämäkin olisi parempi vaihtoehtoehto kuin nykyinen epätasa-arvoinen järjestelmä.

Norjassa kaikki 19-vuotiaat osallistuvat kutsuntoihin. Puolustusvoimat valitsee palvelukseen joka kuudennen. Norjassa nuorten ei haluta käyvän armeijaa väkisin. Pakkoon ei liene tarvettakaan, sillä palvelukseen halukkaita on ollut enemmän kuin paikkoja. Tämä voisi toimia myös Suomessa.

Suomen asevelvollisuutta tulisi muuttaa samanlaiseksi kuin Norjassa. Jos tähän ei pystytä, pitäisi vähintään kutsunnoista tulla kaikille pakolliset, vaikkeivät naiset välttämättä armeijaa valitsisikaan.

Hanna Oskarsson