Kaupungin kukkaro ei avaudu tulevaisuudelle

Puuroa useammin kuin koskaan ennen, kauramakaronilaatikkoa, lihakeittoa, jossa onkin vain perunoita… Niinpä niin. Kaupungin tiukka budjetti näkyy myös kasvavien lapsien aterioissa niin kouluissa kuin päiväkodeissakin.

Kolme kalapuikkoa ei ole riittävästi kenellekään, mutta ruuan rajoittamisesta tutuksi tulleen Vantaankosken yhtenäiskoulun järjestelmä on arkipäivää muuallakin. Tuoretta leipää on tarjolla entistä harvemmin ja erilaiset jälkiruuat, kuten hedelmät, ovat kadonneet lähes kokonaan. Halvempia raaka-aineita käytetään yhä enemmän. Tulevalle vuodelle suunnitellaan kolmea keittopäivää viikossa.

Kouluissa ennen tarjottu kana ja riisi on korvattu kanalla ja perunalla. Peruna on korvannut myös monet muut lisukkeet. Sen paljous on hyvin yksinkertaisesti selitettävissä; muuhun ei ole varaa.

Ollessani työharjoittelussa päiväkodissa sain kuulla myös heidän ongelmistaan. Hinnat nousevat, mutta tavaraa tulee kokoajan vähemmän. On halvempaa ostaa itse tukusta ruokatarvikkeita, kuin käyttää kunnallisia ruokapalveluita. Myös ruisleipä joudutaan ostamaan itse, jotta ruokatarjontaan saataisiin vaihtelua.

Kaupungin tulisi muistaa, että lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. Me emme ole oikea kohde säästöä varten. Eikö kaupungilla olisi mahdollisuuksia karsia joistakin muista palveluista? Nuorten ja lasten on saatava ravitsevaa ruokaa kasvamista sekä jaksamista varten.

Mutta onko mitään, mistä varoja kouluruokaan voitaisiin ottaa? Kunnallisen terveydenhuollon on toimittava ja vanhustenhoidon toimivuudesta valitellaan jo nyt.