Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kasvisruokapäivän vastustajilla ei ole kunnon argumentteja

Okko Karvonen
Blogit Megafoni 7.2.2012 15:26

Kun Helsingin kaupunginvaltuutettu Emma Karin (vihr) aloite kasvisruokapäivästä meni läpi vuonna 2010, ilahduin ja aloin odottaa sen toteutumista kouluruokalassamme. Vihdoinkin tapahtuisi jokin konkreettinen ja helposti ymmärrettävissä oleva muutos ilmastoystävällisempään suuntaan. Poliittisen vastustuksen vuoksi tuntuu vähintäänkin harvinaiselta, että byrokraattiset koneistot saavat aikaan näin hienoja uudistuksia.

Aloitteessa ehdotettiin, että kaikissa Helsingin peruskouluissa sekä oppilaitoksissa, joissa Palmia vastaa ravintolapalveluista, aletaan tarjota kerran viikossa pelkkää kasvisruokaa liharuoan sijasta. Kasvisruoka on useimmiten liharuokaa ilmastoystävällisempää ja terveellisempää – eikä voi sanoa, että mauttomampaa. Jo pelkästään ilmastoa tutkiva tiede osoittaa, että olisi korkea aika saada tehtyä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kasvisruokapäivää ei kuitenkaan omaan kouluumme ilmaantunut. Sain ikäväkseni kuulla, että muutos ei toteudu kouluruokaloissa, joissa kouluruokalapalvelut on kilpailutettu. Olen kuullut myös huhuja, joiden mukaan meidän koulu olisi ainoa Helsingin koulu, jossa kasvisruokapäivää ei ole, vaikka ravintolapalveluja on kilpailutettu myös muissa kouluissa.

Koulumme ympäristötoimikunta Vihreässä lipussa olemme yrittäneet saada kasvisruokapäivän toteutuvan meidänkin koulussamme, mutta emme ole onnistuneet. Asiasta päättävä taho koulussamme vastustaa asiaa, ja viime vuonna koulumme rehtori ilmoitti, että se voisi hänen mukaansa toteutua korkeintaan kerran kuukaudessa. En tiedä, miksi hanke ei saa kannatusta koulumme ylimmässä johtoportaassa.

En ymmärrä kasvisruokapäivää vastustavien perusteluja. Sitä on vastustettu muun muassa sillä, että kasvisruoasta ei saa riittävästi proteiineja ja tärkeitä ravintoaineita, joita kasvavat nuoret tarvitsisivat päivittäin. Yksi kasvisruokapäivä viikossa ei kuitenkaan kaada nuorten proteiinin saantia mihinkään suuntaan. Tutkimusten mukaan nuoret saavat jo nyt proteiinia keskimäärin yli oman tarpeensa, kun taas kasviksia syödään liian vähän suosituksiin nähden. Lisäksi kasvisruoastakin voi hyvin tehdä runsaasti proteiineja sisältävän.

Osa poliitikoista on vastustanut kasvisruokapäivää oppilaiden valinnanvapauden säilyttämisen takia.
Oppilaiden valinnanvapaus ei kasvisruokapäivästä nähdäkseni juuri heikkene, sillä jo nykyään kasvisruokapäivinä tarjotaan kahta eri kasvisruokavaihtoehtoa, kun taas muina päivinä valittavissa on yksi liharuoka- ja yksi kasvisruokavaihtoehto. Päivittäin saatavilla on siis kaksi eri ruokavaihtoehtoa, ja ainoana erona on se, ettei kummassakaan vaihtoehdossa ole kasvisruokapäivänä lihaa. Oikeaa valinnanvapautta olisi se, että jokainen saa itse päättää, mitä ruokaa syö. Koska niin ei voida kouluruokailussa mitenkään toimia, ei valinnanvapauden toteutuminen kouluruokailussa muutenkaan ole mahdollista.

Edelliset argumentit eivät suinkaan ole olleet edes huonoimpia, joita keskustelussa on esitetty. Kaikkein oudoin piirre yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa on se, että jotkut yrittävät vaihtaa puheenaiheen kokonaan muuksi, kun aihe otetaan esille tai yrittävät muuten sivuuttaa sen. Lisäksi on myös muita perusteluja, kuten se, että nuoret alkaisivat kapinoida kasvisruokaa vastaan ja jättäisivät sen tahallaan syömättä. Uskon, että näin saattaakin tapahtua alkuvaiheessa, kuten on jo tapahtunutkin, mutta luulen tilanteen tasaantuvan pian. Oppilaiden ja opiskelijoiden asenteet muuttuvat kohta niin, että he ymmärtävät kasvisruokapäivän merkityksen tärkeänä askeleena kohti ilmastoystävällisempää ja terveellisempää ruokavaliota.

Kannatan yhtä viikottaista kasvisruokapäivää kaikkiin muihinkin kouluihin, myös muualla Suomessa, eikä olisi pahitteeksi, jos tapa siirtyisi pikkuhiljaa kouluruokaloista myös työpaikkaruokaloihin. Se on helppo teko ilmastonmuutosta vastaan ja kaiken lisäksi kasvisten syönnin lisääminen on terveellistä.

Tästä linkistä avautuu Youtube-videopalvelussa oleva hauska video, jossa Helsingin kaupunginvaltuusto keskustelee kasvisruokapäivästä.

Okko Karvonen

Keskustelu

Perikanto: vastaa kysymykseen! Mikä ihme siinä on, että kun lihansyönti on kulttuurievoluution mahdollistama brutaali tapa, emme saa lopettaa sitä vaikka meillä olisi korvikeruokaa koska LIHA MAISTUU HYVÄLTÄ?

Eli vastaa kysymykseen, mikä ihme siinä on, että kulinaristinen nautinto pyhittää kärsimyksen. Luulisi, että esim. ihmislihan tapauksessa kannibalismia nimenomaan pidettäisiin raskauttavana asianhaarana jos joku olisi tapettu.

Objektiivisesta näkökulmasta kaikki mitä lihansyöjät sanovat, on järjestöntä.

Ja älkää edes aloittako tuota ”kasvit kärsivät”-keskustelua. Itse käytin sitä 11-vuotiaana kun halusin pilkata kasvissyöjiä, kasvakaa ulos siitä argumentista, itsekin kasvoin. Ettehän usko siihen edes itse. (Sen lisäksi että kasveilla ei ole aivoja, kasveja käytetään myös kymmenkertainen määrä eläintuotannossa verrattuna siihen, että söisit kasvin itse.)

Jooh jooh, jauhoparta ym: Ei minulle ainakaan maistu odelman ja kuivan heinän syöminen. Senhän takia karjaa pidetään, että ruoho, heinä, lehtikerpot, ym muutetaan ihmisravinnoksi sopivaan muotoon. Onko tällainen perusasia tuntematon?

Perikanto ja esalil:

Toivoisin ihan oikeasti kunnon argumentteja molemmilta. En aivan ymmärrä kommenttia retorisista, kaukaa haetuista kysymyksistä. Selventäkää toki jos koette tarpeelliseksi.

Hyppäätte molemmat heti (ilman perusteluja) ajatukseen, jonka mukaan ihmisravinnoksi kasvikset eivät ole lainkaan kelvollisia. Pahoittelen suoruuttani, mutta tämä argumentti on paitsi väärä myös ajattelematon. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa syövät pääasiassa kasviksia ruoakseen, ja hyvä niin. Maapallolla kun ei riitä viljelypinta-alaa tuottamaan kaikille ”riittävää” määrää liharuokaa.

Palaan alkuperäiseen ajatukseeni ja kysyn taas, tällä kertaa suoraan: miksi maku- ja hajuaisti asetetaan muiden aistien edelle? Onko henkilökohtaisen nautinnon tavoittelu riittävä peruste unohtaa yhteisen hyvän tavoittelu?

Ja viimeiseksi: juuri tästä syystä koulujen kasvisruokapäivä olisi merkittävä askel eteenpäin; kansan syviä rivejä on aivan ilmiselvästi syytä valistaa kasvisruokavalion hyvistä puolista. Paitsi täyttävää, kasvisruoka on parhaimmillaan myös ravitsevaa, terveellistä ja hyvää.

Miksi tällainen meuhkaaminen terveellisistä kasviksista. Keväällä maa on täynnä ilmaista ravintoa. Opettajat voisivat viedä lapset luontoon ja tehtäisiin voikukka-polttiaiskeittoa ym. Mutta eihän se passaa näille hienoille akateemisille Tyuöisi niin kova köyhyys, että oliis pakko pistää suuhun vihfeää, niin sitten asenteet muuttuisivat. Siksipä Jutan ja Jyrkin pitäisikin lisätä lainatakuita Kreikkaan ja kehariapua Ahriikan gepardihatuille.

Kasvissyöjien toiveenahan lienee että kaikki söisivät vain kasvistuotteita. Ehkä vieläpä luomuna?

Mitenkäs niitä peltoja lannoitetaan kun ei karjaakaan kasvateta? Hurmahenget ovat taas tässäkin lähteneet soitellen sotaan…ei kai ole aivoja joita käyttäisi. Mitenkäs maapallon köyhät kansat ruokitaan?

Tappaminen on inhimillistä eli normaalia. Turha tulla lässyttämään jotain moraalista sontaa. Metsästäminen ja kaikki mikä siihen kuuluu, pitäisi olla pakollinen kansalaistaito.

Mutta lihantuotanto haaskaa energiaa ja aiheuttaa turhaa kärsimystä eläimille, raaistaa ja tekee kyyniseksi myös sen joka hakee broilerifileensä k-marketista.

Näistä jo ensimmäinen syy riittää minulle kasvisruuan suosimiseen, vaikka juuri äsken söinkin (kuivan) pihvin.

Suurin ongelma kasvisruuassa on se että sitä ei Suomessa osata tehdä kuin vain muutamassa ravintolassa. Yksi parhaista on http://www.gopal.fi/

Merja on kasviskokkien ykkönen!!!

Pakottamalla kasviksiin, tehdään samanlainen karhunpalvelus itse asialle kuin on tehty pakkoruotsittamisella. Katsokaa nyt pakkoruotsia lukeneita, onko heillä vapaaehtoista harrastusta koulun jälkeen? No ei ole ja samoin käy pakollisen kasvisruokailun jälkeenkin; pakottamisen jälkeen syödään mieluummin lihaa.

jauhoparta ja muut: enpä olisi uskonut, että tätä asiaa pitää selventää, mutta vihreille näyttää ekologiakin olevan epäselvää. Eläimet jaetaan karkeasti herbivoreihin ja karnivoreihin. Ihminen, ja vaikkapa karhu, kuuluvat tässä suhteessa sekapopulaatioon. Herbivorien hienous on siinä, että ne muuttavat karnivoreille käyttökelvottoman vihreän ravinnon karnivoreille kelpaavaan muotoon. Maapallolla on mittaamattomia aro- ym alueita tasangoilla ja vuoristoissa, joissa ei kasvateta viljaa eikä vihanneksia. Lampaat, vuohet, lehmät, porot, jne jne käyttävät ravinnokseen lihansyöjille kelpaamatonta materiaalia, ruohoa, heinää, jäkälää, lehtikerppoja, jne jne. Lihansyöjät puolestaan saavat ravintonsa sitten syömällä näitä kasvissyöjiä. Siinä ei ole mitään epäeettistä eikä epäekologista. Tappaahan ne kasvissyöjät toki yleensä pitää ennen syömistä. Sen verran kuin asiaa tunnen, niin ihminen käyttää tähän eettisempiä menetelmiä kuin muut lihansyöjät. Perustelkaapa te nyt puolestanne minulle miksi pitäisi jättää käyttämättä nämä vuosittain ilman mitään lannoite- tai hiilipanosta uusiutuvat luonnonvarat käyttämättä, ja tuottaa ravinonsa pelkästään maata muokkaamalla ja lannoittamalla?

”Katsokaa joskus videoita teurastamolta. Miksi sitä, että ilmeistä epäeettisyyttä vastustetaan, pidetään jotenkin ärsyttävänä.”

”Epäeettisyyden” vastustus on ärsyttävää, koska usein ”eettinen” vaihtoehto on vain epäeettinen jollakin toisella tavalla tai vain tyystin epärealistista. Jos imaami pakataan tölkkiin, jonka tina on haettu brasilialaisesta kaivoksesta (a la Säilöttyjä unelmia), ruoka ei ole sen eettisempää. Vika ei ole lihassa, vika on globaalistuneessa maailmassa, jossa loppuasiakkaalla ei ole välttämättä niin paljon eettistä valinnanvaraa kuin kuvittelisi. Silloinkin kun valinnanvara on, kysymyksessä on luultavammin röyhkeä rahastusyritys pikemminkin kuin aito paremman maailman komponentti.

http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=1032
http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/artikkeli/Imam+bayildi+Imaami+py%C3%B6rtyi/1135244637959

Itse syön vähän punaista lihaa ja mieluiten riistaa tai poroa. Esitän kantani tietoisena siitä, että hunajabroilerin perässä juoksevalla luokalla ei ole varaa ostaa parasta, ja siitä, että parasta ei koskaan riitä kaikille.

Hyvät ihmiset: ihminen elää vaikka kokonaan ilman eläinkunnan tuotteita, mutta miksi pitäisi? Eikö toisten pakottaminen omaan elämäntyyliin ole suvaitsematonta ja eräänlaista totalitarismia? Eikö se riitä, että vähemmistölle (dieetti-ihmiset) ylipäänsä tarjotaan vapaaehtoisesti heidän dieettiinsä sopivia ruokia? Miksi /munassa/ ei-vegaanien pitäisi jotenkin suostua syömään tämän vähemmistön moraalisten halujen mukaan? Yhtä hyvinhän koulussa pitäisi olla eläinruokapäivä, jolloin kaikkien on syötävä jotain eläintä.

Mukaellen:

”Osa poliitikoista on vastustanut sekaruokapäivää oppilaiden valinnanvapauden säilyttämisen takia.
Oppilaiden valinnanvapaus ei sekaruokapäivästä nähdäkseni juuri heikkene, sillä jo nykyään sekaruokapäivinä tarjotaan kahta eri sekaruokavaihtoehtoa, kun taas muina päivinä valittavissa on yksi sekaruoka- ja yksi kasvisruokavaihtoehto. Päivittäin saatavilla on siis kaksi eri ruokavaihtoehtoa, ja ainoana erona on se, ettei kummassakaan vaihtoehdossa ole sekaruokapäivänä pelkkiä kasveja. Oikeaa valinnanvapautta olisi se, että jokainen saa itse päättää, mitä ruokaa syö. Koska niin ei voida kouluruokailussa mitenkään toimia, ei valinnanvapauden toteutuminen kouluruokailussa muutenkaan ole mahdollista.”

Kuulostaa hyvältä. Vaadin sekaruokapäivää kouluun.

Minä taas olisin sitä mieltä, että jokaisessa koulussa pitäisi olla kerran viikossa TÄNÄÄN EI RUOKAA -päivä. Tämä muistuttaisi, että valtaosa maapallon väestöstä kärsii aliravitsemuksesta, ja että me länsimaissa asuvat elämme yltäkylläisyydessä. Ylipaino on suomalaisten terveysuhka nro 1. Yksi viikoittainen paastopäivä tekisi nuorille ja aikuisille hyvää ja kuluttaisi elimistöön kertyneitä turhia rasvavarastoja pois. Paastopäivinä juotaisiin runsaasti vettä ja ehkä pieni hiilihydraattipitoinen välipala päivän mittaan sallittaisiin.

Minä kannatan sitä, että joka päivä tulee jokaisessa koulussa jne. olla tarjolla kasvisruokaa ja liharuokaa ja kasvis ja liha -ruoan sekoituksia. Niiden lisäksi tarjolla tulee olla leipää ja jotain kaulankostuketta. En kannata viherpiipertäjien totalitarismia eli heidän älyttömiä oppejaan, jolla pyrkivät saamaan hullutuksiaan kaikille pakollisiksi.

Mikä ihmeen lahkolainen hinku pipertäjillä on pakottaa tavalliset ihmiset elämään omien kotkotustensa mukaan?
Lihan käyttö lisääntyy niin meillä kuin muuallakin. Se on tilastollinen tosiasia. Samaan aikaan pipertäjät koettavat kaikin keinoin hankaloittaa normaalia elämänmenoa omalla saarnaamisellaan.
Elämä sujuisi yleensä ottaen mukavammin, elleivät nämä itseriittoiset elitistit jatkuvasti sotkeutuisi tavallisten ihmisten elämään.
Viime eduskuntavaalit tosin antoivat osviittaa siitä, mitä ihmiset piipertäjäporukan puuhista pitävät. Yhden vegetaristin pääsy presidentinvaaleissa kakkossijalle ei tilannetta ole muuttanut.
Kaikkiruokaisena olen päättänyt protestina pipertäjälahkolaisille nauttia kerran kuukaudessa brasilialaista filettä, sinievätonnikalaa, ankeriasta, hanhenmaksaa ja lisätä yleensä eläinvalkuaisten käyttöä. Jos pipertäjät menevät oikein suuressa mitassa äsyttävyyteen, ostan lipun Norjaan ja nautin siellä viikon päivät valaasta tehtyjä ruokia. Mitta mitasta!

Kyllä pipertäjät ovat selvästi kuvionsa miettineet. Kouluruokailu on ainut kulutustottumuksiin vaikuttava tekijä koulumaailmassa. Koulujen politisointi meni aikanaan teiniliittojen mukana pois muodista ja nyt vain yritetään tätä lasten aivopesua tuoda takaisin. Porttiteorian mallilla sitten alkaa pitkän tukan kasvatus ja sivariinmenon suunnittelu. Ideologisen huumeen tyrkyttäminen identiteettiään etsiville nuorille on ovelaa ja samalla tuomittavaa.

Kasvisruokapäivä koulussa on yhtälailla paremman kansalaisen kasvattamista kuin varjovaalitkin.

Ymmärrän kasvisruokapäivää puolustavat perusteet, samoin sitä vastustavat. Näin ”kahden tulen välissä” olevana en näe koulun käsvisruokapäivästä suurta hyötyä ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, ja koska kasvisruokaa on joka tapauksessa tarjolla joka päivä, miksi tarvitaan kasvisruokapäivä. Hassua, että nykyään kouluissa mietitään tällaisia ”teemaruokapäiviä” ja niistä vielä ”riidellään”, kun ennen syötiin mukisematta sitä, mitä tarjolla oli. Miksi asiasta tehdään niin suuri ongelma?

Tulevaisuuden ihmisiltä vaaditaan luovuutta nähdä vaihtoehtoja ja ymmärtää globaalien talousilmiöiden vaikutus luonnonvarojen ja elonkehän kovaa vauhtia jatkuvaan heikkenemiseen. Viisas ihminen ymmärtää luovia ja etsiä uusia väyliä ajamatta lopullisesti karille. Vihreät ajattelevat koko elonkehän hyvinvointia eivät vain lyhytaikaista lompakon paksuuntumista.

Ymmärrätkö oikeasti mistä talouskasvumme imetään, ymmärrätkö asioiden kytkökset toisiinsa?:
http://geomaps2.gtk.fi/tukes/
http://www.culturalsurvival.org/
http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=155809&nodeid=41393&contentlan=1&cultu re=fi-FI
http://www.worldwatch.org/

Todellista köyhyyttä on se, kun ei ole enää puhdasta maata mitä viljellä, puhdasta vettä juoda, metsää missä metsästää ja kerätä marjoja.
Elämme pienellä planeetalla, jossa luonnonvarat hupenevat järkyttävää vauhtia.
areena.yle.fi/video/1314733178091
Suomessa on syöty herkullista kasvisruokaa tuhansia vuosia, vaan kukapa enää edes tietää mikä on mm.härkäpapu…globaali markkinatalous jyllää. Ja saa ihmiset kouristuksen omaisesti puristamaan mäkkäriä ylilihavaan massuunsa.

Heti aluksi: Kantani tähän asiaan ei ole poliittinen; en ole tuo useissa kommenteissa inhottu ”viherpiipertäjä ilmastofanaatikko eläinsuojelija”. Lukisin itseni jotenkin lähemmäs tuota ”Loka-Laitisen” identifioimaa ryhmää ”punaista lihaa syövät heteromiehet” (toki homous ei milloinkaan ollut minulle mikään punainen vaate!). Luokittelisin itseni ryhmään (jos sellainen olisi) ”käytännölliset vihreät”; ei siis ”ideaalivihreät”. Syön myös kasvisruokaa ja olen vähentänyt lihankäyttöä ruuan valmistuksessani. Syy on varsin käytännönläheinen:

Kun Aasian jättivaltioiden vaurastuva keskiluokka alkaa siirtyä lihansyöntiin, tulee punaisen lihan maailmanmarkkinahinta nousemaan niin korkeaksi ettei eläkeläisellä ole siihen varaa (on siis aika ajoissa muuttaa ruokavaliotaan). Lisäksi, jos ajattelemme lihasta ihmisen hyödyksi saamaa energiaa, tarvitsemme noin 30 kertaisen määrän energiaa sen lihamäärän tuottamiseen (mistä siis ihminen saa tuo yhden ”energiayksikön”)! Maapallon energiatuotanto ei yksinkertaisesti riitä siihen että ravitsisimme pallomme väestön pääasiassa lihasta saatavalla energialla. Liha on maukas lisäke ruokaan, mutta meillä ei ole varaa siihen että liha olisi pääasiallinen ravinnonlähde. Tämä ”pallomme” ei sitä yksinkertaisesti kestä!

Tiedän toki että kaikki tätä asiaa kommentoineet eivät tätä ymmärrä; ehkä perusasiat ovat liian vaikeita? Tai sitten niitä ei vaan ole tullut ajatelluksi? Tämä, kuitenkin, on ihan puhdasta matematiikkaa, ilman mitään henkilökohtaista tai poliittista intoihimoa. 1+1=2; jos joku on erimieltä tuosta, voi jättää loput lukematta (ja lähettää rahalahjoituksen republikaanien presidentinvaalikassaan).

Parasta mitä kouluruokailun suhteen voidaan tehdä, on tarjota oppilaille hyvintehtyjä ruokia, mitkä osoittavat että kasvisruokakin voi olla maittava ja ravitseva (mahan täyttävä). Pahinta mitä tässä suhteessa kouluruokailu voi tehdä, on tarjota oppilaille ”vetistä, mautonta kasvisruokaa”. Realiteetti kun (joidenkin mielestä; ”valitettavasti”) on se, ettei lastenlasteni perusruokavalio voi perustua siinä määrin lihaan kuin oma (ja lasteni) ruokavalioni aikoinaan perustui.

(Minulla oli aktiivaikoinani ranskalainen liiketuttava. Hän pyrki järjestämään Suomen käyntinsä siten että vierailuun mahdollisuuksien mukaan sisältyi torstai. Miksikö? Siksi, että torstaisin hän sai työmaakuppilassamme hernekeittoa ja jälkkäriksi pannukakkua! Hän oli todellinen kulinaristi. Hän aidosti piti hernekeitosta ja pannareista! Ok, olihan keitossa hieman sianlihaa ja pannarin päällä oli kermavaahtoa. Mutta kaikki muu oli ”kasvista”!)

Itse valmistuin ammatikorkeasta pari vuotta sitten, joten aika tuoreessa muistissa on vielä kouluruoat. Olihan meillä puuropäiviäkin. Ja pinaattilettupäivät. Sillon kun ruokalassa tarjottiin pinaattilettuja olivat kyllä kaikki viivana paikalla mättämässä valtavaa kekoa lautaselleen hillon kera. Eipähän sillon kenenkään kuullut valittavan, että ”jotain lettuja, eihän tässä oo protskuu”… Hyvin osu ja upposi!

Ilmeeni kun aikoinani ehdottamamme nimi koulun historiatyöryhmän (lukion 50-vuotisjuhlaa varten) hylättiin. Ilmeisesti Musta lippu oli liian raju.

Näitä luetaan juuri nyt