Kalenteri on hyvä apu stressiin myös nuorilla

Kertaus on opintojen äiti, kuuluu sanonta. Jos opiskelukerrat jäävät vähäisiksi, ei pään kovalevy pysty tallentamaan asioita, joita yhteiskunta haluaa meidän oppivan.

Itselleni on melko tuttua, että koulupäivän jälkeen kuntosalilla rentoutuminen menee minkä tahansa työn edelle. Tekemättömät asiat tuntuvat yhdeltä isolta ylitsepääsemättömältä vuorelta. Tälläiset tilanteet aiheuttavat aivan turhaa stressiä, koska tiedän, että olisin saanut työt valmiiksi. Tähän olisin tarvinnut vain hieman suunnittelua.

Jos jo peruskoulun alussa opetettaisiin taitoja, joilla pystyisi hallitsemaan omaa aikaansa, olisi siitä hyötyä jokaisessa myöhemmässä elämänvaiheessa. Varmasti näitä taitoja painotetaankin isommissa aikatauluttamista vaativissa koulutehtävissä, mutta siitä huolimatta monelta yläasteikäiseltä ei löydy kalenteria.

Jonkinlaisia vuotta kuvaavia kalentereita on käytetty ammoisita ajoista lähtien. Kalenteri on erityisen hyvä omistaa tälläisessä maassa, jossa asioiden ajallaan olemista ja ahkeruutta arvostetaan. Kalenteri ei toisaalta suoranaisesti saa ketään pois tietokoneelta, telkkarin edestä tai kuntosalilta koulutöitä tekemään, mutta se ainakin muistuttaa siitä, mikä olisi tärkeää saada tehtyä.

Ilman suunnittelua ihminen kulkee vain ärsykkeiden perässä. Työmuisti ei riitä moneen käynnissä olevaan prosessiin samaan aikaan. Tämän takia on helpompi klikkailla netissä monta tuntia kuin tehdä esimerkiksi muutamat läksyt.

Samalla kuin meistä Suomen nuorista yritetään saada työtä tekeviä, palaa yhä useampi aikaisin loppuun. Jotta säästyttäisiin terapialta ja masennuslääkekuureilta, pitäisi jo alaluokilla opettaa meille ajankäytön suunnittelua, kuten kalenterin käyttöä ja listojen tekemistä.

Kirjoittajalla on mennyt aikaa kalenterin käytön oppimiseen.

Tästä lisätietoa muistin toiminnasta.